Varsinais-Suomi: tulevaisuuden sote-keskus

Luotu 30.06.2020
Varsinais-Suomi: tulevaisuuden sote-keskus
Varsinais-Suomi: tulevaisuuden sote-keskus

Lyhyt kuvaus

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Varsinais-Suomen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. 

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Instagram-tili

Toimijat

Varsinais-Suomen alueen kunnat, sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä.

Toimiaika

2020-2023

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Kts. päämäärä ja tavoitteet osio.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

THL on syksyllä 2019  laatinut asiantuntija-arvion sosiaali- ja terveyspalveluista Tyks-erityisvastuualueella. Asiantuntija-arviossa esiin nousseet tarpeet ovat samoja, jotka ovat tulleet esiin myös alueen sisäisissä keskusteluissa.

Varsinais-Suomen ja Sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kesken käytiin 23.1.2020 aluekeskustelu, jossa katsottiin tilannekuvan noudattavan THL:n arviointiraportin havaintoja.

Kehittämiskohteina esiin nousivat tuolloin vahvasti palvelukokonaisuuksien integraation edistäminen sekä tarve siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja lasten, sekä ikäihmisten palveluissa laitospainotteisista palveluista peruspalveluihin. Tarpeet on kuvattu alueen kunnissa ja kuntayhtymissä syksyllä 2019 hyväksytyssä Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksessä vuosille 2019 - 2020.

Kehittämisen lähtökohdiksi nostettiin viisi periaatetta:

1. Asiakas ennen organisaatiota

2.  Varmistetaan oikea-aikainen palveluihin pääsy

3. Vahvistetaan ennalta-ehkäiseviä ja peruspalveluja, jotka ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita

4. Uudistetaan palvelut digitaalisuus huomioiden

5. Rahojen pitää riittää!

Alueella valitut kehittämistyön periaatteelliset lähtökohdat ovat hyvin samansuuntaisia Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden kanssa. Tämän johdosta Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma panostaa ensimmäisessä vaiheessa erityisesti ennalta-ehkäisevään työhön, peruspalvelujen saatavuuden parantamiseen, sekä palvelujen oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden kohentamiseen. Täydennyshaun myötä kehittäminen jatkuu edellä mainittuihin teemoihin nojaten laajentuen ulottumaan uusiin palvelukokonaisuuksiin. Panostetaan monialaisen työskentelyn kehittämiseen ja yhteistyöhön sekä yhtenäisten alueellisten toimintamallien luomiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi valmistaudutaan hoitotakuun tiukentumiseen ja hoidon saatavuuden parantamiseen kehittämällä sotekeskusten toimintaa ja asiakkaiden palveluketjuja sujuviksi kokonaisuuksiksi.

 

Päämäärä ja päätavoite

1. Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus

Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sotekeskushankkeen päämääränä on kehittää alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita niin, että syntyy yhdenvertaisesti saavutettavia, oikea-aikaisia ja palvelutarpeeseen perustuvia palveluketjuja ja -kokonaisuuksia, jotka soveltuvat käytettäväksi koko hyvinvointialueella. Palveluihin kehitetään asiakaslähtöisiä ja järkeviä yhtenäisiä toimintamalleja, jotka lisäävät palvelujen saatavuutta alueen asukkaille. Palvelut pyritään ajoittamaan asiakkaan tarpeen mukaan oikeaan aikaan ja huolehditaan siitä, että ne muodostavat sujuvan palvelukokonaisuuden, joka takaa myös niiden jatkuvuuden.  

2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi

Hankkeen lähtökohtana on toiminnan painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään toimintaan ja palvelutarpeen varhaiseen tunnistamiseen. Palveluihin tuodaan uusia toimintamalleja, joiden avulla palvelujen tarve voidaan tunnistaa ajoissa ja tarpeeseen vastataan mahdollisimman pian.  Ennaltaehkäisevä ja ennakoiva toiminta yhdistyy palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden kehittämiseen.

3. Laatu ja vaikuttavuus

On tärkeää, että varsinaissuomalaisille pystytään tarjoamaan laadukkaat ja yhdenvertaiset, tarpeeseen perustuvat, asiakas- ja kustannusvaikuttavasti toimivat palvelut. Palveluja kehitetään tutkittuun tietoon nojaten käyttämällä sitä hyödyksi uusien toimintatapojen käyttöönotossa ja jalkauttamisessa. Laadukkaiden palvelujen kehittäminen tarkoittaa käytännössä toiminnan jatkuvaa arviointia kehittämistyön aikana ja toiminnan uudelleen suuntaamista tarvittaessa.  

4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus

Hankkeessa edistetään organisaatio- ja sektorirajat ylittävää palvelujen yhteentoimivuutta, joka parantaa toiminnan vaikuttavuutta ja sujuvuutta. Varsinais-Suomen pirstaleisessa toimintakentässä on erityisen tärkeää luoda alueellisesti yhtenäisiä toimintatapoja. Lisäksi tavoitteena on ammattilaisten välisen yhteistyön ja työn monialaisuuden lisääminen.

5. Kustannusten nousun hillintä

Kustannuksiin vaikutetaan kehittämällä palveluja kaikkien edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti. Toimivien ja sujuvien palveluketjujen ja -kokonaisuuksien luominen tavoitteet huomioiden mahdollistaa alueelle kustannusvaikuttavien sotepalvelujen kokonaisuuden luomisen.  

