LISSU- liikkuvan toimintamallilla turvataan ympärivuorokautisesti kotiin vietävät palvelut ilman kuntarajoja. Palveluiden saatavuus turvataan asiakaslähtöisesti, oikea aikaisesti ja moniammatillisesti sekä monialaisesti.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulisi turvata hyvinvointialueella, koska Etelä-Savossa väestö vähenee ja ikääntyneiden osuus on suuri. 75 vuotta täyttäneiden ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurin,14,2 prosenttia, ja tulee kasvamaan käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan noin 21 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2022 hoiva- ja hoitotyöntekijöiden saatavuusongelma on kasvanut entisestään ja resurssien kohdentaminen ja uusien palvelujen innovoimisella ja integroimisella poikkihallinnollisesti voitaisiin turvata kotona asuvien asiakkaiden asuminen. Kustannusvaikuttava ja laadukas palvelukokonaisuus ja henkilöstön veto- ja pitovoiman edistäminen koko tulevalla Etelä-Savon hyvinvointialueella vaatii vielä runsaasti käytäntöjen yhtenäistämistä, työntekijöiden tukea sekä toimeenpanevaa työtä, jotta rakenneuudistus toteutuu ja jotta laatu- ja vaikuttavuustavoitteet saavutetaan ja jotta turvallinen kotona asuminen mahdollistuu ympärivuorokautisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Rakenneuudistuksen edistämiseksi ja laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuosille 2020–2023, Etelä-Savon alueelle on laadittu poikkihallinnollinen ikäohjelma., jossa vanhuspalvelulain uudistus edellyttää ympärivuorokautisten palvelujen tuottamisen iäkkäille asiakaslähtöisesti, asuinpaikasta riippumatta. Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada tarvitsemansa palvelut ja hoidon elämänsä loppuun asti sinne missä asuvat.
Tulevaisuus kotona -hanke edistää palvelurakenteen keventämistä Etelä-Savon hyvinvointialueella, jossa tavoitteen mukaan yli 75-vuotiaista 94 % asuu kotona vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen tulosten myötä kotona asuvien asiakkaiden arkea turvaavat moniammatilliset ja ympärivuorokautiset palvelut ja riittävä henkilöstö, joka toimii myös harvaanasutuilla alueilla uudella, voimavarat yhdistävällä mallilla. Henkilöstö toimii ennaltaehkäisevällä, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä työotteella teknologiaa laajasti hyödyntäen.
Ikääntyneiden lakisääteisissä palveluissa kotona asuville tulee järjestää yöaikainen hoito palvelusuunnitelman- ja tarpeen mukaisesti koko hyvinvointialueella 24/7/365 sekä vastata yöaikaisiin turva- auttajakäynteihin asetusten ja vaatimusten mukaisesti digitaalisia palvelukanavia ja erilaisia käyntimalleja hyödyntäen palvelujen turvaamiseksi kaikille asukkaille.
Kotisairaalaverkoston kattavuudessa on hyvinvointialueella ollut haasteita. Päiväaikaan klo 7–22.00 välisinä aikana ei voida turvata palveluiden saatavuutta ja kotisairaalan tukea koko hyvinvointialueella. Lähtötilanteessa kotisairaalaverkostolla ei pystytä vastaamaan kuin Mikkelin kantakaupungin, 40 km säteellä Savonlinnan ympäristöstä sekä Pieksämäen alueille. Päiväaikaisten puutteiden lisäksi kokonaan puuttuu kotisairaalan yöaikainen yhtenäinen tuki ja sen koordinointi palliatiivisille ja saattohoitopotilaille, joka tulisi STM:n palliatiivisen ja saattohoidon laatusuosituksen mukaisesti järjestää. Hyvinvointialue on linjannut näitä potilasryhmiä hoidettavan kotisairaalassa muiden potilasryhmien kanssa, jolloin etäpalvelukeskuksen ja digitaalisten palvelukanavien sekä asiakaskäyntien kautta voitaisiin tuki taata vuorokauden ympäri LISSU- liikkuvan tuen kautta. Palvelujen saatavuus voitaisiin turvata kaikille asukkaille myös harvaan asutuilla alueilla.
