Toiminnasta seurattiin mm. käynti- ja kontaktityyppejä, välitöntä työaikaa, matkustamiseen käytettyä työaikaa ja kustannuksia.
Geriatriset sekä palliatiiviset asiakkaat ja kotihoidon sekä asumispalveluiden yksiköt ovat saaneet tukea hoidon tarpeen arviointiin ja sairaalatasoiseen hoitoon kotona. Päivystykseen ohjautumiset ovat ammattilaisten näkemysten perusteella vähentyneet ja kotisairaalan palveluiden saatavuus on pilotin parantunut, kun liikkuvan yksikön avulla kotisairaala-tyyppistä palvelua on voitu tarjota myös harvaan asutuille alueille. Jos tarkastellaan päivystykseen ohjautumista ja ensihoidon palvelun tarpeen vähenemistä, sekä osastopäivien vähenemistä, kustannussäästöt ovat merkittäviä. Lissun sairaanhoitajien arvion mukaan Lissun asiakkaista 39-46% olisi ohjautunut päivystykseen ilman Lissun palvelua.
Lissu-toimintamalli oli mukana myös TulKoti-hankkeiden vertaisarvioinnissa, jossa kokonaisarviointi 3=hyvä.
Kustannusvaikutusten arviointia
Lissun kustannusvaikutusten arvioinnissa vertailtiin Lissun, ensihoidon ja ensihoidon + päivystyskäynnin kustannuksia. Näissä vertailuissa yhden hengen yksikkönä toimivan Lissun palvelu osoittautui huomattavasti edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Jos Lissu yksikköä ei olisi käytössä, pilotin perusteella arvioitiin, että se tarkoittaisi vuodessa n. 846 päivystyskäyntiä enemmän. Lissun toteuttamana nuo käynnit maksaisivat n 79 000 euroa ja ensihoidon toteuttamana n. 310 000 euroa. Jos asiakas tarvitsisi vielä lisäksi päivystyspalvelua, kustannus kasvaisi entisestään. Alla olevassa kuvaajassa on tehty teoreettista kustannusvertailua eri palveluiden välillä. Kustannusvertailussa ei pystytty luotettavasti todentamaan sitä, miten Lissun toiminta vaikuttaa esimerkiksi ensihoidon tai päivystyksen resurssitarpeeseen ja sitä kautta kustannuksiin. Ensihoidon D-tehtävien määrä laski toiminta-aikana hieman, mutta sen ei voida todentaa johtuneen ainoastaan Lissun toiminnasta.
Palaute asiakkailta ja ammattilaisilta
Lissua arvioitiin toiminnasta saatavan datan sekä omais/asiakas- ja ammattilaispalautteiden perusteella.
Sekä asiakkaat, että työntekijät olivat erittäin tyytyväisiä Lissun toimintaan.
THL:n asiakaskyselyn mukaisessa omais/asiakasyselyyn saatiin syksyllä 2023 52 vastausta (n=52), joista asiakkaita 52% ja omaisia 48%. Kyselyssä palvelun suositteluideksi NPS oli erinomainen, 98%.
Työntekijöille ja johdolle laaditussa palautekyselyssä suositteluindeksi NPS oli 72. Kyselyyn vastasi 83 henkilöä. Vastaajista esimiehiä/johtoa 29% ja työntekijöitä työntekijöitä 71%
Sekä asiakas- että ammattilaispalautteissa Lissun todettiin vahvistavan ikäihmisten palveluiden saatavuutta ja tasavertaisuutta harvaan asutuilla alueilla, sekä sen todettiin tukevan kotona asumisen turvallisuutta. Erityistä kiitosta sai Lissun asiakaslähtöinen monialaista palvelua hyödyntävä toimintatapa. Ammattilaisten palautteissa korostui myös kotihoidon ja asumispalveluiden sairaanhoidollisen tuen paraneminen.
Poikkeamat
Toimintamalli ei alkuperäisen suunnitelman mukaan pystynyt vastaamaan kotihoidon yöaikaisiin käynteihin niin laajasti, kuin hankesuunnitelmassa asia oli kuvattu, useasta syystä johtuen. Yksi syy oli se, ettei pilottiin saatu riittävästi resurssia, jotta yöaikainen hoito mahdollistuisi ja toisena asiana se, että katsottiin, ettei olisi järkevää pitkällä tähtäimellä keskittää sairaanhoitajaresurssia yövuoroon hoitamaan sosiaalihuoltolain mukaisia yöaikaisia kotikäyntejä, koska sille ei ollut tarvetta. Katsottiin järkeväksi, että yöaikaiset käynnit toteutetaan muilla tavoin, mm. liikkuvien yöpartioiden tuella. Lisäksi Lissun toiminta-alue oli melko suuri, ja havaittiin, ettei yksi yksikkö pystyisi koko alueella hoitamaan palvelusuunnitelman mukaisia käyntejä ajallaan. Lissu toimi kuitenkin tukena yöaikaisen hoidon ja palvelun järjestämisessä, mm. turvapuhelin-auttajaketjussa, kotisairaalatoiminnan tukena sekä kotihoidon ja asumispalvelun tukena.
Lisäksi tavoitteena hankesuunnitelmassa oli, että toimintamalliin liittyen luotaisiin yhteinäiset toimintakäytännöt digitaaliseen yhteydenpitoon omaisten ja asiakkaiden kanssa. Tämä osa-alue jäi mallista pois, sillä ennen tietojärjestelmien yhtenäistämistä ei tämän toiminnan kehittämistä organisaatiossa nähty järkevänä tässä vaiheessa, mutta asia jää jatkokehittämistarpeeksi tulevaisuuteen.
Toimintamallia ei sellaisenaan oteta pysyvään käyttöön hankkeen jälkeen, mutta toimintamallista saatuja kokemuksia, tuloksia ja aineistoja hyödynnetään laajentuvassa ja uudistuvassa, hyvinvointialueen kattavassa kotisairaalan uudistamistyössä sekä kotihoidon sairaanhoitajien työnkuvien kehittämisessä sekä hoidon tarpeen arvioinnin ja konsultaatioiden toimintamallin laajentamisessa. Yhdeksi jatkokehittämistarpeeksi jäi RAI:n parempi hyödyntäminen ikäihmisten toimintakyvyn heikkenemisen ennakoinnissa.
