Satakunta - Suomen kestävän kasvun ohjelma

Kestävän kasvun Satakunta 2 – hankkeiden keskeiset tulokset  

Kestävän kasvun Satakunta 2 ja Satakunnan Omalääkäri 2.0- hankkeiden kokonaisuudessa toteutettiin vuosina 2023–2025 laaja joukko kehittämistoimia, joiden tavoitteena oli parantaa hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista, vahvistaa hyvinvointia ja työkykyä, kaventaa alueellista eriarvoisuutta sekä siirtää palveluita kohti ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja digitaalisuutta. Hankkeissa syntyi useita pysyviä toimintamalleja (56), palveluprosessien uudistuksia ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoja.

Keskeiset muutokset lähtötilanteeseen verrattuna

• Hoidon saatavuus ja jatkuvuus paranivat: Koronaviruspandemian aiheutunutta hoito-, palvelu ja kuntoutusvelkaa purettiin, hoitoon pääsyn arviointi ja sen kirjaaminen yhdenmukaistui ja palveluketjut ja hoitopolut selkeytyivät.
• Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki vahvistuivat: elintapaohjaus, ikääntyneiden muistiin liittyvä elintapaohjaus, varhainen mielenterveys- ja päihdetuki sekä perheiden erilaiset tukimallit juurtuivat Satakunnan hyvinvointialueen palveluihin.
• Digitaalinen asiointi laajeni merkittävästi: käyttöönotetut alustat, sähköiset palvelut ja digituet lisäsivät saavutettavuutta, resurssitehokkuutta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta.
• Monialainen työ ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen vahvistuivat: työkyvyn tuen tiimit, perheintensiivityö, palvelutarjotin ja monialaiset hoitopolut loivat yhteisiä toimintarakenteita.
• Kohderyhmien osallisuus lisääntyi: asiakkaiden kokemukset, palaute, vertaisryhmät ja osallistaminen kehittämiseen paransivat palvelujen asiakaslähtöisyyttä.

Hankkeiden yhteiset ydinvaikutukset

1. Oikea-aikainen hoitoon pääsy ja hoitotakuun toteutuminen

• Jononpurkutoimet lasten, perheiden, työikäisten ja ikääntyneiden palveluissa
• Terapiat Etulinjaan sekä muut mielenterveys ja päihde ongelmien laajat toimintamallit parantavat hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta. Lisäksi kehittämistyön avulla on saatu yhtenäistettyä palvelutuotannon tapaa sekä lisättyä ammattilaisten interventio osaamista.
• Yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi ja selkeytetyt palveluketjut.
• Ennalta ehkäisevien digitaalisten palveluiden kehittymisen myöstä Satakunnan hyvinvointialue voi tarjota laadukkaat, vaikuttavat, näyttöön perustuvat verkkosivut (Hyvinvointimajakka ja digiperhekeskus), joilla tieto, palvelut ja Satakuntalaiset palvelun tarjoajat  ovat esillä laajasti. 

2. Sosiaalinen ja alueellinen yhdenvertaisuus

• Liikkuvat palvelut ja digitaaliset ratkaisut lisäsivät saavutettavuutta eri puolilla Satakuntaa.
• Palveluita uudelleen kohdennettiin haavoittuville ryhmille: pitkäaikaistyöttömät, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, ikääntyneet, perheet ja nuoret.
• Kulttuuriresepti- ja kulttuurifoorumimallit edistivät osallisuutta ja hyvinvointia

3. Hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn vahvistuminen

• Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus jalkautui koko hyvinvointialueelle.
• Työkyvyn tuen tiimit ja laatuperusteinen työhönvalmennus jäivät pysyviksi.
• Elintapaohjauksen toimintamallit otettiin käyttöön kaikissa ikäryhmissä.
• Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdetuki vahvistui (mm. Käynti kerrallaan, ohjattu omahoito, lyhytterapiat).

4. Vaikuttavuus perusteisuuden ja tiedolla johtamisen vahvistuminen

• Kirjaaminen yhtenäistyi koko hyvinvointialueella, kun kansalliset ohjeet otettiin käyttöön ja sosiaali‑ ja terveydenhuollon kirjaamiskäytännöt yhdenmukaistettiin, mikä paransi tiedon laatua, vertailtavuutta ja hoitotakuun seurantaa.
• Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen toteutussuunnitelma ja tietotuotannonmalli valmistuivat, mahdollistaen systemaattisen tiedontuotannon palvelutarpeista ja asiakasryhmien tilanteista ennakoivan johtamisen tueksi.
• Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli luotiin, sisältäen mittariston, tietoaltaaseen perustuvat raportointiratkaisut ja yhtenäiset seurantakäytännöt, jotka vahvistavat tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
• PowerBI‑raportointinäkymät ja muita laadukkaita tiedolla johtamisen työkaluja otettiin käyttöön, mikä paransi palvelujen ohjausta, läpinäkyvyyttä ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä johdossa ja yksiköissä.
• Henkilöstön osaaminen vahvistui laajojen koulutusten avulla (mm. kirjaaminen, rakenteellinen sosiaalityö, vaikuttavuusmittarit), mikä paransi tiedon laatua ja kykyä hyödyntää tietoa käytännön työssä.

5.  Digitaalinen siirtymä

• Digitaalinen palvelutarjotin koottiin osaksi verkkosivuja (liikunta, ravitsemus, mielenterveys, päihdetyö, osallisuus, omahoito).
• Digiasiointialusta mahdollisti suoran yhteyden vastuutyöntekijään ja omalääkäriin.
• Ammattilaisten digiosaaminen vahvistui koulutuksilla, ohjeistuksilla ja käyttöönotetuilla menetelmillä.
• Itsearviointi- ja etäkuntoutusratkaisut helpottivat palveluihin pääsyä ja tuen saamista.