Vammaispalvelujen liikkuvat palvelut, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Vammaispalvelujen liikkuvat palvelut, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville vammaisille asiakkaille tavoitteellista kohdennettua palvelua vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Lähtökohtana asiakkaan hyvinvoinnin edistäminen ja arjen sujuvoittaminen jalkautuvilla tukitoimilla.
Toimintamallin nimi
Heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville vammaisille asiakkaille tavoitteellista kohdennettua palvelua vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Lähtökohtana asiakkaan hyvinvoinnin edistäminen ja arjen sujuvoittaminen jalkautuvilla tukitoimilla.
Kuva
Liikkuvien palvelujen toimintamalli vie asiantuntijapalvelut suoraan asiakkaan arkeen. Mallin ydin on jalkautuva, monialainen työote, jossa tuki ja arviointi tuodaan sinne, missä asiakas elää, opiskelee ja toimii. Tällä vältetään raskaita arviointi- ja tutkimusjaksoja sekä pitkien palvelumatkojen tarve.
Toimintamallin ydin
Asiantuntijat jalkautuvat asiakkaan luo
Palvelu ei odota asiakasta – vaan tiimi menee asiakkaan kotiin, kouluun, työtoimintaan tai muuhun arkiympäristöön. Tämä mahdollistaa realistisen ja kokonaisvaltaisen kuvan asiakkaan tilanteesta.
Moniammatillinen tiimi arvioi ja tukee yhdessä
Tiimissä yhdistyvät sosiaalityön, terveydenhuollon ja toimintakyvyn asiantuntijat. He tarkastelevat asiakkaan tarpeita yhdessä, jolloin vältetään päällekkäistä työtä ja saadaan oikea tuki nopeasti käyntiin.
Tuki toteutetaan matalalla kynnyksellä ja nopeasti
Jalkautuva toimintamalli mahdollistaa varhaisen tuen ennen kuin tilanne kuormittuu tai kriisiytyy. Asiakas saa oikean palvelun oikeaan aikaan ilman pitkiä odotuksia.
Tavoitteena arjen sujuvuus ja osallisuus
Palvelun tavoitteena on, että asiakas pystyy osallistumaan arkeen, harrastuksiin, opiskeluun ja yhteisöön omien voimavarojensa mukaisesti. Tuki rakennetaan aidosti asiakkaan ympärille.
Kustannustehokas ja sujuva tapa tuottaa palveluja
Kun arviointi ja tuki tuodaan suoraan arkeen, raskaat jaksohoidot ja pitkät tutkimukset vähenevät. Tämä säästää kustannuksia ja vapauttaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite järjestää alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut. Noin 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Meillä on töissä noin 4 000 ammattilaista.
Kehittämiseen vaikuttavat tekijät voidaan tarkastella useista näkökulmista. Poliittisesti keskeistä on valtion ja kuntien päätöksenteko hyvinvointialueiden rahoituksesta, rakenteista ja palvelujen järjestämistavoista. Poliittinen tahtotila määrittää pitkälti sen, miten paljon resursseja ohjataan esimerkiksi ennaltaehkäisevään työhön, digitalisaatioon tai kansalaisten osallisuuden vahvistamiseen. Myös EU-politiikka ja erilaiset rahoitusohjelmat, kuten RRF-hankkeet tai maaseudun kehittämisohjelmat, avaavat mahdollisuuksia uudenlaiseen kehittämiseen.
Yhteiskunnallisesti suuria muutosajureita ovat väestön ikääntyminen, palvelutarpeiden kasvu ja alueellinen eriytyminen kaupunkien ja maaseudun välillä. Lisäksi kansalaisten aktiivinen osallistuminen ja osallisuuden korostuminen päätöksenteossa ohjaavat kehittämistyötä yhä enemmän ihmislähtöiseen suuntaan.
Lainsäädännölliset muutokset ovat kehittämisen kannalta keskeisiä. Uusi vammaispalvelulaki muokkaa palvelujen sisältöjä ja järjestämistapoja, ja sen rinnalla sosiaalihuoltolaki, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuovat omat velvoitteensa. Työelämää koskevat lait, kuten työaikalaki ja työturvallisuuslaki, ohjaavat puolestaan henkilöstön toimintaa ja hyvinvoinnin turvaamista.
