Digihoitopolku kehitettiin syksyn 2023 aikana. Tavoitteena oli tuottaa valmis digihoitopolku.
Digihoitopolun käyttöönoton suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2024. Käyttöönoton suunnittelun, tiedotuksen ja henkilökunnan koulutuksen jälkeen digihoitopolku otettiin potilaskäyttöön maaliskuussa 2024, jolloin alkoi myös pilottijakso. Pilottijakson kesto oli 3 kuukautta.
Pilottijakson jälkeen käyttöönottoa laajennettiin ensin Läntiselle alueelle ja sen jälkeen Turun alueelle. Keskisen ja Itäisen alueen käyttöönoton suunnittelu on toteutettu syksyn 2025 aikana ja käyttöönotot on aikataulutettu tammikuulle 2026. Tämän jälkeen digihoitopolku on käytössä koko Varhan alueella.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Terveyskylän digihoitopolut ovat olleet käytössä erikoissairaanhoidossa (Tyks). Perusterveydenhuollossa digihoitopolkuja ei ole käytetty. Tavoitteena on laajentaa digihoitopolkujen käyttö perusterveydenhuoltoon. Tyypin 2 diabetes digihoitopolku otetaan käyttöön ensin Vakka-Suomen alueella ja tavoitteena on myöhemmin laajentaa sen käyttöä myös Varhan muille sotekeskusalueille.
Diabetesprosessikokonaisuus oli yksi Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueen terveyspalveluitten ja Tyks Vakka-Suomen sairaalan kehittämisen painopistealueista vuosina 2019–2022. Hankkeen päätyttyä kehittämisessä siirryttiin verkostomaiseen kehittämiseen Vakka-Suomen alueella. Verkoston jäseniä ovat alueen kaikki diabetesosaajat (diabeteshoitajat – ja lääkärit). Verkostossa on tunnistettu tarve diabetesdigihoitopolulle tukemaan palvelutuotantoa alati kasvavalle asiakasryhmälle.
Osana laatu– ja asiakaskokemustyöryhmän (Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Sotepalvelukeskus alue 1) toimintaa on laadittu asiakaskokemuksen parantamiseksi tavoitteet ja toimintasuunnitelma vuodelle 2023. Yksi tavoitteista on sujuva asiakkaan palvelupolku.
Varhan strategian mukaan tuomme teknologialla ja digitaalisilla ratkaisuilla sekä monikanavaisilla palveluilla asiakkaille
vaihtoehtoja ja prosesseihin tehokkuutta.
Asiakas:
Digihoitopolulla asiakkaan on mahdollista saada sairauteensa liittyvää tietoa ja tukea itselleen sopivana hetkenä ja hän voi tutustua materiaaliin itselleen sopivissa määrin. Asiakkaan on mahdollista kirjata mittaustulokset sähköiseen päiväkirjaan ja täyttää vastaanottoa edeltävästi lääkitys- ja vointikyselyt. Digihoitopolulla on käytössä myös sähköinen viestitoiminto, jonka avulla asiakas saa yhteyden diabeteshoitajaan ja voi tilata tarvitsemansa hoitotarvikkeet.
Ammattilainen:
Henkilökunnan resurssia säästyy, kun osa ohjauksesta ja kontrolleista toteutuu sähköisesti ja potilas täyttää vointiaan koskevia tietoja digihoitopolulle. Potilaspuheluiden määrä laskee, kun viesti-toiminto kiireettömien asioiden hoitoon otetaan käyttöön. Ammattilainen voi vastata viesteihin itselleen sopivalla hetkellä.
Organisaatio:
Digitaalisten ratkaisujen toivotaan sujuvoittavan ja nopeuttavan terveydenhuollon prosesseja.
Digihoitopolun potilasryhmä rajattiin tyypin 2 diabetesta sairastaviin.
Ennen pilottijaksoa digihoitopolkuun tutustui Varhan koulutettu kokemusasiantuntija sekä Vakka-Suomen sairaalan asiakasraadin jäseniä, jotka antoivat palautetta sekä kehitysehdotuksia digihoitopolun sisällöstä. Palautteiden pohjalta polulle tehtiin muutoksia.
Ennen digihoitopolun käyttöönottoa Turun ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijat selvittivät palvelumuotoilukurssin kehittämistyönä palvelun käyttöä ikääntyneen potilaan näkökulmasta. Tyypin 2 diabetesta sairastavista suuri osa on ikääntyneitä ja haluttiin selvittää, millaisena ikääntyneet kokevat digihoitopolun käytön. Haastateltavina oli Uudenkaupungin vanhusneuvoston jäseniä, jotka pääsivät tutustumaan digihoitopolkuun edeltävästi. Kehittämistyön tuloksena todettiin, että tärkeintä on iäkkään käyttäjän motivointi, tukeminen ja ohjaaminen palvelun käytön aikana.