 

 

 

 

 

 

 

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Osahanke 1 – Hoidon saatavuuden parantaminen (toimenpiteet 1-5)

Osahankkeen 1 toimenpiteissä keskitytään kehittämään sote-keskusten toimintaa ja palveluja niin, että Varsinais-Suomessa on valmius vastata tiukentuvan hoitotakuuasetuksen edellytyksiin. Näillä hoidon saatavuuden parantamisen toimenpiteillä pyritään perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon toimintamallien ja palvelujen muutoksiin, joilla varmistetaan laadukkaat, sujuvat ja oikea-aikaiset hoito- ja palvelukokonaisuudet alueen asukkaille. Hoidon saatavuuden parantamisen lisäksi toisena päälähtökohtana on hoidon jatkuvuuden varmistaminen ja kehittäminen.

Osahankkeen 1 toimenpiteissä Varsinais-Suomen sote-keskusten kehittämistyötä koordinoidaan alueellisesti ja sillä on yhtenäiset tavoitteet. Näin lisätään eri sote-keskusten toimijoiden välistä vuoropuhelua ja tuetaan vertaiskehittämistä. VSSHP:n Perusterveydenhuollon yksikkö tukee hanketta tässä, samoin kuin kehittämistoimenpiteiden etenemisen arvioinnissa. Työskentelyssä hyödynnetään mahdollisimman paljon alueella tai muuallakin jo kehitettyjä, käytännössä toimiviksi todettuja toimintatapoja, jotta resursseja ei käytetä ”pyörän keksimiseen uudelleen”. Hyvien toimintatapojen mahdollisimman laajaa hyödyntämistä tuetaan. Näin voidaan samalla yhdenmukaistaa alueen toimintatapoja ja varmistaa aiempaa yhdenvertaisemmat palvelut alueen asukkaille.

Vaikka osahankkeen 1 toimenpiteitä koordinoidaan alueellisesti, käytännön toiminnan kehittäminen suunnitellaan ja toteutetaan kussakin sote-keskuksessa sen omien resurssien ja lähtötilanteen pohjalta sote-keskuksen omien työntekijöiden toimesta, joiden työaikaa vapautetaan kehittämistyöhön hankkeen kautta. Tarkoituksena on mahdollistaa perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon yksiköiden itse toteuttama toimintayksiköiden sisäinen kehittyminen. Tällöin jo kehittämisvaiheessa korostuu tiiviin vuoropuhelun merkitys eri toimijatahojen kanssa, jotta muodostuu mahdollisimman hyvä yhteisymmärrys siitä, miksi toiminnan muutoksia tehdään, mitä niillä tavoitellaan ja miten ne parhaiten ovat käytännössä toteutettavissa. Valitulla toimintatavalla varmistetaan sekä johdon että työntekijöiden sitoutuminen kehittämiseen, toimintamallien muutoksiin ja muutosten ylläpitämiseen sekä niiden vakiinnuttamiseen. Siten varmistetaan myös kehittämistyön mukaisen toiminnan jatkuminen hankekauden jälkeen. Kehittämistä arvioidaan hankkeen aikana, ja toimintaa muutetaan, jos tavoitteita ei saavuteta. Lisäksi kehitetään perusterveydenhuollon tilastointiosaamista ja yhtenäistä toiminnan raportointitapaa, jolloin toiminnan arviointi ja vertailu alueellisesti tulee mahdolliseksi.

Osahankkeen 1 toimenpiteillä pyritään asiakkaiden sujuvien palvelupolkujen luomiseen, poistamaan päällekkäisyyksiä sekä lisäämään ammattilaisten välistä yhteistyötä. Toiminta tähtää asiakaslähtöiseen ja taloudellisempaan palvelujen tuottamistapaan, jota voidaan kehittää edelleen. Toimenpiteillä turvataan myös monialaista palvelua tarvitsevien ja pitkäaikaissairaiden hoidon jatkuvuutta esimerkiksi asiakasohjaustoiminnan ja terveys- ja hoitosuunnitelmien kehittämisellä. Lisäksi etäpalvelut suunnitellaan yhtenäiseksi, palveluihin kytketyiksi kokonaisuudeksi, jotka tukevat hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden parantamista

Osahanke 2 – Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (toimenpiteet 6-8)

Kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Varsinais-Suomessa siirretään toiminnan painotusta raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Tavoitteeseen pyritään elintapainterventioiden ja perustason ammattilaisten osaamisen kehittämisellä. Arkeen Voimaa – toimintamallin levittäminen koko alueelle mahdollistaa asiakkaiden terveydentilan ja elämänhallinnan paranemisen, joka johtaa sotepalveluiden epätarkoituksenmukaisen palvelujen käytön vähenemiseen.

Tuomalla palveluvalikoimaan myös sotepalvelujen sidosryhmien ennaltaehkäisevät palvelut mahdollistuu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen entistä tehokkaammin, kevyemmin ja taloudellisemmin. Sotepalvelujen ja sidosryhmien välinen toimiva yhteistyö varmistaa osaltaan hyvinvointialueen tavoitteellisen monialaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Sotejärjestöjen ja muiden sidosryhmien tuottamien palvelujen sekä kulttuurihyvinvoinnin huomioiminen osana sotepalvelujärjestelmä ja niiden määrätietoinen käyttö suuntaavat palvelujen painotusta entistä paremmin ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia edistäviin palveluihin.