Taloudelliset realiteetit vaikuttavat voimakkaasti kehittämiseen. Hyvinvointialueet kamppailevat tiukkojen budjettien ja säästöpaineiden kanssa samaan aikaan, kun kustannukset nousevat muun muassa energian ja henkilöstön osalta. Kehittämisen mahdollisuuksia luovat toisaalta valtion ja EU:n rahoitusinstrumentit, joilla voidaan kokeilla ja juurruttaa uusia ratkaisuja. Myös yksityisen sektorin ja järjestöjen rooli täydentäjinä on kasvamassa.
Kulttuurisesti kehittämisessä on huomioitava monikulttuurisuuden lisääntyminen ja paikalliset erityispiirteet, kuten perinteet, yhteisöllisyys ja kylätoiminta. Samalla muuttuvat arvot, kuten yksilöllisyyden korostuminen, digitalisaatio ja perinteisten kohtaamisten väheneminen, haastavat pohtimaan uusia tapoja rakentaa yhteisöllisyyttä.
Sosiaalisista tekijöistä korostuvat yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy, erityisryhmien tarpeiden huomioiminen sekä perheiden ja lähiyhteisöjen merkitys hyvinvoinnin tukena. Työvoiman saatavuus, henkilöstön jaksaminen ja osaamisen kehittäminen ovat ratkaisevia kehittämisen onnistumiselle.
Ympäristötekijät muodostavat kehyksen, jota ilman kehittämistä ei voi tarkastella. Ilmastonmuutos edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista niin liikkumisessa, energiankäytössä kuin hankinnoissakin. Luontoperustaiset ratkaisut voivat samalla tarjota uusia väyliä hyvinvoinnin vahvistamiseen, ja paikallisen ympäristön merkitys yhteisöllisyydelle ja elinvoimalle on huomattava.
Liikkuvien palvelujen osahankkeen kohderyhmänä on ollut Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat vammaispalvelujen asiakkaat.
Asiakasymmärrystä on kerätty useilla menetelmillä: yksilöllisten tapaamisten, havainnoinnin, henkilökunnan haastattelujen, perheiden kanssa käytyjen keskustelujen sekä asiakkaiden arjessa mukana kulkemisen kautta.
Kokonaisuutena asiakasymmärrys on rakentunut pitkäaikaisen arjen tuntemisen, toistuvien kohtaamisten ja asiakkaiden omien kokemusten esiin nostamisen kautta. Tämä on mahdollistanut palvelun suunnittelun niin, että tuki on aidosti saavutettavaa, joustavaa ja käyttäjien tarpeista lähtevää.
Liikkuvien palvelujen toimintamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää organisaation johdon sitoutumista, riittävää resursointia sekä taloudellista tukea. Mallin juurtuminen vaatii aktiivista monialaista yhteistyötä ja yhteisiä käytänteitä esimerkiksi lähetteisiin, asiakasohjaukseen ja palveluketjujen sujuvuuteen liittyen.
Toimintamallin tunnetuksi tekeminen on keskeistä: työntekijöiden tulee esitellä mallia verkostoissa, kokouksissa ja eri palvelualueiden tilaisuuksissa. Erityisen tärkeää on, että sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt tiedostavat liikkuvien palvelujen mahdollisuudet vähentää arviointi- ja tutkimusjaksojen tarvetta sekä tukea asiakkaiden osallistumista omaan arkeensa.
Toiminnan toteuttaminen edellyttää soveltuvaa toimintaympäristöä, työvälineitä ja toimivia etäyhteyksiä. Malli perustuu liikkuvuuteen ja jalkautumiseen, joten työtilojen on tuettava asiakkaiden kohtaamista sekä kotona, opinnoissa että muissa arjen ympäristöissä. Moniammatillinen tiimi on toiminnan ydin.
Yhteenveto 11.08.2025 – 07.12.2025
Liikkuvien palvelujen jalkautuva tiimi on tuottanut palvelua yhteensä 35 asiakkaalle. Toiminnan aikana on toteutettu yhteensä 207 yksilö- ja perhetukikäyntiä, mikä osoittaa merkittävää asiakastyön volyymiä. Lisäksi jalkautuva tiimi on ollut osallisena 42 yhteistyö- ja verkostopalaverissa, jotka tukivat moniammatillista yhteistyötä. Asiakas- ja perhepuheluita oli yhteensä 94 ja viranomais- sekä verkostoyhteistyöpuheluita peräti 429, mikä korostaa jalkautuvan tiimin roolia koordinoivana toimijana. Kokouksia pidettiin yhteensä 200, mikä kertoo aktiivisesta kehittämis- ja seurantatyöstä.
Tulokset osoittava, että liikkuvien palvelujen malli on vahvistanut palvelujen saavutettavuutta ja tukenut asiakaslähtöistä työskentelyä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Kansikuva
