Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Satakunta on laaja maakunta ja etäisyydet palveluihin ovat pitkät, erityisesti haja-asutusalueilla. Neuropsykiatrisia piirteitä omaaville suunnatut palvelut ovat pirstaleisia ja toteutetaan muiden palveluiden sisällä, joten oikean palvelun löytäminen ja tarvittavan tiedon saaminen on usein haastavaa.
Satakunnan hyvinvointialueen strategiassa linjataan, että asiakkaita palvellaan yhdenvertaisesti ja kohdataan inhimillisesti. Neuropsykiatristen piirteiden kanssa elävien tasavertainen kohtaaminen edellyttää riittävää tietoa piirteistä ja niiden mukanaan tuomista haasteista. Se edellyttää myös tiedossa olevia palvelu- ja hoitoketjuja, jotta asiakas ei pääse putoamaan palvelujen väliin. Jotta neuropsykiatrisia piirteitä omaavat henkilöt saavat tarvitsemansa tuen ollakseen tasavertaisia yhteiskunnan jäseniä, tulee heidän saatavillaan olla matalan kynnyksen palveluita sekä diagnoosin jälkeisiä kuntoutuspalveluita. Ammattilaisten nepsyosaaminen tulee olla riittävää, jotta asiakkaat osataan kohdata heidän tarpeensa huomioon ottaen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden tunnistaminen on kehittynyt 2000-luvulla, jonka seurauksena myös diagnosoinnin tarve on lisääntynyt. Vähintään 10% väestöstä kärsii neuropsykiatrisista oireista, jotka vaikuttavat päivittäiseen elämään. Neuropsykiatrisia piirteitä voi ilmetä myös henkilöillä, joiden piirteet eivät täytä diagnostisia kriteerejä. Tästä huolimatta piirteet vaikuttavat päivittäiseen elämään. Neuropsykiatrilla piirteillä olevat ihmiset ja perheet kokevat usein olevansa palveluissa väliinputoajia.
Neuropsykiatrilla piirteillä olevat ihmiset ja perheet kokevat usein olevansa palveluissa väliinputoajia. Kun hyvinvointialueen palvelukenttä ei ole yhtenäinen, eivät ammattilaiset välttämättä osaa ohjata asiakkaita oikeiden palveluiden piiriin. Tästä syystä yhtenäiset palvelutarjottimet ja hoitoketjut koko hyvinvointialueella parantavat asiakkaiden palvelujen saantia. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen lisää asiakkaiden osallisuutta yhteiskuntaan ja mahdollistaa tuen saamisen varhaisessa vaiheessa, myös ilman diagnoosia.
Neuropsykiatrisia piirteitä omaavat henkilöt kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Asiakasymmärrystä lisätään kokemusasiantuntijoita kuulemalla.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Neuropsykiatristen palvelujen saatavuutta, selkeyttämistä ja yhdenmukaisuutta koko sata-alueen sote-ammattilaisille sekä palveluita tarvitseville asukkaille.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Hyvinvointialueen talouden tilanne on ollut tiukka ja uusia resursseja mihinkään ei ole osoitettu. Kehittäminen on tehty toimintatapoja muuttamalla ja yhtenäistämällä. Harkituilla prosesseilla ja selkeillä toimintaohjeilla säästetään vähiä henkilöresursseja. Hankkeen aikana on panostettu myös lisäkoulutukseen, joka on edellytys uusien toimintaohjeiden käyttämisen juurtumiseen.