Osahanke 3 – Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen (toimenpiteet 9-12)

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisessä edistetään asiakkaiden hoidon ja palvelujen piiriin pääsyä sujuvasti ja matalalla kynnyksellä. Tavoitteena on, että alueen lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja niitä tuotetaan ammattilaisten välisellä yhteistyöllä. Palvelut ovat laadukkaita ja samanlaisia koko alueella. Monialainen yhteentoimivuus on asiakkaiden palvelupolkujen kehittämisen lähtökohtana, jolloin huomioidaan kaikki asiakkaan hoitoon tai palveluihin osallistuvat tahot ja osataan välttää päällekkäistä työtä.

Toimenpiteillä kehitetään lasten ja nuorten palveluja etsimällä vaikuttavia, tutkittuun tietoon perustuvia ja laadukkaita toimintatapoja ja ottamalla niitä käyttöön hallitusti ja yhtenäisesti. Lapset puheeksi- menetelmän koulutukset edistävät monialaista tukea tarvitsevien perheiden tunnistamista ja nopeampaa avun saantia. Osana kehittämistyötä tuetaan ja koulutetaan myös palvelujen esihenkilöitä monialaisuuteen ja alueelliseen yhteistyöhön sekä kehitetään toiminnan ja laadun arviointia.

Osahanke 4 - Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen (toimenpiteet 13-15)

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen keskittyy lähinnä psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon kaikissa ikäryhmissä. Kehittämistyö tehdään yliopistosairaalan kanssa ja se perustuu yliopistosairaalan kehittämishankkeeseen. Tavoitteena on varmistaa vaikuttavien psykososiaalisten hoitomenetelmien laaja saatavuus perustason palveluissa sekä parantaa hoidon vaikuttavuutta koulutuksilla ja menetelmäohjauksella. Kehittämistyössä muodostetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä koko YTA-alueen laajuinen yhteistyörakenne, joka tukee osaamista ja palvelujen saatavuutta.  Lisäksi kehitetää päihdepalvelujen hoitopolkuja sekä saatavuutta ja pyritään ammattilaisten välisen yhteistyön kehittämiseen uusilla toimintatavoilla.

Osahanke 5 - Sosiaalipalvelujen kehittäminen (toimenpide 16)

Työikäisten sosiaalipalveluissa asiakkaat ovat usein monialaista palvelua tarvitsevia. Palvelujen kehittäminen perustuu asiakkaiden palvelupolkujen kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen ammattilaisten välillä. Kehittämistyön tuloksena voidaan tuottaa sujuvia ja oikea-aikaisia palveluja. Asiakkaan avun saaminen nopeutuu ja sitä voidaan tarjota ennaltaehkäisevästi. Lisäksi kehitetään toimintatapoja niin, että ne perustuvat tutkittuihin ja vaikuttaviin menetelmiin.

Ammattilaisten väliseen yhteistyöhön pyritään tuomalla sosiaalityön osaajia terveyspalveluihin. Asiakkaan palvelutarve voidaan arvioida ja hänen tarvitsemansa palvelu antaa yhdellä käynnillä terveyspalveluissa. Tällä toimitatavalla pyritään etenkin monialaista palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoitoketjujen sujuvoittamiseen ja oikea-aikaiseen ja tarpeeseen perustuvaan palvelujen tarjoamiseen.

Osahanke 6 - Ikäihmisten palvelujen kehittäminen (toimenpiteet 17-19)

Osahankkeessa parannetaan ikäihmisten palvelujen oikea-aikaisuutta ja hoitoketjun toimivuutta sekä kehitetään ammattilaisten välistä yhteistyötä esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Lisäksi kehitetään yhtenäisiä toimintamalleja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Suunnittelussa otetaan huomioon myös järjestöjen ja muiden sidosryhmien tuottamat palvelut ja pyritään siihen, että palvelut tukevat toimintakykyä ja kotona selviytymistä. Ylikunnallisen valvontakeskuksen toiminnassa kehittyy alueella yhdenmukainen palveluntuottajien valvonta ja siten voidaan varmistaa palvelujen laatu.  Toiminnalla vähennetään jälkikäteisen valvonnan tarvetta ja lisätään lisäksi valvontaan liittyvää ammattilaisten osaamista.

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista 31.12.2023

Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hanke on edennyt vuoden 2023 hankkeen tavoitteiden saavuttamisen ohessa kehittämistyön jatkuvuuden varmistamiseen. Kehittämistyötä on pyritty sulauttamaan hyvinvointialueen toimintaan mahdollisimman laajasti ja  aloitetun työn jatkuvuus on varmistettu niiltä osin kuin se on jo mahdollista. Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke on toiminnallaan jatkanut jo aiemmin tehtyä kehittämistyötä alueella ja nyt hankkeen päättyessä kehittämistyötä on sillattu seuraaviin kehittämishankkeisiin kesken jäävän kehittämistyön jatkuvuuden varmistamiseksi. Työtä tullaan jatkamaan etenkin Kestävän kasvun Varsinais-Suomi hankkeessa.

Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen oma-arvioinnin loppuraportti on luettavissa liitteenä. Raportti sisältää kuvauksen kaikista hankkeen 19 toimenpiteestä. 

Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Hoidon saatavuutta kehitettiin avoterveydenhuollossa kehittäjäverkostossa, jossa edistettiin yhtenäisten hoidon saatavuuteen ja jatkuvuuteen vaikuttavia toimintoja, kuten hoitosuunnitelmien käyttöönotto sekä konsulttilääkärimalli. Suun terveydenhuollossa laadittiin yhtenäiset toimintamallit ja ohjeistukset palveluihin sekä pilotoitiin muun sairautensa vuoksi suun terveydenhuoltoa tarvitsevien hoitopolkua. Hoitotakuuasetuksen hoidon saatavuuden edellytyksiin reagoitiin kehittämällä hoidon tarpeen arviointia asetuksen mukaiseksi. Hoitoon pääsy 7 vuorokaudessa toteutui 63 % asiakkaista syksyllä 2023. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy 90 vuorokaudessa toteutui 76 % asiakkaista. 

Paljon tai monialaisesti palveluja tarvitseville asiakkaille kehitettiin intensiivisen asiakasohjauksen malli, jossa asiakkaan palveluketju suunnitellaan sujuvaksi ja asiakaslähtöisesti. Mallia pilotoitiin terveysasemilla ja se hyväksyttiin hyvinvointialueen toimintamalliksi. Sosiaalipalvelujen neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin Soihtu-tiimit pilotoitiin sekä laajennettiin koko alueen kattavaksi hyväksytyksi toimintamalliksi. Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi luotiin liikennevalomalli, jonka avulla voidaan tunnistaa toimintakykyä ylläpitävien palveluiden tarvetta ja ohjata ikääntyneitä oikeanlaisiin palveluihin.

Työikäisten sosiaalipalvelujen yhtenäistämiseksi kuvattiin kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset työikäisten sosiaalipalvelut sekä keskeiset moniammatilliset prosessit. Lisäksi laadittiin ehdotukset lähipalveluista, jatkuvista palveluista ja keskitetyistä palveluista sekä luotiin alueellinen malli sosiaalisesta kuntoutuksesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. 

Lastensuojelun yhtenäistämiseksi laadittiin toimintakäytäntöjä, palvelukuvauksia, määrittelykortteja ja työohjeita käyttöönotettaviksi sekä päätöksenteon tueksi. Päihdepalveluihin laadittiin yhtenäinen opioidikorvaushoidon malli hoidon järjestämiseksi perustason palveluna ja samalla yhtenäistettiin korvaushoidon toimintakäytännöt. 

Digitaalisista palveluista hoidon saatavuuteen vaikutettiin edistämällä sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa, luomalla tyypin 2 diabeteksen hoitoon digihoitopolku sekä sähköisen perhevalmennuksen kokonaisuudella, joka mahdollistaa perhevalmennukseen osallistumisen etänä.

 

Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Maksuttoman ehkäisyn kokeilu toteutettiin koko alueella ja kaikilla välineillä. Lisäksi yhtenäistettiin seksuaaliterveyspalveluita, lisättiin ammattilaisten osaamista sekä lisättiin seksuaalineuvontaa koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Maksuton ehkäisy hyväksyttiin hyvinvointialueelle 1.1.2024 alkaen.

Psykososiaalisten menetelmien käyttöönottamiseksi lisättiin menetelmäosaamista usean psykososiaalisen menetelmän sekä osalta yhteistyössä Länsi-Suomen Koordinaatiohankkeen kanssa. Lisäksi otettiin käyttöön Terapianavigaattori. Arkeen voimaa-toimintamallia levitettiin alueella tukemalla asiakasryhmien pitoa, kouluttamalla ammattilaisia ja viestimällä. Toimintamalli on hyväksytty hyvinvointialueelle ja on käytössä 22/27 kunnassa.

Unettomuuden lääkkeettömän hoidon hoitosuosituksen mukaista hoitomallia otettiin käyttöön kouluttamalla unihoitajia avoterveydenhuoltoon. 3. sektorin ja kulttuurihyvinvoinnin palveluita tuotiin osaksi palveluketjua lisäämällä ammattilaisten tietoutta palveluista, kouluttamalla 3. sektorin toimijoita Palvelutietovarannon käyttöön sekä edistämällä järjestöyhteistyötä. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivia ammattilaisia koulutettiin Lapset puheeksi- ja Pyydä apua – menetelmäosaajiksi. 

 

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Hoidon saatavuutta mitattiin avoterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa AvoHilmo-tilastoja seuraamalla, T3-aikojen avulla sekä COCI-indeksillä. AvoHilmo-tilastoon kertyvien tietojen luotettavuutta edistettiin merkittävästi tutkimalla luotettavuuteen liittyviä tekijöitä potilastietojärjestelmistä ja korjaamalla niitä, sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla ammattilaisia oikeanlaiseen tilastointiin. AvoHilmo-tilaston luotettavuus parani hankeaikana avoterveydenhuollossa 9 %:sta 47 %iin ja suun terveydenhuollossa 11 %:sta 18 %:iin. Lisäksi luotiin tiedolla johtamisen työpöytä, joka on kaikkien alueen ammattilaisten saatavilla hoidon saatavuuden seuraamiseksi. 

