Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Soite, on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Kokkolan ja Kannuksen kaupungeista sekä Toholammin, Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Lestijärven ja Perhon kunnista ja niiden n. 70 000 asukkaasta. Soitessa työskentelee eri alan ammattilaisia runsaat 4 000 henkilöä sekä yli 300 sivutoimista palokuntalaista.
Soitessa halutaan yhdistää palvelut asiakas- ja potilaslähtöisellä tavalla, jossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon yksiköt toimivat tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä. Soite-kuntayhtymän tunnuslause on ”Ihminen keskiössä”. Tuon tunnuslauseen ja perusperiaatteen ympärille tiivistyy koko keskipohjalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän perusajatus.
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä luotiin yhteistyössä KP Työkykyhankeen kanssa työkyvyn tuen tiimin malli, joka sai nimen Työkykyverkosto ja käynnisti toimintansa elokuussa 2022. Työkykyverkosto on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimiva moniammatillinen konsultaatioryhmä, johon osallistuu TE- palveluiden ja sosiaalialan asiantuntijat, terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon lääkärit, Soiten ja Kelan kuntoutuksen asiantuntijat, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiantuntijat ja psykologi. Asiakas ei osallistu konsultaatiokäsittelyyn vaan hänen tilanteeseensa liittyvät esitiedot kartoittaa ja toimittaa verkostoon lähettävä taho. Työkykyverkoston toimintaa koordinoi yksi osa-aikainen työntekijä. Työkykyverkosto laatii moniammatillisesti konsultaation suositukset, jotka täydentävät muita, aiemmin laadittuja suunnitelmia. Asiakaskriteerinä ovat sellaiset asiakastilanteet, joissa tavanomiset selvittelyn reitit ja yhteistyö eivät ole riittäneet ja tilanne on jumittunut.
Työttömän asiakkaan rinnalla kulkevien työllisyyttä edistävien ja työkykyä tukevien palvelujen osalta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole yhtenäistä toimintamallia työ- ja toimintakyvyn selvittelyn toteutukseen. Työkyvyn tuen varhaiseen tunnistamiseen tai työ- ja toimintakyvyn selvittelyn tarpeen tunnistamiseen ei ole yhtenäisiä menetelmiä. Työttömän asiakkaan työkykyhaasteet tulevat esille eri palveluntuottajien asiakashaastatteluissa, palvelutarpeen arvioinneissa tai hoidon tarpeen arvioinneissa. Työkykyasiakkaan palveluohjaus on toteutettu eri ammattilaisten yhteistyössä hyödyntäen tarjolla olevia palvelukokonaisuuksia. Asiakas on ohjautunut työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn lääkärille työkykylausuntoja sekä työkykyarviota varten eri palveluista, joko itse lääkäriaikansa varaten tai lähettävän tahon avustamana. Työkykyhaasteisen asiakkaan rinnalla kulkevissa palveluissa ei ole erikseen nimetty koordinoivia työntekijöitä, vaan asiakkaan palvelut ja asiakasohjaus toteutetaan osana eri ammattilaisen normaalia työnkuvaa ja – roolia.
Lakisääteiseen Työllisyyden monialaiseen yhteispalveluun (TYP) liitetyt asiakkaat ovat saaneet ohjauksen työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn moniammatillisen yhteistyön tekemän palvelutarpeen arvion pohjalta. Työllisyyden monialaisen yhteispalvelun käytössä on nimettyjä vastuulääkäreitä, joiden kautta työkykylausunnot sekä työkykyarviot sekä työ- ja toimintakyvyn selvittelyt ovat toteutuneet. Asiakkaan lähityöntekijät ovat tarvittaessa osallistuneet asiakkaiden lääkärin vastaanottokäynneille.
