Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistus astui kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2023. Uudistuksessa suurin osa mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista kumottiin ja kumotut kohdat lisättiin sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Uudistuksessa selkeytettiin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön ja hoidon toteuttamista osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Samalla selkeytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, vastuunjakoa ja vahvistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittamista sekä järjestämistä tarvittaessa yhteisesti toteutettuna palveluna.
Uudistuksessa korostettiin, että palvelut ja hoito tulee järjestää monimuotoisesti, varmistaen hoidon ja palveluiden jatkuvuus. Erityisesti huomiota kiinnitettiin niin päihdepalveluiden (Shl 24§, Thl 27§), kuin mielenterveyspalveluiden (Shl 25§, Thl 26§) yhteensovittamiseen. Palveluissa tulee huomioida vahva monialainen yhteistyö ja katkeamaton jatkumo palveluita järjestettäessä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) perustason mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelut muodostuvat sote-palveluiden sisällä sote-keskuspalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushoidosta ja sosiaali- ja vammaispalveluiden työikäisten palveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveyspalveluista sekä päihde- ja riippuvuustyön erityisistä palveluista. Organisaatiossa sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys-, päihde-, ja riippuvuuspalvelut ovat hallinnollisesti erillään mutta toiminnallisesti ne pyritään sovittamaan yhteen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat tutkitusti hyötyvät yleisesti siitä, että tarjottavat sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteensovittamalla monialaisesti. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joissa palveluiden keskiössä on asiakas ja palvelut tulee yhteensovittaa asiakkaan tuen tarpeen perusteella. Monialaisella yhteistyöllä, yhteensovittamisella ja palvelualueiden välisellä vastuiden selkeyttämisellä tavoitellaan asiakkaalle oikea-aikaisia ja tuen tarvetta vastaavien palvelun toteutumista. Monialaisessa työskentelyssä selvitetään palveluiden ja hoidon tarvetta ja toteutetaan tehtyä hoito- ja asiakassuunnitelmaa yhdessä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat hyötyvät monialaisesta yhteistyöstä, jossa palvelut järjestetään asiakaskeskeisesti heidän tarpeidensa mukaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa painotetaan asiakkaan tarpeiden mukaisia palveluita. Tavoitteena on tarjota oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia palveluita. Monialainen työskentely selvittää palveluiden ja hoidon tarvetta sekä toteuttaa yhdessä laadittua suunnitelmaa.
Monialaiseen työskentelyyn sosiaali- ja terveyspalveluissa velvoitetaan lukuisissa toimintaa ohjaavissa säädöksissä. Säädöksissä tuodaan esille myös, että verkostomainen työskentelytapa ja yhteistyöneuvottelut ovat osana ammattilaisten perustyötä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintäänkin eri palvelualueiden ammattilaisten välisiä yhteydenottoja ja tarvittavaa tiedonvaihtoa. SOTE-työparityöskentelyssä monialainen yhteistyö on pitkäaikaista ja suunnitelmallista asiakas- ja potilasprosessin eri vaiheissa toteutuvaa. Työskentely on ollut palvelun sisällä tapahtuvaa ja selkeä, konkreettinen yhteistyön tekeminen on puuttunut. On tunnistettu päällekkäinen työ eri palvelualueiden työntekijöiden välillä, mikä osaltaan on lisännyt tarvetta tuoda työntekijöiden käyttöön strukturoitu yhteistyön tekemisen malli.
Hyvinvointialueiden kiristynyt taloustilanne on edellyttänyt nopeita muutoksia ja sopeuttamistoimia talouden tasapainottamiseksi. Toiminnan kehittäminen kustannustehokkaampaan suuntaan sekä palveluiden selkeä organisoituminen ovat olleet ensisijaisia tavoitteita, kun lakisääteisiä palveluita tuotetaan vähentyneillä resursseilla. Tästä huolimatta palveluiden on tullut vastata tarpeisiin ja kehittää yhteistyötä sekä palveluiden sisällä että eri palvelualueiden välillä. Varhan organisaatiotasolla monialaisen työskentelyn kehittäminen on mahdollistanut kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut, kuten resurssien tehokkaamman käytön, päällekkäisen työn vähentämisen ja asiakkaiden ohjautumisen oikea-aikaisesti oikeisiin palveluihin.
Kehitetyllä monialaisella SOTE-työparimallilla, joka on yhdistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen, pyrittiin mahdollistamaan sujuva, kokonaisvaltainen ja tehokas palveluiden tarjoaminen asiakkaille. Tämän mallin avulla pyrittiin lisäämään asiakkaan osallisuutta, parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja hoidon laatua samalla vähentäen kustannuksia ja turhia prosesseja. Näin kehitetty malli palvelee moniportaisesti ja tuo vahvaa vaikuttavuutta palveluihin.
Kohderyhmänä olivat mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeessa olevat asiakkaat, joilla on tarve sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmallisille yhteensovitetuille mielenterveys- ja päihdepalveluille. Kehittämistyö kohdentui erityisesti nuoriin aikuisiin, 18–29-vuotiaisiin, mutta on hyödynnettävissä suoraan kohderyhmän työikäiseen väestöön. Asiakassegmentoinnissa asiakkaat sijoittuivat pääsääntöisesti huolenpitoasiakkuuksiin ja yhteistyöasiakkuuksiin. SOTE-työparimallin tueksi kuvattiin tunnusmerkit, joita voi käyttää arjen työn tunnistamisen tukena.
Tavoitteena oli saada asiakkaalle tarpeelliset palvelut yhden oven –periaatteella. SOTE- työparimalli alkaa asiakkaan tuen tarpeesta yhteisen monialaisen hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin avulla ja etenee monialaisen hoito- ja asiakassuunnitelman kautta monialaisen hoidon ja palvelun toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Oleellista on, että asiakkaan rinnalla kulkevat samat, tutut ammattilaiset, eli SOTE-työpari, palvelupolun eri vaiheissa.