Sosiaalityön mentorimallia kehitettiin edelleen luomalla sähköinen valmennus käyttöön. Rakenteellista sosiaalityötä edistettiin päivittämällä ja ottamalla käyttöön sosiaalisen raportoinnin työkalu alueellisesti. Palveluita kuvattiin yhtenäisellä tavalla palvelutietovarantoon, josta ne ovat sujuvasti käyttöönotettavissa erilaisiin digitaalisiin välineisiin. Terveys- ja sosiaalipalvelujen valvontaa kehitettiin kouluttamalla ammattilaisia sekä kehittämällä ja jalkauttamalla laadukas valvontaprosessi alueella.

Asiakasosallisuutta lisättiin kouluttamalla kokemusasiantuntijoita sekä luomalla yhtenäinen malli kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseksi. Kokemusasiantuntijoita käytettiin laajasti kehittämistyössä tukena työpajoissa, koulutuksissa ja verkostotilaisuuksissa.

 

Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen

Palveluiden monialaisuutta ja ammattilaisten välistä yhteistyötä asiakkaan hyväksi kehitettiin erittäin paljon. Intensiivisen asiakasohjauksen pilotissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset toteuttivat yhteisvastaanottoja ja toimivat työpareina. Monialainen työpari- ja tiimimallia kehitettiin ja pilotoitiin myös päihdelaitoskuntoutuksen prosessissa toteuttamalla terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten työparityöskentelyä. 

Erikois- ja perustason yhteistyötä kehitettiin sisätautilääkäri-pilotissa, jossa sisätautien erikoislääkäri jalkautui konsultiksi perusterveydenhuoltoon. Monialainen konsultaatio- ja arviointitiimimalli kehitettiin ja pilotoitiin avopediatrimallin avulla, jossa pediatrit jalkautuvat perustason lasten ja nuorten palveluihin erikoissairaanhoidosta. Tyks Varhain-tiimi toimi koulu – ja opiskeluterveydenhuollossa tuomalla psykososiaalisten menetelmien osaamista perusterveydenhuollon ammattilaisten tueksi lasten ja nuorten mielenterveyden haasteiden kohtaamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Akuuttigeriatrian pilotissa geriatrinen tiimi toimi osana akuuttipalveluja hoitaen ikääntyneitä päivystyskäynnillä sekä kehittämällä yhteistyötä ja hoidon jatkuvuutta akuuttiyksikön ja perusterveydenhuollon välillä.

Perhekeskuskehittämisessä edistettiin verkostomaisen perhekeskuksen toimintaideologiaa kehittämällä perhekeskusten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä sekä luomalla Perhekeskusajokortti-verkkokoulutus. Kouluympäristössä pilotoitiin monialaisen yhteistyön toimintamallia Reppu-pilotin avulla. Sijoitettujen lasten ja koulun sekä varhaiskasvatuksen välisen yhteistyön edistämiseksi Sisukas- ja PikkuSisukas – toimintamallin käyttöä laajennettiin alueella. Lisäksi systeemisen toimintamallin viemistä käytäntöön jatkettiin. 

 

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022 

 

Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke on laajentunut merkittävästi täydennysrahoituspäätöksen jälkeen. Syksyllä 2022 kaikki hankkeen 19 kehittämistoimenpidettä ovat käynnissä. Käynnistymistä on edeltänyt mittava rekrytointityö, jotta asiantuntevat kehittäjät on saatu viemään hanketta eteenpäin. Nyt koossa on jo noin 70 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, jotka kehittävät Varsinais-Suomen sote-palveluita. Kehittämistyö etenee hyvinvointialueen rakentamistyön rinnalla ja yhä enemmän voimme yhdistää kehittämistyötä hyvinvointialueen toimintaan.

Osahanke 1: Hoidon saatavuuden parantaminen 

To1: Virtuaalinen sotekeskus - Alueellisten sähköisten palvelujen vaatimusmäärittelyä sekä suunnittelutyötä on tehty yhdessä hva:n valmistelun kanssa. Hyvinvointialueen organisaation muodostumisen keskeneräisyys hidastaa etenemistä. Toimenpiteessä tehdään tiivistä alueellista ja kansallista yhteistyötä sähköisten palvelujen kehittämiseksi.

To2: Henkilökohtaisen asiakasohjauspalvelun tuotannollinen pilotointi - Asiakasohjaustoiminta on laajentunut edelleen alueella. Uusia so- te - työpareja on tullut mukaan ja toiminta mahdollistaa erityisen hyvin palvelujen tarjoamisen asiakkaalle kokonaisvaltaisesti yhdellä vastaanotolla. Asiakasohjaajien yhteistyöverkosto on erittäin laaja, tällä hetkellä se käsittää 219 eri yhteistyötahoa. Kokonaisuudessaan asiakasohjauksen pilotointi on saavuttanut yli 500 asiakasta. Asiakkaiden antama palaute on erittäin positiivista, ka 9,3. Asiakasohjauksen toimintamalli on kuvattuna hankkeen kokonaisuudessa Inno-kylässä.