Päätavoitteeseen edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista liittyy tarve toimintakäytännöstä ja ohjausmallista perustasolla tapahtuvaan työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn. Lisäksi tarvitaan tietoa työllisyyden ja työkyvyn tuen palvelujärjestelmän keskeisten toimijoiden palveluista. Tavoitteena on varhaisen työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen, jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn esitietojen kartoittaminen osana eri palvelutuottajien palvelutarpeen arviointia sekä tiivistetyn ja koostetun lähetetiedon välittymisen lääketieteellistä työkykyarviota ja työkykylausuntoa tekevälle perusterveydenhuollon lääkärille. Näillä esitiedoilla lääkäri voi myös varustaa muille ammattilaisille kohdentamansa lähetteet osana jäljellä olevan työkyvyn selvittelyä. Laadukkailla ja kattavilla sekä kohdennetuilla esitiedoilla lääkäri pystyy arvioimaan työkykyhaasteen etenemisen polun ja aktivoimaan työkykyasiaa hoitavan, seuraavan ja verkostoyhteistyöhön kiinnittyvän työotteen. Yhteistyön vastuista ja koordinaatiosta sovitaan asiakkaan eri palveluntuottajien suunnitelmissa ja verkostoyhteistyössä asiakkaan kokonaistilannetta arvioidaan, tavoitteita sekä palveluja yhteensovitetaan.
Työttömän varhain tunnistettu työkyvyn tuen tarve ja laadukkaasti kartoitetuilla esitiedoilla lääkärille etenevä asiakas saa paremmin tukea työ- ja toimintakykyynsä sekä työkykyasioiden verkostoyhteistyö virittyy ja toteutuu paremmin kiinnittyvällä työotteella.
Jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn mallia täydentämään laaditaan ammattilaiselle tietopaketti selventämään prosessin osa-alueita ja keskeisiä käsitteitä sekä lisäämään työkykytietoutta.
Tarpeiksi nousivat työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn ohjautumisen jäsentäminen, varhaisen työkyvyn tuen tunnistaminen, kartoitetun tiedon ja esitietojen rakenne, laatu ja tiedon välittyminen. Lääkärille toimitetavien esitietojen laatu ja tieto kuka asiakkaan työkykyselvittelyssä on ensisijainen yhteyshenkilö.
Asiakasnäkökulmaa ei lähdetty tarkemmin tutkimaan, koska työllisyyden edistämisen ja työkyvyn tuen palvelujärjestelmän potilas- ja asiakastietojärjestelmissä työ- ja toimintakyvyn selvittelyssä olevien asiakkaiden tilastolliset sekä sisällölliset merkinnät ovat puutteellisia ja hajautuvat monen eri palveluntuottajan tietojärjestelmiin. Luotettavaa kokonaiskuvaa todellisista asiakasmääristä tai asiakkaisen selvittelyn polun seuranasta ei ole saatavissa. Ensisijaista oli keskittyä ammattilaisten työn sujuvuuden parantamiseen.
Työkyvyn tuen johtamisen strategia hyvinvointialueella ei ole valtakunnallisten suositusten (Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla – suositukset toimintamallien käyttöönottoon 6/2023)valossa tarkasteltuna priorisoitua. Tämä vaikuttaa keskeisesti uusien toimintatapojen juurruttamiseen sekä käytäntöönpanoon.
Hyvinvointialueen talousvaikeudet sekä resurssipula ovat vaikuttaneet asioiden toimeenpanoon ja päätöksentekoon. Perusterveydenhuollon Terveyssosiaalityön resurssia vähennettiin, jolla on suora vaikutus jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn asiakasprosessiin, koska heidän kauttaan toteutuivat asiakkaan sosiaalisen tilanteen kartoitukset ja käytännön tuki selvittelyjen aikana asiakkaille, joilla ei ollut asiakkuuksia muissa työkyvyn tuen palveluissa.
Kevään 2024 aikana Hyvinvointialueen johtojärjestelmän uudistaminen toteutettiin ja johdon tehtäviä uudelleen järjesteltiin. Eri muutosprosessit vaikuttavat koko henkilöstön työhyvinvointiin, jaksamiseen sekä kuormittavat pitkän ajanjakson vielä varsinaisten tapahtumien jälkeenkin.
Työ- ja toimintakyvyn tuen ja selvittelyn mallin ensisijainen kohderyhmä on työttömiä työkykyhaasteisia asiakkaita palvelevat monialaiset ammattilaiset. Työkyvyn varhaisen tuen tunnistamisen yhtenäistä menetelmää ei ole käytössä. Työttömään asiakkaan ohjautuminen työkyvyn selvittelyssä on osalle ammattilaisista tuttua, mutta yhtenäistä toimintamallia ei ole. Lisäksi ei löydy jäsennystä siitä, miten selvittelyn oikea-aikaisuutta voisi arvioida tai miten tukea selvittelyä esim. kartoitetun tiedon jäsennyksellä, rakenteella, arvioinnilla sekä välittämisellä seuraavalle taholle. Työkyvyn tuen tiimiä tai koordinoivia työntekijöitä ei ole vaan työkykyasiat hoidetaan osana normaalia työnkuvaa ja -roolia.
