Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Satakunnan HVA (RRP, P4,I3)
Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Satakunnan HVA (RRP, P4,I3)
Satakunnan hyvinvointialueelle laaditaan järjestäjän vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli. Ohjausmallin tavoitteena on varmistaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä hyvin tukeva palvelurakenne huomioiden käytettävissä olevat resurssit.
Toimintamallin nimi
Satakunnan hyvinvointialueelle laaditaan järjestäjän vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli. Ohjausmallin tavoitteena on varmistaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä hyvin tukeva palvelurakenne huomioiden käytettävissä olevat resurssit.
Satakunnan hyvinvointialueen järjestäjätason ohjausmalli muodostuu käsikirjasta ja siihen kiinteästi liittyvistä vaikuttavuuden raporteista. Tämän käsikirjan on tarkoitus tukea organisaation vaikuttavuusperustaista johtamista kuvaamalla vaikuttavuusperustaisen ohjauksen kehittämisen reitti ja tarjoamalla yhteinen viitekehys päätöksenteolle, johtamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Käsikirja varmistaa, että kehittämistyön taustalla on organisaation yhteinen ymmärrys siitä, miten vaikuttavuusperustaisen ohjauksen kehittämistyö etenee ja että se on linjassa hyvinvointialueen ja kansallisten tavoitteiden ja tavoitellun vaikuttavuuden kanssa.
Satakunnan hyvinvointialue perustettiin 1.1.2023 ja siihen kuuluu 16 kuntaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on kasvanut koko Suomessa ja Satakunnassa palvelutarpeen kasvuun vaikuttavat väestön ikääntyminen sekä keskimääräistä hieman suurempi sairastavuus. Hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitellaan palvelujen vaikuttavuutta. Tietoon perustuvalla päätöksenteolla ja vaikuttavuustiedon perusteella palveluja pyritään johtamaan, kehittämään ja seuraamaan. Vaikuttavuus, tiedolla johtaminen ja muutoksen johtaminen ovat keskeisessä osassa sosiaali - ja terveyspalvelujen ohjauksessa ja johtamisessa. Myös meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden kansallinen uudistaminen tähtää vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen.
Vaikuttavuuteen liittyvät läheisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, oikeudenmukaisuuden, kustannusvaikuttavuuden ja palvelujen laadun käsitteet. Julkisen toiminnan taloudellisten resurssien rajallisuus heijastuu vaikuttavuuden johtamiseen: palveluiden tulisi tuottaa asiakkaille myönteistä muutosta terveyteen, toimintakykyyn tai hyvinvointiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
Toimintamallin kohderyhmä muodostui Satakunnan hyvinvointialueen asiakkaista, potilaista ja asukkaista sekä hyvinvointialueen henkilöstöstä. Vaikuttavien toimenpiteiden kehittäminen ja käyttöönotto tukee haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta ja yhteensovittamista.
Vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin tavoitteena on kohdistaa olemassa olevat resurssit niin, että niillä saadaan mahdollisimman paljon vaikuttavia palveluja. Kehittämistehtävässä keskitytään ensisijaisesti järjestäjän vaikuttavuusperustaiseen ohjausmalliin.
Käsikirja ja siihen liittyvä ohjausmalli pyrkii yhdistämään asiakaslähtöisyyden ja tietojohtamisen ja sen avulla pyritään saamaan asiakkaan terveyteen tai hyvinvointiin vaikutusta. Ajatuksena on, että malli tulisi viedä osaksi rakenteita, hyviä käytänteitä ja parhaillaan kehittyvää johtamisjärjestelmää. Käsikirjan avulla hyödynnetään olemassa olevaa ohjausta, uudistetaan ohjausjärjestelmiä ja mahdollistetaan uusia ohjauskeinoja. Nyt kehitetty malli saa juurruttamisen tueksi hyvinvointialueella käyttöön otetun vuosikellon, johon tiedolla johtaminen ja tiedon säännöllinen tarkastelu voidaan kytkeä.
Vaikutuksia pystytään seuraamaan määritellyillä mittareilla . Tässä hanketyössä järjestäjätaso pääsi vaikuttamaan uusiin raportteihin, joista saatiin tietoa päätöksentekoon ja johtamiseen ja näin pyrittiin priorisoimaan tarpeelliset rapportit ja sitouttamaan käyttäjät. Vaikuttavuuteen ja raporttien käyttöön liittyvien koulutusten ja valmennusten avulla mittareista saatava hyöty ja käytännön esimerkit tuotiin esiin ja vahvistettiin valmiuksia uudenlaisten mallien käyttöönottoon. Kaikkia toivottuja raportteja ei voitu tässä vaiheessa toteuttaa tiedon saatavuusongelman vuoksi.
kaiken taustalla tulee olla yhteinen tavoite ja visio siitä, mihin suuntaan hyvinvointialuetta ollaan ohjaamassa ja millä tavalla järjestäjätasolla vaikuttavuuden tavoitteet määritellään. Järjestäjä ohjaa asiakasvirtoja, integroi palveluja, ohjaa tarjontaa ja allokoi resursseja saadun tiedon perusteella. Päätöksenteon ja tavoitteiden mukaisen toiminnan helpottamiseksi tulisikin varmistaa selkeät roolit ja vastuut eri toimijoille.
Verkostoja ja yhteistyörakenteita tulisi vahvistaa. Avoimen viestinnän avulla tuodaan vaikuttavuuskäsitettä koko organisaation tietoisuuteen. Yhteistä keskustelua tulee jatkaa ja se täytyy ohjelmoida osaksi organisaation toimintaa.
Juurruttaminen vaatii aikaa ja panostusta. Tämän hankkeen aikana on otettu ensiaskelia vaikuttavuuden tuomiseksi osaksi organisaation toimintaa ja lisätty ymmärrystä kustannusvaikuttavuudesta.
Pysyvän käyttöönoton päätös
Kansikuva