Lissu-liikkuva mallilla haetaan ratkaisuja 24/7/365 kiireettömiin sote- hoidon ydintehtävien tarpeisiin. Mallin avulla saadaan järjestettyä yhteistyötahojen tukeminen ja toimintojen varmentaminen kotiin vietävissä palveluissa. Tällöin voidaan turvata palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä varmentaa oikea-aikainen palvelu oikeassa paikassa sekä karsia päällekkäisiä palvelutarpeita lisäten kustannustehokkuutta.
Kansallisen tutkitun tiedon(Roivainen 2022) valossa ensihoidon D- tehtäväprosessin käsittelyn mukaan ottamisen merkitys osana liikkuvan LISSUN toimintamallin kehittämistä on perusteltua, koska jopa 40% tehtävistä voidaan hoitaa muulla kuin ensihoidon käynnillä. Jolloin alueen ikärakenteen, palveluiden integroimisen ja kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta tämä tehostaa palvelupolkuja. Palvelupolkujen tehostaminen vaikuttaa suoraan päivystyskäyntien ja sairaalaosastojen kuormituksen laskuun ja hoitovelan vähentämiseen.
Moniammatillista liikkuvaa yksikköä kehitetään moniammatillisesti ja monialaisesti työpajoissa. Yhteistyössä toimivat Tulevaisuus kotona hankkeen kanssa kotihoito, palveluasuminen, kotisairaala, palliatiivinen keskus, tukipalvelut, Tike (tilannekeskus), ensihoito/PELA(pelastuslaitos).
Toimintaa pilotoidaan Tulevaisuus -kotona hankkeen ulkopuolella, Suomen kestävän kasvun ohjelman hankkeessa.
Vertaisoppiminen muilta hyvinvointialueilta on tukenut toimintaa.
Toiminta- ajatuksena luodaan turvallinen ikääntyminen kotona asuville asiakkaille ympärivuorokautisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla koko hyvinvointialueelle.
Päämääränä on turvata palvelutarpeen mukaiset palvelut asiakaslähtöisesti - ei turhaa osastoilla oloa tai raskasta päivystykseen matkustamista, silloin, kun se voidaan liikkuvan yksikö palvelun turvin estää.
Projektin myötä odotetaan saatavan tietoa siitä, miten olemassa olevia resursseja voidaan uudelleen määritellä ja profiloida, siten, että ne tukevat kotiin annettavia palveluita monialaisesti ja edistävät raskaampien palveluiden välttämistä asiakaslähtöisesti.
Lisäksi halutaan varmentaa ja vahvistaa hoitotyön asiantuntijuutta ja osaamista koko hyvinvointialueella.
Kotiin vietävien palveluiden tukemisen rooli on erittäin merkittävä koko hyvinvointialueella kattaen kotisairaalan, kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen sekä omais- ja perhehoitajien- sekä perhekotien tukemisen ydintehtävien kautta. Näiltä toimialueilta löytyy useita toimintoja, joita voidaan yhteistyöllä ja yksikön toiminnan avulla tukea ja tehostaa.
Yksikön ja läheisten välinen yhteistyö on merkityksellistä asiakkaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa. Läheiset tulisi ottaa aktiivisesti asiakkaan hoidontarpeen ja palveluntarpeen arviointiin. He ovat usein parhaita asiantuntijoita läheisensä sen hetkisen kunnon ja kotona pärjäämisen selvittämisessä. Yksikön toiminnan avulla voidaan tukea myös läheisten ja omais- ja perhehoitajien sekä perhekotien hoitajien jaksamista. Asiakkaat osallistetaan toimintamallin arviointiin.
Mielenterveys- ja päihdetoimen lisäksi terveystoimen päivystystoiminnan merkitys yksikön yhteistyötahona korostuu tietyillä päivystystoiminnan osa-alueilla. Yksikkö voi tukea moniongelmaisia mipä-asiakkaita, jotka ovat ehkä jääneet palveluissa väliinputoajiksi. Terveystoimen puhelinneuvonnan kautta voidaan mahdollisesti osoittaa tehtäviä suoraan yksikölle. Yksikön tehokkaan toiminnan edellytyksenä on yksikön hoitajien ja terveystoimen päivystävien lääkäreiden toimiva yhteistyö. Yhteistyön merkityksellisyyden lähtökohtana on molemminpuolinen tietämys toimintaprosesseista ja LISSU- liikkuvan mahdollisuuksista kotiin hoitamisessa ja sen mahdollistaminen organisaation tukemana. Terveystoimen päivystyspisteet muodostavat niihin sijoittuvien lääkäripäivystyspalveluiden lisäksi tärkeän yhteistyötahon. Sosiaalitoimella ei ole tähän mennessä ollut yhteistyökumppanina kovin suurta roolia monialaisen toiminnan tukemisessa kotiin vietävissä palveluissa. Näiden kahden toimijan yhteistyön kehittyessä LISSU-liikkuvan asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi tehostuu. Kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevien huomioimisen ja gerontologisen sosiaalityön mallin hyödyntämisen ja konsultaatio tuen. Huoli- ilmoituksen ja asiakasohjauksen etulinjan konsultaation tuen avulla voidaan aktivoida tarvittavat sosiaalihuollon selvitykset.
