Sote-keskus hankkeen aikana luodun monialaisen tiimimallin juurruttaminen sekä hoitotakuun toteutumisen edistäminen. Edistetään hoidon saatavuutta, jatkuvuutta, sekä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hyvinvointia.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Terveyskeskuksen vastaanottouudistus on ollut osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen uudistusta 2020- 2023. Ohjelman alla kehitettiin perustason terveyspalveluja sekä integroitiin monialaisia palveluita asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Näiden avulla pystyimme parantamaan palveluiden saatavuutta ja jatkuvuutta sekä edistämään digitaalisia palveluita Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaanottopalveluissa.
Kestävän kasvun hankekokonaisuuden tavoitteena vastaanottopalveluissa on kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen käytäntöön, sekä saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Samalla palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät. Tässä mallissa kuvataan kehittämistyötä ja juurtumisen edistämistä vuosilta 2024-2025.
Soiten palvelustrategia perustuu strategisiin tavoitteisiin, maailman megatrendeihin ja kriittisiin menestystekijöihin. Tavoitteena on luoda monipuolinen palvelutuottajaverkko, joka mahdollistaa joustavat ja oikea-aikaiset palvelut. Lisäksi painotetaan ennalta ehkäiseviä toimia, selkeitä palvelukokonaisuuksia, digitaalisen asioinnin lisäämistä sekä koko organisaation läpileikkaavia hoitopolkuja ja -prosesseja.
Sote-palveluiden osalta pyritään muodostamaan yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka vastaa asukkaiden tarpeisiin ja huomioi alueelliset erityispiirteet. Tavoitteena on hyödyntää monitoimijuutta ja hallita kustannuksia tehokkaasti. Lisäksi halutaan edistää asukkaiden osallistumista omaan hoitoonsa ja ennaltaehkäisyyn. Sote-keskusten palvelutarpeen odotetaan kasvavan, ja käyntien yhteydessä pyritään hoitamaan entistä useampia asioita samanaikaisesti. Keski-Pohjanmaan alueella on maan neljänneksi eniten perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanoton asiakkaita suhteessa väestöön, mikä on yksi alueen erityishaasteista.
Tavoitteena on myös vakiinnuttaa Sote-keskus-hankkeen aikana kehitetyt toimenpiteet osaksi pysyvää toimintaa. Näillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa sekä parantamaan hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta hyvinvointialueen alueen strategian mukaisesti. Toiminnan tulee jäädä pysyväksi osaksi terveyskeskuksen arkea.
Moniammatillinen työryhmä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä muiden osahankkeiden ammattilaisista on osallistunut kehittämistyöhön. Kehittämistyössä on osallistettu asiakkaita ottamalla mukaan hyvinvointialueen asiakasraati ja kokemusasiantuntijoita. Yhteistyötä on tehty Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden ja Mediecon kanssa rakentamalla hoidon tarpeen arvioinnin verkkokurssi.
Hankkeessa toimivat kaksi kehittäjäsairaanhoitajat ovat vastaanottopalveluiden ammattilaisia, jotka vastaavat toiminnan käytännön toteutuksesta. Kehittäjäkoordinaattori käyttää 50-100 % työajastaan hankkeen kehittämistyöhön. Kehittämisen loppuvaiheessa saimme ylilääkärin mukaan kehittämistyöhön edistämään juurtumista.
Vastaanottopalveluiden ammattilaiset osallistuvat kehittämistyöhön omissa yksiköissään tiimipalaverien kautta. Juurruttamisprosessia tuetaan vastaamalla ammattilaisten esille tuomiin tarpeisiin, esimerkiksi tarjoamalla lisäkoulutusta ja tukemalla uusien toimintamallien käyttöönottoa. Esihenkilöiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä juurtumisen parantamiseksi.
Kehitetyt toimintamallit sulautuvat osaksi käytännön toimintaa. Vastuutyöntekijämallista ja terveys- ja hoitosuunnitelmasta tulee osa ammattilaisten arkea ja työkalut helpottamaan ja sujuvoittamaan työtä. Digitaalisten palveluiden käytästä tulee osa arjen työkaluja.
Vastaanottopalveluissa hyödynnetään useita mittareita, jotka tukevat tilanneseurantaa ja johtamista. Näiden mittareiden avulla voidaan seurata muun muassa hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta, sekä henkilökunnan ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Mittareiden tulokset arvioidaan kuukausittain yhdessä esihenkilöiden kanssa.
Tiimit seuraavat sisäisesti hoidon saatavuutta (T3), puheluiden vastausprosentteja sekä asiakasmäärää, jolle nimetty oma vastuutyöntekijä ja ovatko nämä asiakkaan jakautuneet tasaisesti tiimin sisällä.
Kohderyhmänä on koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen väestö. Asiakkaat ovat olleet mukana asiakasraadin ja kokemusasiantuntijoiden kautta vaikuttamassa asioihin. Asiakaspalautetta on kerätty Roidun ja NPS kautta. Juurruttaminen tapahtuu kuitenkin hyvinvointialueen vastaanottopalveluissa, jossa työskentelee hoitajia ja lääkäreitä.