To3: Sotekeskusten kehittäminen - Yhtenäisten toimintatapojen kehittäminen sotekeskuspalvelujen toteuttamiseksi on alkanut alueellisessa kehittäjäverkostossa. Kehittämistyöhön ovat lähteneet mukaan kaikki nykyiset terveyspalveluja tuottavat organisaatiot. Verkosto kokoontuu säännöllisesti ja kehittää omissa organisaatioissaan toimintaa hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi.

To4: Suun terveydenhuollon kehittäminen - Suun terveydenhuollon toimintatapojen nykytilan selvitys on tehty ja niiden pohjalta aloitetaan työstämään yhtenäisiä toimintatapoja hoidon saatavuuden parantamiseksi. Myös muun sairautensa vuoksi suun terveydenhuollon palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoitopolkua kehitetään pilotoinnilla, joka alkaa syksyn 2022 aikana.

To5: Raportoinnin kehittäminen - Hoitoon pääsyä seurataa esimerkiksi AvoHilmo - poiminnoista. Tilastot eivät kuitenkaan kerro tällä hetkellä luotettavasti hoitoon pääsyn todellista tilannetta. Toimenpiteessä on aloitettu selvitystyö, joka tuottaa tietoa tilastoinnin ongelmista ja ohjeistaa organisaatioita tilastoimaan, jotta AvoHilmo-tilastojen tuottamaan tietoon voidaan luottaa. Työskentelyssä on jo tunnistettu useita haasteita, joita korjaamalla voidaan tietoa tuottaa luotettavasti.

Osahanke 2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

To6: Arkeen Voimaa- toimintamallin maakunnallinen palvelutuotanto - Toimintamallia on levitetty Varsinais-Suomessa ja ryhmiä on saatu järjestettyä huolimatta Korona-pandemian tuomista haasteista. Kohtaavia asiakasryhmiä on viety läpi ja uusi, Teams:lla kokoontuva ryhmämuoto on myös testattu kahdessa asiakasryhmässä. Uusia ohjaajia on koulutettu kiitettävästi, sekä tuotettu asiakkaan kirja toiminnan tueksi.

To7: Elintapaohjauksen prosessinomainen palvelutuotanto ja unettomuuden lääkkeetön hoito- koulutukset - Toimenpiteessä on vuonna 2021 koulutettu unihoitajia jokaiseen terveyspalveluorganisaatioon. Unihoitajat työskentelevät perusterveydenhuollossa Käypä Hoito-mallin mukaisesti. 

To8a: Sidosryhmät osana asiakkaan palveluketjua - Sidosryhmien, eli 3. sektorin toimijoiden ja sote-palvelujen välistä yhteistyötä on lähdetty kehittämään järjestämällä keskustelutilaisuuksia sekä viestimällä. Järjestöystävälliseen toimintamalliin kuuluvat avustamisen periaatteet ja avustustoiminnan suunnitelma on kirjattu asiakirjaksi ja se on hyväksytty aluehallituksen kokouksessa. 

To8b: Kulttuurihyvinvointi osana asiakkaan palveluketjua - Kulttuurihyvinvointi halutaan tuoda sote-ammattilaisten tietoisuuteen ja tukemaan asiakkaan palveluketjua. Työ on aloitettu keskustelemalla alueen kulttuuria tuottavien tahojen kanssa heidän tarpeistaan ja ideoistaan yhteistyöhön liittyen. Sote-ammattilaisten osaamista lisätään järjestämällä kulttuurihyvinvointia käsitteleviä koulutuksia ja työpajoja.

Osahanke 3: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

To9: Perhekeskus ja varhainen tuki arjessa - Perhekeskuksen kehittämistyö etenee laajassa alueellisessa yhteistyössä. Työskentelyssä on valmistumassa perhekeskuskonsepti, joka kerää yhteen periaatteet ja toimintamallit perhekeskustoiminnalle. Lisäksi on laadittu perhekeskussopimus, jota voidaan käyttää kumppanuussopimuksena eri tahojen kanssa yhteistyön pohjaksi. Lisäksi laajaa palvelujen kehittämistyötä tehdään erilaisissa piloteissa ja kehittämisfoorumeissa, joihin on erittäin hyvä osallistuminen alueen toimijoista.

To10: Lasten ja nuorten matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen - Kehitetään monialaista yhteistyötä palvelujen välillä aloittamalla Reppu-tiimin pilotointi. Tarkoituksena on pilotoida oppilashuollon tueksi uutta toimintamallia, jossa kouluissa tehtävää ehkäisevää työtä tuetaan moniammatillisella ketterästi liikuteltavalla tiimillä. Pilotointi alkaa lokakuussa 2022. Lisäksi Lapset puheeksi- verkkokoulutus on järjestetty ja se toteutuu syksyn 2022 aikana.

To11: Lastensuojelun kehittäminen - Lastensuojelun kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen on alkanut laajalla alkukartoituskyselyllä alueen kunnista. Kartoituskyselyn tuloksia käytetään jatkossa pohjamateriaalina kehittämistyön suunnittelussa.

To12: Ehkäisypalvelujen kehittäminen - Ehkäisypalvelujen kehittäminen on aloitettu kokoamalla yhteen asiantuntijaverkosto, joka toteuttaa kehittämistyötä omissa organisaatioissaan. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu alkaa lokakuussa koko Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi on suunniteltu erilaisia ammattilaisten osaamista lisääviä koulutuksia.