LISSU-liikkuva yksikön ja sidosryhmien välisen yhteistyön käynnistyminen ja ylläpito vaatii yhteisen kontaktiverkoston luomista hyvinvointialueella. Sidosryhmille nimetään kontaktihenkilöt, joiden tehtävänä on osallistua yksikön kehittämiseen omasta organisaation näkökulmasta katsoen. Lisäksi kontaktihenkilöiden tehtävänä on aktiivisesti tiedottaa yksikön toiminnasta ja toiminnan muutoksista. Toiminnalla on oltava yhteinen visio ja sen pohjalta luodut toimintaohjeet ja tavoitteet, jotka ohjaavat toimintaa. Sidosryhmien välisen yhteisen sisäisen koulutuksen hyödyntäminen henkilöstön kouluttamisessa mahdollistaa tietopääoman jakautumisen verkoston eri organisaatioiden kesken. Hyvinvointialueelle siirryttäessä yhteisten toimintamallien yhdenmukaistamisen vaiheessa on mahdollisuus päästä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön helpommin aivan uuden toiminnan kehittämisellä ja rikkoa raja-aitoja.
Rahoitus
Tahtotila
Resurssien jakaminen
Suunnittelu ja hallinta
Poikkihallinnollinen yhteistyö ja Yhtenäinen koordinointi
Työ- ja toimintaprosessien arviointi
Palvelutarpeen ja palvelujen oikea kohdentaminen
Brändäys
Henkilökunnan innostamista
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Sovelletaan kiireettömin ensihoitotehtävin järjestämisen mallinnusta Kainuun Sotessa
edistämään lähdetään alueellinen ensihoitajamalli vahvistamassa kotona asumisen tukemista monialaisella yhteistyöllä rajapinnnoissa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Monialainen Lissu-liikkuva on ympärivuorokautinen yhden hengen sairaanhoitajayksikkö ja se on vaihtoehto päivystykselle tai sairaalahoidolle geriatrisen potilaiden kohdalla. Lissu vastaa kotihoidon, asumispalveluiden hoidon tarpeen arviointitehtäviin ja toimii konsultaatiotukena kotihoidolle ja asumispalveluille. Toiminta pyörii ympärivuorokautisesti kuudella sairaanhoitajalla ja lääkärikonsultaatiotuella.
Ensisijaisena tehtävänä turvata harvaan asuttuja alueita, mutta resurssia käytetään tehokkaasti koko Etelä-Savon hyvinvointialueen itäisellä alueella. Maantieteellisesti toimintasäde lähtöpisteeltä on n.200 kilometriä ja yli 75-vuotiaita alueella on noin 6700.
Lissu tarjoaa lyhytaikaista sairaalatasoista hoitoa asiakkaiden koteihin ja asumispalveluyksiköihin ja tukee kotisairaalan toimintaa lyhytaikaisesti. Kotisairaalan asiakkuus on vaihtoehto osastohoidolle. Lissu toteuttaa mm. erilaisia suonensisäisiä lääke- ja nestehoitoja, ja hoitaa palliatiivisia asiakkaita sekä vastaa jatkohoidosta tarpeen mukaan tehostetun kotisairaalan kanssa yhteistyössä. Lisäksi Lissu vastaa ensihoidon/päivystys jatkohoitotarpeisiin lääkärin konsultaation perusteella.