Lääkärin työkykyarviointia tukisi huolellisesti tiivistetyt esitiedot sekä työllisyyssuunnitelman tavoitteiden tiedoksi saaminen. Asiakkaalle on liian laaja vaatimus osata suullisesti välittää tarvittavat tiedot vastaanottokäynnillä.
Työkykylausunnon tarve voi myös kohdistua useaan eri tavoitteeseen; sairastamiseen, kuntoutukseen ja etuuksiin.
Työkykylausuntoa voidaan tarvita jäljellä olevan työkyvyn arvioon huomioiden hakuammatti/ ammatillisen kuntoutuksen suuntaus, koulutus jne. Tätä pyydetään yleensä erillisellä lähetteellä TE/Kuntakokeilusta.
Kannanottoa jäljellä olevaan työkykyyn eli työkykylausuntoa ja lääketieteellistä arviota työntekijän terveydentilasta, mahdollisista sairauksista sekä niiden vaikutuksesta toimintakykyyn, ja toisaalta kannanottoa siihen, miten ne kaikki vaikuttavat työhön ja sen tekemiseen/ kuntoutuksen tarpeeseen.
Työkykylausuntoa laajimpana moniammatillisen työkykyarvion toteutuksena, jossa voi yhdistyä perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon arviot, sekä joka voi myös tarkoittaa somaattisen ja psykiatrisen arvion yhdistämistarvetta. Moniammatilliseen työkykyarvioon liittyy myös usein asiakkaan sosiaalisen tilanteen kartoittamisen tarve sisältäen arjen sujuvuuden, elämänhallinnan, sekä motivaation ja asenteen. Palautteet kuntoutuksista sekä eri palveluntuottajien rinnalla kulkevista työllisyyttä edistävistä sekä työkykyä tukevista palveluista tulee sisällyttää myös työkykylausuntoihin.
Työttömien työ- ja toimintakyvyn tukea saavien asiakkaiden määrää hankesuunnitelmassa perustuu eri palvelujärjestelmien ammattilaisten toteuttaman työn määrän tiedusteluun sekä sisältö- ja kirjausmerkintöihin. Luotettavimmat tiedot löytyvät työttömien terveystarkastusten toteutuksesta. Selvittelimme tietojohtamisen asiantuntijan kanssa tarkemmin Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältö- ja tilastointimerkintöjä. Merkintöjä löytyi, mutta työ- ja toimintakyvyn selvittely voi hajautua usealle eri palvelun tuottajalle, eikä eri tietojärjestelmien tietojen yhdistely ole seurannallisesti mahdollista, näin määrälliset tiedot jäävät epätäsmällisiksi. Sisältö- ja tilastointimerkintöjen puutteellisuus ei myöskään mahdollista vaikuttavuuden arviointia.
Tilastotietona olen tarkkaillut sote-kuva tietokantaa, kelan tietotarjotinta, TTL:n työelämätieto dataa sekä tilastokeskuksen työvoimatutkimuksia. Työkyvyttömyyden kokonaisindeksi Keski-Pohjanmaalla on 118. Tilastot kertovat työeläkehakuisuudesta, kuntoutustoteutuma on matalahkoa, pitkiä yli 90 päivää kestäviä sairauslomia kirjoitettaan paljon ja nuorten mielenterveyshäiriöihin liittyviä sairauslomia kirjoitetaan paljon. Työttömien terveystarkastusten toteutumisprosentti on 10%.
Alueen TE/Kuntakokeilun tiimivastaava kertoo, että tällä hetkellä on yli 3400 asiakasta ja noin puolet heistä tarvitsee jonkinlaista tukea työllistymiseen ja näistä myös suuri osa tarvitsee jossain vaiheessa perusterveydenhuollon palveluita. TE/Kuntakokeilun viranomaisen työnkuvassa korostuu työkyvyn selvittelyn tarpeen arviointi. Kun TYM- lainsäädäntömuutoksen mukaisesti kriteeristö palveluun madaltuu, todennäköisesti TYM- asiakasmäärät tulevat kasvamaan huomattavasti. Tämä haastaa TE2024- uudistuksessa kunnalle siirtyvien palvelujen toteutusta ja työjärjestelyjä.