Osahanke 4: Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen

To13: Psykososiaalisten palvelujen kehittäminen - Käynnistetty yhteistyökeskustelut perustason psykososiaalisten näyttöön perustuvien menetelmien koulutustarpeista Terapiat etulinjaan - toimintamallin käyttöönotosta alueella. Lisäksi on toteutettu menetelmäohjaajien rekrytoinita sekä työskennelty YTA-tasoisesti verkostoissa.

To14: Lasten - ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen - Psykososiaalisten menetelmien koulutuksia on jatkettu perustason ammattilaisille. Koulutusprosessin on aloittanut 184 opiskeluhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattilaista. Kognitiivisen lyhytterapiamenetelmän lisäksi on valittu uusiksi koulutettaviksi CoolKids- ja IPC - menetelmät. Tyks Varhain - tiimin pilotointi jatkuu. Toimintamalli on piirretty ja julkaistu hankkeen Innokylän kokonaisuudessa.

To15: Päihdepalvelujen kehittäminen - Toimenpide on käynnistetty laajalla selvitystyöllä päihdepalvelujen tuotannosta alueella. Yksiköiden toiminta poikkeaa toisistaan paljon. Selvitystyön tuloksia tullaan käyttämään jatkotyöstön apuna ja pohjamateriaalina.

Osahanke 5: Sosiaalihuollon kehittämisohjelma

To16: Työikäisten sosiaalihuollon kehittäminen - Toimenpiteessä on tehty laajaa palvelujen määrittelytyötä ja asiakassegmentointia. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen mallinnus on valmis. Seuraavaksi jatketaan monialaisiin ja integraatiota vaativiin asiakasprosessihin. Sote-työparityö on alkanut neljässä terveyskeskuksessa asiakasohjauksen tukena. Sosiaalisen raportoinnin mallia on kehitetty ja on menossa pilotti jossa kerätään tietoa hva:n valmistelun tueksi.

Osahanke 6: Ikäihmisten palvelujen kehittäminen

To17: Akuuttigeriatrian pilotti - Toiminta Tyks Akuutissa jatkuu. Geriatrinen tiimi tuottaa ikäihmisten päivystyspalveluja kustannusvaikuttavammin ja lisää yhteistyötä päivystyksen ja perusterveydenhuollon välillä. Piltointi edistää ikäihmisen akuuttivaiheen hoitoa ja varmistaa palvelujen kokonaisuuden myös akuuttivaiheen jälkeen.

To18: Ylikunnallinen valvontakeskus - Valvontakeskus on kouluttanut alueen sote-ammattilaisia tekemään laadukasta valvontatyötä sekä tukenut uuden, sähköisen valvonnan työvälineen käyttööottoa alueella. Uusi väline mahdollistaa koulutusten lisäksi tekemään valvontatyötä laadukkaasti ja läpinäkyvästi.

To19: Toimintakykyisenä ikääntyminen - Ikääntyneiden palveluja on lähdetty kehittämään ennaltaehkäisevämpään suuntaan kartoittamalla nykytilannetta ja laatimalla suunnitelmaa toimintamallin rakentamiseksi. Toimintamallissa otetaan huomioon toimintakyvyn tukemisen tunnistaminen, ikäihmisten ohjaaminen toimintakykyä tukeviin palveluihin sekä luodaan alueelle yhtenäisiä toimintakykyä ylläpitävän liikunnan käytäntöjä.

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Keskeisimmät tulokset, tuotokset ja uudet asiat:

To1: (Keskitetty etäpalveluiden tuotantoyksikkö) Virtuaalinen sotekeskus

Työskentely keskitettyä etäpalveluiden tuotantoyksikköä kohti on keskeytetty ja toimenpiteen suunnitelma ja tavoitteet on päivitetty. Keskeytyksen syynä on keskitetyn palvelutuotannon mallin toteuttamisen esteet hankeaikataulussa. Suunnitelman ja tavoitteiden päivityksen jälkeen toimenpiteessä lähdetään tuottamaan suunnitelmaa yhtenäisistä Varsinais-Suomen sähköisistä palveluista. Tarkoituksena on laatia suunnitelma sähköisistä palveluista, jotka mahdollistavat niiden saatavuuden yhdenvertaisesti kaikille alueen asukkaille.

To2: Asiakasohjauksen tuotannollinen pilotointi

Asiakasohjaustoiminta on laajentunut yhdeksään terveyskeskukseen Varsinais-Suomessa. Asiakasohjaajina toimii sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja sosiaaliohjaajia. Asiakasohjaus on palvelu, jossa monialaista palvelua tai monimutkaisessa terveys- tai elämäntilanteessa olevien asiakkaiden tilanne käydään läpi yhdessä asiakkaan kanssa. Sen jälkeen laaditaan suunnitelma ja palveluiden kokonaisuus. Asiakasohjauksen asiakkaat ovat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä palveluun.

To3: Arkeen Voimaa - toimintamallin maakunnallinen palvelutuotanto

Malli on käytössä 15 kunnassa Varsinais-Suomessa. Jokaisessa kunnassa on järjestetty ainakin yksi Arkeen Voimaa- ryhmä. Ryhmiä on pidetty etänä ja läsnäolototeutuksena. Mallista on teetetty myös ruotsinkielinen materiaali. Uusia Arkeen Voimaa - ohjaajia sekä ohjaajien kouluttajia on koulutettu, mikä mahdollistaa mallin edelleen laajentamisen jatkossa.