Lissun toimintamallin kehittämisprojektiin kuului myös kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden (oma ja yksityiset) hoidon tarpeen arviointi -osaamisen vahvistaminen ja yhteisen konsultaatiomenettelyn luominen. Sosiaalihuollon yksiköt pystyivät konsultoimaan Lissu-liikkuvan sairaanhoitajia suoraan puhelimitse ja tarvittaessa Lissu meni paikan päälle arvioimaan asiakkaan tilannetta. Valtaosa Lissun asiakkaista oli kotihoidon ja asumispalvelun asiakkaita.
Mallia pilotoitiin käytännössä RRP-hankkeessa 21.4.23-31.12.23.
Varustelu: Lissu-yksikön varusteluun kuului henkilöauto, kotisairaalan lääke- ja hoitotarvikevalikoima, defibrillaattori ja vierianalytiikka (EPOC ja pika- CRP) sekä Virve- puhelin viranomaisyhteydenpitoa varten. Lissulla on oma yksikkötunnus. Lissu yksikön auto ei ole kuitenkaan hälytysajoneuvo, tai hätäkeskuksen vasteissa.
Henkilöstöresurssi: 24/7 toimintaa varten 6 sairaanhoitajaa, jossa yhdellä sairaanhoitajalla oli tiimin veto/kehittämisvastuu. Lissun sairaanhoitajilta vaaditaan itsenäisen työn ja suuren vastuun vuoksi vankkaa sairaanhoitajan työkokemusta, akuuttihoitotyön ja hoidon tarpeen arvioinnin osaamista ja etuna on mm. geriatrisen asiakkaan hoidon, haavahoidon osaamiset. Lissussa hyödynnetään tiimioppimista tiedon jakamisessa. Lissun toiminta vaatii myös lääketieteellisen tuen ja suoran konsultaatioväylän lääkäriin.
Sisäsinen ja ulkoinen viestintä
Viikon koonti, sähköpostiin ja luettavaksi toimiston tiedotettavaa kansioon, Lissu- tiimin oma sähköposti, Tiedotteet, Jalkautuminen yhteistyökumppaneina toimiviin yksiköihin, viestintä asiakkaille. Toimintamallin toteutusta varten laadittiin lukuisia käytettävyys ja toimintaohjeita, joita päivitettiin ja muokattiin pilotin aikana.
Säännölliset yhteistyöpalaverit projektiryhmässä eri toimialojen edustajien kanssa nähtiin tarpeelliseksi.
Keskeisiä laadittuja ohjeistuksia:
Toiminnasta seurattiin mm. käynti- ja kontaktityyppejä, välitöntä työaikaa, matkustamiseen käytettyä työaikaa ja kustannuksia.
Geriatriset sekä palliatiiviset asiakkaat ja kotihoidon sekä asumispalveluiden yksiköt ovat saaneet tukea hoidon tarpeen arviointiin ja sairaalatasoiseen hoitoon kotona. Päivystykseen ohjautumiset ovat ammattilaisten näkemysten perusteella vähentyneet ja kotisairaalan palveluiden saatavuus on pilotin parantunut, kun liikkuvan yksikön avulla kotisairaala-tyyppistä palvelua on voitu tarjota myös harvaan asutuille alueille. Jos tarkastellaan päivystykseen ohjautumista ja ensihoidon palvelun tarpeen vähenemistä, sekä osastopäivien vähenemistä, kustannussäästöt ovat merkittäviä. Lissun sairaanhoitajien arvion mukaan Lissun asiakkaista 39-46% olisi ohjautunut päivystykseen ilman Lissun palvelua.
Lissu-toimintamalli oli mukana myös TulKoti-hankkeiden vertaisarvioinnissa, jossa kokonaisarviointi 3=hyvä.
Kustannusvaikutusten arviointia
Lissun kustannusvaikutusten arvioinnissa vertailtiin Lissun, ensihoidon ja ensihoidon + päivystyskäynnin kustannuksia. Näissä vertailuissa yhden hengen yksikkönä toimivan Lissun palvelu osoittautui huomattavasti edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Jos Lissu yksikköä ei olisi käytössä, pilotin perusteella arvioitiin, että se tarkoittaisi vuodessa n. 846 päivystyskäyntiä enemmän. Lissun toteuttamana nuo käynnit maksaisivat n 79 000 euroa ja ensihoidon toteuttamana n. 310 000 euroa. Jos asiakas tarvitsisi vielä lisäksi päivystyspalvelua, kustannus kasvaisi entisestään. Alla olevassa kuvaajassa on tehty teoreettista kustannusvertailua eri palveluiden välillä. Kustannusvertailussa ei pystytty luotettavasti todentamaan sitä, miten Lissun toiminta vaikuttaa esimerkiksi ensihoidon tai päivystyksen resurssitarpeeseen ja sitä kautta kustannuksiin. Ensihoidon D-tehtävien määrä laski toiminta-aikana hieman, mutta sen ei voida todentaa johtuneen ainoastaan Lissun toiminnasta.
