Satakunnan hyvinvointialue perustettiin 1.1.2023 ja siihen kuuluu 16 kuntaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on kasvanut koko Suomessa ja Satakunnassa palvelutarpeen kasvuun vaikuttavat väestön ikääntyminen sekä keskimääräistä hieman suurempi sairastavuus. Hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitellaan palvelujen vaikuttavuutta. Tietoon perustuvalla päätöksenteolla ja vaikuttavuustiedon perusteella palveluja pyritään johtamaan, kehittämään, seuraamaan ja arvioimaan. Vaikuttavuus, tiedolla johtaminen ja muutoksen johtaminen on keskeistä sosiaali - ja terveyspalvelujen ohjauksessa ja johtamisessa. Myös meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden kansallinen uudistaminen tähtää vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen.
Vaikuttavuuteen liittyvät läheisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, oikeudenmukaisuuden, kustannusvaikuttavuuden ja palvelujen laadun käsitteet. Julkisen toiminnan taloudellisten resurssien rajallisuus heijastuu vaikuttavuuden johtamiseen: palveluiden tulisi tuottaa asiakkaille myönteistä muutosta terveyteen, toimintakykyyn tai hyvinvointiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomessa suuressa muutosvaiheessa. Vaikuttavuuden parantamiseksi ja kustannuksen hillitsemiseksi etsitään kansallisesti ratkaisuja tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja sosiaali- sekä terveyspalveluita tarvitaan yhä enemmän. Vaikuttavuusperustaisuus on ollut esillä jo usean vuoden ajan, mutta haasteena on ollut organisaatioissa ajattelutavan muuttaminen palvelujen ja suoritteiden määrästä palvelujen vaikuttavuuteen. Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen nähdään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, jonka avulla tavoitellaan asiakas- ja potilaslähtöistä, kustannusvaikuttavaa ja laadukasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kokonaisvaltainen kehittäminen pohjautuu kerätyn tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen sekä toiminnan ohjaamiseen vaikuttavien palvelujen aikaansaamiseksi. Vaikuttavuusperustaisen järjestäjän ohjausmallin tavoitteena on kuvata toimintamalli, joka vastaa tämän hetkisiin palveluiden tarpeisiin ja kansallisiin tavoitteisiin. Kuluvaa vuosikymmentä on kutsuttu vaikuttavuuden vuosikymmeneksi.
Onnistuakseen vaikuttavuusperustainen sosiaali- ja terveydenhuolto edellyttää organisaation tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen kehittymistä. Tämä tarkoittaa tiedon tuottamisen, käsittelyn, analysoinnin sekä tiedon hyödyntämisen kokonaisuuden hallintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedolla johtamisen tavoitteena onkin tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen mm. informaatio- ja resurssi-ohjauksen sekä dialogin avulla. Haasteena vaikuttavuuden arvioinnissa on kuitenkin vaikuttavuuden osoittamiseen vaadittava pidempiaikainen seuranta.
Yhteiskunnallisesti vaikuttavuus näkyy palvelujen saatavuutena, turvallisuutena, palvelukokemuksena ja kustannuksina. Yhteiskunnallinen merkitys tulee esiin myös kansainvälisessä ja kansallisessa yhteistyössä. Valtion ohjaus pyrkii yhdenvertaistamaan palveluja, hoidon kriteerejä ja priorisointia. Yhtenäisellä tiedonkeruulla ja mittareilla saadaan vertailtavaa tietoa ohjauksen ja päätöksenteon tueksi. Kansalliset ja kansainväliset laatumittaristot ja tietopohjainen yhteistyö laajentaa tietoa vaikuttavista palveluista ja menetelmistä. Huomiota kiinnitetään myös useiden toimijoiden keskinäisiin vaikutuksiin. Nämä toimijat voivat edustaa niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kuin myös muita yhteiskunnan osa-alueita.
Uudenlaisen vaikuttavuusperustaisen toimintamallin toteuttaminen organisaation kaikilla tasoilla vaatii tarpeen tunnistamista, tavoitteita ja siihen liittyvää kehittämisprosessia sekä sitoutumista. Ammattilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen oppimalla uutta, hyödyntämällä asiakasrajapinnassa kerättyä ja analysoitua toimintatietoa sekä moniammatillisesti pohtia uusia toimintatapoja vaikuttavien palveluiden saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä tulee myös luopua vähähyötyisistä toimintatavoista. Yhteisten tavoitteiden asettaminen organisaation toiminnalle sekä rakenteille ja palvelujen järjestämiselle on tärkeää vaikuttavuusperustaisessa toiminnassa ja kehittämistyössä.
Vaikuttavuusperustaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitteena on tuottaa asiakas- ja potilaslähtöisiä palveluja sekä niiden avulla saada muutosta tai haluttuja vaikutuksia terveydentilassa, toimintakyvyssä tai hyvinvoinnissa henkilölle, joille sitä tarjotaan. Asiakkaan näkökulmasta vaikuttavuus näyttäytyy mahdollisuutena valita palveluja, palvelujen saatavuutena, niiden oikea-aikaisuutena ja sujuvina sote-palveluprosesseina. Sosiaalipalveluissa asiakkaiden turvallisuus ja elämänhallinta ovat myös edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi tärkeä osa vaikuttavuutta. Näitä kaikkia palveluja tulisi kehittää yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, jolloin ne kohdistuvat juuri niihin tarpeisiin, jotka koetaan tärkeiksi.
”Ennen kuin uutta syntyy, jotakin ennen opitusta täytyy murtaa.” Charlotte Towle
Toimintamallin kohderyhmä muodostui Satakunnan hyvinvointialueen asiakkaista ja asukkaista sekä hyvinvointialueen henkilöstöstä. Vaikuttavien toimenpiteiden kehittäminen ja käyttöönotto tukee haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta ja yhteensovittamista.
Vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin tavoitteena on kohdistaa olemassa olevat resurssit niin, että niillä saadaan mahdollisimman paljon vaikuttavia palveluja. Kehittämistehtävässä keskitytään ensisijaisesti järjestäjän vaikuttavuusperustaiseen ohjausmalliin.