To4: Elintapaohjauksen prosessinomainen palvelutuotanto ja unettomuuden lääkkeetön hoito- koulutukset

Unihoitajia koulutettu alueelle lisää. Tuettu lisäksi unihoitajatoiminnan aloittamista. Tällä hetkellä palvelua tarjolla yhdeksässä terveyskeskuksessa. Työstetään toiminnan jalkauttamisen tueksi alueellinen ohjeistus.

To5: Perhekeskuksen kehittäminen

Perhekeskustoimintamallin työstäminen aloitettu alueellisilla työpajoilla, joiden jälkeen laaditaan perhekeskusmalli Varsinais-Suomeen. Toteutettu Lapset puheeksi- menetelmän verkkokoulutus, jossa koulutettu lasten ja nuorten kanssa työskentelevien lisäksi aikuisten palveluissa työskenteleviä. Pyydä apua- kuuntelemisen mallia levitetty alueella järjestämällä koulutuksia kunnissa.

To6: Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

Aloitettu Kognitiivisen lyhytterapian menetelmäkoulutus, jossa mukana 60 opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian ammattilaista. Perus- ja erikoistason yhteistyön lisäämiseksi aloitti Tyks Varhain - pilottityöryhmä, jossa toimintaa pilotoidaan viidessä kunnassa. Tyks yhteistyöalueella aloitettu yhteistyöskentely ja vertaiskehittäminen nuorten psykososiaalisen tuen osalta.

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Ohjelman sisältämistä kehitystoimenpiteistä, joilla pyritään vaikuttamaan ensimmäiseen hyötytavoitteeseen, on tuotannolliseen vaiheeseen edennyt To2 – henkilökohtaisen asiakasohjauspalvelun pilotointi. Pilotoinnin asiakasmäärä on vielä pienehkö (24) ja asiakasohjaajien käyttämät kokonaisverkostot rakentumassa. Hyötytavoitteiden toteutumista THL:n mittaroimalla tasolla ei todennäköisesti vielä ole tapahtunut.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Ohjelman sisältämistä kehitystoimenpiteistä, joilla pyritään vaikuttamaan toiseen hyötytavoitteeseen, on tuotannolliseen vaiheeseen edennyt To3 – Arkeen Voimaa -toimintamallin maakunnallinen käyttöönotto sekä To4 – unettomuuden lääkkeettömän hoidon koulutukset. Arkeen Voimaa -toimintamallin asiakasmäärä on vielä pienehkö (32) osittain johtuen Korona-rajoitteista ryhmämuotoisissa tapaamisissa. Unettomuuden lääkkeettömän hoidon koulutukset ovat toteutuneet suunnitellusti, uuden osaamisen käyttöönotto prosessinomaisesti terveyskeskusten palvelutuotannossa ei vielä ole merkittävästi edennyt. Hyötytavoitteiden toteutumista THL:n mittaroimalla tasolla ei todennäköisesti vielä ole tapahtunut.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Ohjelman sisältämistä kehitystoimenpiteistä, joilla pyritään vaikuttamaan kolmanteen hyötytavoitteeseen, on tuotannolliseen vaiheeseen edennyt To2 – henkilökohtaisen asiakasohjauspalvelun pilotointi, To3 – Arkeen Voimaa -toimintamallin maakunnallinen käyttöönotto sekä To4 – unettomuuden lääkkeettömän hoidon koulutukset. Asiakasmäärät on vielä pienehköjä ja unettomuuden lääkkeettömän hoidon koulutusten uuden osaamisen käyttöönotto prosessinomaisesti terveyskeskusten palvelutuotannossa ei vielä ole merkittävästi edennyt. Hyötytavoitteiden toteutumista THL:n mittaroimalla tasolla ei todennäköisesti vielä ole tapahtunut.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Ohjelman sisältämistä kehitystoimenpiteistä, joilla pyritään vaikuttamaan neljänteen hyötytavoitteeseen, on tuotannolliseen vaiheeseen edennyt To2 – henkilökohtaisen asiakasohjauspalvelun pilotointi, To3 – Arkeen Voimaa -toimintamallin maakunnallinen käyttöönotto sekä To4 – unettomuuden lääkkeettömän hoidon koulutukset. Asiakasmäärät on vielä pienehköjä ja unettomuuden lääkkeettömän hoidon koulutusten uuden osaamisen käyttöönotto prosessinomaisesti terveyskeskusten palvelutuotannossa ei vielä ole merkittävästi edennyt. Hyötytavoitteiden toteutumista THL:n mittaroimalla tasolla ei todennäköisesti vielä ole tapahtunut.

 

 

Liitetiedostot ja linkit
V-S tulevaisuuden sote-keskushanke oma-arvio loppuraportti 31122023.pdf (2.04 MB)

Liitetiedostot ja linkit
Varsinais-Suomen tulevaisuuden sotekeskuksen päivitetty hankesuunnitelma.pdf (1.19 MB)
Varsinais-Suomen tulevaisuuden sote-keskushankkeen loppuraportti.pdf (799.63 KB)
V-S tulevaisuuden sote-keskushanke oma-arvio loppuraportti 31122023.pdf (2.04 MB)