Palaute asiakkailta ja ammattilaisilta
Lissua arvioitiin toiminnasta saatavan datan sekä omais/asiakas- ja ammattilaispalautteiden perusteella.
Sekä asiakkaat, että työntekijät olivat erittäin tyytyväisiä Lissun toimintaan.
THL:n asiakaskyselyn mukaisessa omais/asiakasyselyyn saatiin syksyllä 2023 52 vastausta (n=52), joista asiakkaita 52% ja omaisia 48%. Kyselyssä palvelun suositteluideksi NPS oli erinomainen, 98%.
Työntekijöille ja johdolle laaditussa palautekyselyssä suositteluindeksi NPS oli 72. Kyselyyn vastasi 83 henkilöä. Vastaajista esimiehiä/johtoa 29% ja työntekijöitä työntekijöitä 71%
Sekä asiakas- että ammattilaispalautteissa Lissun todettiin vahvistavan ikäihmisten palveluiden saatavuutta ja tasavertaisuutta harvaan asutuilla alueilla, sekä sen todettiin tukevan kotona asumisen turvallisuutta. Erityistä kiitosta sai Lissun asiakaslähtöinen monialaista palvelua hyödyntävä toimintatapa. Ammattilaisten palautteissa korostui myös kotihoidon ja asumispalveluiden sairaanhoidollisen tuen paraneminen.
Poikkeamat
Toimintamalli ei alkuperäisen suunnitelman mukaan pystynyt vastaamaan kotihoidon yöaikaisiin käynteihin niin laajasti, kuin hankesuunnitelmassa asia oli kuvattu, useasta syystä johtuen. Yksi syy oli se, ettei pilottiin saatu riittävästi resurssia, jotta yöaikainen hoito mahdollistuisi ja toisena asiana se, että katsottiin, ettei olisi järkevää pitkällä tähtäimellä keskittää sairaanhoitajaresurssia yövuoroon hoitamaan sosiaalihuoltolain mukaisia yöaikaisia kotikäyntejä, koska sille ei ollut tarvetta. Katsottiin järkeväksi, että yöaikaiset käynnit toteutetaan muilla tavoin, mm. liikkuvien yöpartioiden tuella. Lisäksi Lissun toiminta-alue oli melko suuri, ja havaittiin, ettei yksi yksikkö pystyisi koko alueella hoitamaan palvelusuunnitelman mukaisia käyntejä ajallaan. Lissu toimi kuitenkin tukena yöaikaisen hoidon ja palvelun järjestämisessä, mm. turvapuhelin-auttajaketjussa, kotisairaalatoiminnan tukena sekä kotihoidon ja asumispalvelun tukena.
Lisäksi tavoitteena hankesuunnitelmassa oli, että toimintamalliin liittyen luotaisiin yhteinäiset toimintakäytännöt digitaaliseen yhteydenpitoon omaisten ja asiakkaiden kanssa. Tämä osa-alue jäi mallista pois, sillä ennen tietojärjestelmien yhtenäistämistä ei tämän toiminnan kehittämistä organisaatiossa nähty järkevänä tässä vaiheessa, mutta asia jää jatkokehittämistarpeeksi tulevaisuuteen.
Toimintamallia ei sellaisenaan oteta pysyvään käyttöön hankkeen jälkeen, mutta toimintamallista saatuja kokemuksia, tuloksia ja aineistoja hyödynnetään laajentuvassa ja uudistuvassa, hyvinvointialueen kattavassa kotisairaalan uudistamistyössä sekä kotihoidon sairaanhoitajien työnkuvien kehittämisessä sekä hoidon tarpeen arvioinnin ja konsultaatioiden toimintamallin laajentamisessa. Yhdeksi jatkokehittämistarpeeksi jäi RAI:n parempi hyödyntäminen ikäihmisten toimintakyvyn heikkenemisen ennakoinnissa.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.