Tämä toimintamalli esittelee tavan hyödyntää sanataidetta syrjäytyneiden ihmisten voimaannuttamisessa. Luovan kirjoittamisen avulla autamme ihmisiä merkityksellistämään elämäntarinansa uudella tavalla. Tarinoiden julkaiseminen on tämän toimintamallin ydinasia.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Syrjäytyminen on yllättävän monitahoinen ja moniulotteinen prosessi. Joidenkin ihmisten syrjäytymiskehityksen voi kuulemma nähdä jo päiväkoti-ikäisenä ja toisista mitään ei näy päälle päin ennen kuin yritetään itsemurhaa tai tapahtuu jokin muu yhteiskuntaa, yhteisöä tai vain ydinperhettä havahduttava teko. Koska syrjäytyminen on myös voimakkaasti ihmistä määrittelevä ja leimaava käsite olemme tämä toimintakokeilumme aikana luoneet sille uuden rinnakkaiskäsitteen: kansainvälinen väliinputoaja.
Omakehu-hankkeemme halusi ennen kaikkea katkaista syrjäytyneiden ikuisen ja jatkuvan itkuvirren omasta huonouden ja epäonnistumisen kokemuksesta. Se kuinka ihminen puhuu itselleen voi niin upottaa hänet syvälle suohon kuin auttaa löytämään pienet siiven tyngät joilla opetella lentämään uudestaan. Hankkeena emme tietenkään pakottaneet ketään yltiöpositiivisuuteen, mutta oman tarinan kertomisen kautta jokainen sai uudenlaisen taikapeilin, jolla katsoa aikaa taaksepäin ja pohtia oman elämänä käännekohtia ja valintoja. Kun puhutaan itselleen tärkeistä asioista ja kuvataan itselleen tärkeitä paikkoja luodaan vähän kuin vahingossa uusi estradi oman elämän tarinan uudelleen pohtimiselle ja merkityksellistämiselle.
Meitä oli hyvä tiimi tässä toiminnassa mukana. Minä ja Arto Lindholm olimme vetäneet jo aiemmin 4-5 erilaista sanataidehanketta hyvinkin erilaisten kohderyhmien kanssa ja nyt kun avuksi saatiin Humakin opiskelijoita ja sanataideammattilaiset Aleksis Salusjärvi ja Ilja Lehtinen oli meillä aivan erinomainen ryhmä kasassa miettimässä, sitä kuinka taistella sanataiteen avulla syrjäytymistä vastaan.
Syrjäytymiskehityksen katkaisu ja opiskelu- tai työpaikan (esim. vertaisohjaana) saaminen hankkeen aikana. Aika monien osalta tämä toteutuikin.
Olemme tehneet tätä koko hankkeemme ajan ja toimintamallimme lisäksi julkaisemamme Elävien kirja pohtii kaikkia näitä asioita hyvinkin realistisesti. Kaikki eivät työllistyneet, kaikki eivät julkaisseet mitään, osa palasi vankilaan ja osa ei koskaan päässytkään päihteistä eroon. Silti vankilasta on myös palattu Omakehun pariin ja kirjoittamista on jatkettu päihtyneenäkin. Eli uusia suuntaviittoja elämään on löytynyt, vaikka aina ei ole vielä maaliin päästykään.
Meidän hankkeen nk. syrjäytyneet koostuivat kahdesta eri miesporukasta: päihdekuntoutujat ja maahanmuuttajat. Mielenterveyskuntoutujia tukeviin järjestöihin, emme nyt päässeet hankkeen aikana ankkuroitumaan ja toki monet maahanmuuttajaryhmätkin jäivät toiminnan ulkopuolelle. Päihdekuntoutujia löytyi niin heidän omista tukiryhmistään kuin yhteistyöverkostojen kautta (esim. Vailla vakinaista asuntoa ry ja Helsingin Symppikset). Maahanmuuttajia esim. Miessakkien kautta. Osallistaminen on tapahtunut Omakehupaja-toiminnan kautta, jossa esittäydytään ensin koko porukan kesken/kanssa, mutta jakaudutaan sitten pienryhmin kirjoittamaan omia tarinoitaan omien ohjaajien (taitovalmentajien) kanssa. Lopuksi palataan aina vielä yhteen lukemaan omia tuotoksia.
Pitää luoda turvallinen tila ja saavuttaa ihmisten luottamus heitä kohtaan tuntemansa aidon kiinnostuksen kautta. Tämä ei useinkaan tapahdu hetkessä, joten toiminnalla on oltava selkeä jatkuvuus.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Lähinnä sovelsimme omia aikaisempia kokemuksiamme sanataidepajoista
Syrjäytyneitä ihmisiä ei saa tulemaan sanataide- eikä taidetyöpajoihin kovinkaan helposti. Tästä syystä emme edes puhuneet näistä vaan puhuimme Omakehupajoista. Vielä tätä isompi ongelma on ihmisten tuleminen johonkin tiettyyn paikkaan tiettynä aikana. Tästä syystä vahva suosituksemme onkin, että sanataiteen hyödyntäminen heidän tukemisessa vaatii sen, että toimintaa järjestetään niissä paikoissa, missä nämä ihmiset on valmiiksi käyvät. Meidän on mentävä vuoren luokse, vuori ei liiku mihinkään.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Sanataiteen hyödyntäminen syrjäytyneiden ihmisten voimaannuttamisessa lähtee ihmisten aidosta kohtaamisesta ja halusta auttaa heitä kertomaan oma tarinansa. Oman tarinan näkeminen julkaistuna tai julkinen esittäminen ovat mieletön itsetuntoa buustava mahdollisuus kaikille syrjäytymättömillekin, miksi ei siis jo syrjääntyneille.
Malli soveltuu kaikille sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijoille, jotka haluavat hyödyntää sanataidetta ehkäisevässä ja kuntouttavassa työssään. Toimintamalli vaatii työaikaa, mutta ei juurikaan muita resursseja, varsinkin jos toimijalla on jo jokin julkaisukanava (omat verkkosivut, mahdollisti oma tiedotuslehti yms.) käytettävissä. Tarvittavan osaamisen sanataiteeseen jokainen voi oppia toteuttamalla toimintamalliamme oikeastaan ilman mitään aiempaa perehtyneisyyttä kirjallisuuteen, jos vain omaa aidon uteliaisuuden asiakkaiden tarinoita kohtaan. Toki tekstien työstäminen julkaisukuntoon vaatii viestintäosaamista ja hyvä kirjoitustaitoa, mutta riittää, että joku omaa tämän taidon. Järjestöissä on yleensä viestintävastaavia henkilöitä töissä, jolloin kyse on tietty työakan resurssoinnista
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.