Varhan alueella on tuhansia hoidossa olevia tyypin 2 diabeetikkoja ja potilasryhmä on jatkuvassa kasvussa. Diabetesta sairastavat tarvitsevat helposti saavutettavaa ja kohdennettua tietoa sekä tukea omahoitonsa tueksi. Tähän tarpeeseen voidaan vastata digitaalisilla ratkaisuja hyödyntämällä.
Digitaalisten ratkaisujen toivotaan myös sujuvoittavan ja nopeuttavan terveydenhuollon prosesseja. Henkilökunnan resurssia säästyy, kun osa ohjauksesta ja kontrolleista toteutuu sähköisesti ja potilas täyttää vointiaan koskevia tietoja digihoitopolulle.
Toiminnanmuutosta mitataan seuraavilla mittareilla:
Henkilöstön koulutuksia järjestettiin joustavasti, heidän aikataulujensa mukaan. Säännölliset seuratapalaverit pilotin alkuvaiheessa sekä yhteinen Teams-alusta tiedottamiseen ja keskusteluun helpottivat yhteydenpitoa ja oppimista.
Digitaaliset hoitopolut ovat avoterveydenhuollossa uusi asia ja prosessi kokonaisuudessaan vaatii enemmän aikaa ja resurssia sekä yksiköltä että Terveyskylä-tiimiltä. Onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen vaatii myös vahvan tuen yksikön johdolta.
Digihoitopolku kehitettiin syksyn 2023 aikana. Tavoitteena oli tuottaa valmis digihoitopolku.
Digihoitopolun käyttöönoton suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2024. Käyttöönoton suunnittelun, tiedotuksen ja henkilökunnan koulutuksen jälkeen digihoitopolku otettiin potilaskäyttöön maaliskuussa 2024, jolloin alkoi myös pilottijakso. Pilottijakson kesto oli 3 kuukautta.
Pilottijakson jälkeen käyttöönottoa laajennettiin ensin Läntiselle alueelle ja sen jälkeen Turun alueelle. Keskisen ja Itäisen alueen käyttöönoton suunnittelu on toteutettu syksyn 2025 aikana ja käyttöönotot on aikataulutettu tammikuulle 2026. Tämän jälkeen digihoitopolku on käytössä koko Varhan alueella.
Digihoitopolusta on tullut positiivista palautetta sekä asiakkailta että ammattilaisilta. Ammattilaiset kokivat pilottijakson päätyttyä, että digihoitopolusta oli hyötyä. Erityisesti viestit-toiminto ja esi- sekä lääketietokyselyt ovat tuoneet helpotusta diabeteshoitajan työhön. Asiakkaat arvostivat eniten digihoitopolussa viestit-toiminnallisuutta.
Käyttöönottoon toi haasteita hoitohenkilöstön kiire ja suuri työmäärä kliinisessä työssä sekä organisaatiossa tapahtuvat muutokset ja yt-neuvottelut. Ammattilaisten muutosvastarinta hidasti käyttöönoton etenemistä. Yksiköissä, joissa esihenkilöt osallistuivat toiminnan kehittämiseen ja tukivat sitä, käyttöönotto onnistui parhaiten. Asiakkaiden teknisen osaamisen puute aiheuttaa myös jonkin verran haasteita.
Asiakkaan tiedonsaanti ja yhteydenpito ammattilaiseen on helpottunut digihoitopolun myötä.
Ammattilaiset kokevat, että digihoitopolku on tuonut helpotusta diabeteshoitajan työhön.
Tavoitteena on, että kaikille Varhan alueella asuville tyypin 2 diabeetikoille tarjotaan tasalaatuista ja yhdenmukaista palvelua digihoitopolun välityksellä.
Tavoite:
Ammattilaisen työaikaa säästyy digihoitopolulla tapahtuvan asioinnin myötä. Tiedonsiirto helpottuu ja vastaanottojen ja soittoaikojen tarve vähenee.
Diabeetikoiden omahoitoon sitoutuminen paranee, kun tietoa ja tukea on saatavilla digihoitopolun kautta kätevästi. Tämä vähentää hoitokontaktien tarvetta.
Digihoitopolun kehittäminen ja käyttöönotto vaatii henkilöstöresurssia. Hankerahoitus mahdollisti ammattilaisten irrottamisen kliinisestä työstä digihoitopolun kehittämiseen, muuten kehittämistyö olisi ollut haastavaa.
Digihoitopolun käyttöönoton suunnitteluun tulee varata aikaa ja resursseja, jotta päästään hyvään lopputulokseen. Henkilöstölle tulee varata tarpeeksi työaikaa uuden toimintatavan opetteluun ja sen sisällyttämiseen osaksi omaa työtään.