Toteutussuunnitelma keskittyi ammattilaisten tukemiseen ja heidän osaamisensa vahvistamiseen tarjoamalla räätälöityjä koulutuksia, lisätietoa sekä vieriopetusta. Koulutukset oli suunniteltu ammattilaisilta saadun palautteen ja toiveiden pohjalta, jotka oli kerätty kattavalla kyselyllä. Kevään 2025 aikana toteutetut koulutukset tarjosivat konkreettista osaamista ja käytännön työkaluja, joiden avulla ammattilaiset pystyivät paremmin juurruttaa uusia toimintatapoja ja parantaa asiakaspalvelua. Lisäksi vieriopetuksen avulla luotiin tiiviimpiä yhteistyöverkostoja, jotka tukevat ammattilaisia arjessa ja mahdollistavat vertaisoppimisen.
Tavoitteena oli varmistaa, että ammattilaiset saivat tarvitsemaansa tuen ja resurssit, jotka auttoivat heitä soveltamaan opittuja käytäntöjä käytännön työssä ja siten edistivät palveluiden jatkuvaa kehitystä ja parantamista.
Kevään 2025 teemakuukaudet ammattilaisten osaamisen tukena
Keväälle 2025 oli suunniteltu kehitettyjen toimintatapojen ja työkalujen tueksi teemakuukaudet, jotka tukivat ammattilaisten osaamisen syventämistä ja juurruttamista käytäntöön. Koulutussarja keskittyi erityisesti palveluiden saatavuuden parantamiseen, hoidon jatkuvuuden varmistamiseen ja ammattilaisten työssä jaksamisen tukemiseen.
Tammikuu: Esihenkilöt työskentelivät yhdessä ammattilaisten kanssa käydäkseen läpi toimintamallin käsikirjan ja ohjeistukset toiminnasta. Tämä tuki yhteistä ymmärrystä toimintatavoista ja varmisti yhdenmukaiset käytännöt kaikissa yksiköissä.
Helmikuu: Kuukauden teemana oli terveys- ja hoitosuunnitelma. Koulutuksessa käytiin läpi suunnitelman merkitys käytännön työssä ja annettiin käytännön ohjeistusta työkalun käyttöön, joka paransi asiakkaan hoidon suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta.
Maaliskuu: Maaliskuussa syvennyttiin vastuutyöntekijämalliin ja hoidon jatkuvuuteen. Tavoitteena oli jakaa hyviä kokemuksia Perhojokilaakson ammattilaisilta, joiden pohjalta yksiköt voivat suunnitella ja toteuttaa parhaiten toimivan vastuutyöntekijämallin omassa työympäristössään.
Huhtikuu: Huhtikuussa keskityttiin hyvän hoidon malleihin pitkäaikaissairauksien hoidossa sekä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden toimintamalliin. Näiden avulla voitiin parantaa hoitoprosessien sujuvuutta ja asiakkaiden hyvinvointia. Paljon palveluita tarvitsevien toimintamallin esittely ja info toteutettiin.
Toukokuu: Kevään koulutussarja huipentui hoidon tarpeen arvioinnin koulutukseen, joka tuki ammattilaisten työtä ja paransi palveluiden saatavuutta. Koulutus keskittyi asiakkaan oikea-aikaiseen ohjaamiseen ja palveluiden kohdentamiseen, mikä edisti sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää hoitoa.
Syyskuu: Hoidon jatkuvuus mallin edistäminen, omalääkäri ja omahoitajamallin rakentamisen suunnittelu. Professori Juha Auvisen avustuksella.
Jalkauduimme kentälle eri tilaisuuksiin kertomaan toiminnasta ja palveluista asiakkaille.
Hoidon tarpeen arvioinnin onnistuminen on tärkeää monella tasolla, ja se vaikuttaa sekä ammattilaisiin, organisaatioon että asiakkaaseen.
Ammattilaisille:
2. Organisaatiolle:
3. Asiakkaalle:
Hoidon jatkuvuus ja ennakoitavuus: Onnistunut arviointi mahdollistaa myös hoidon jatkuvuuden suunnittelun, jolloin asiakas saa pitkäjänteistä ja johdonmukaista tukea. Tämä auttaa asiakasta hallitsemaan terveysongelmiaan ja parantaa hänen elämänlaatuaan.
Hoidon tarpeen arviointi on tärkeä osa terveydenhuoltoprosessia, sillä sen avulla voidaan varmistaa, että asiakkaille tarjotaan juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityä hoitoa. Se tukee ammattilaisia tekemään tietoon perustuvia ja asiakaslähtöisiä päätöksiä, parantaa organisaation resurssien kohdentamista ja palveluiden laatua sekä lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia
Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa on rakennettu yhdessä Mediecon alustalle hoidon tarpeen arvioinnin verkkokurssi, joka on kaikkien sote-ammattilaisten käytettävissä.
Tavoitteena oli, että kevään teemakuukaudet parantavat juurtumista, hoidon jatkuvuutta ja palveluiden saatavuutta. Samalla tuettiin ammattilaisia työssään jaksamaan ja varmistettiin, että uudet toimintamallit otettiin tehokkaasti käyttöön. Koulutusten myötä ammattilaiset saivat työhönsä konkreettisia työkaluja ja tukea, jotka auttoivat heitä tarjoamaan entistä parempaa hoitoa ja asiakaspalvelua.
Teemojen ympärillä tehtiin samalla viestintää ammattilaisille ja asiakkaille.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kehittämisen aikana jatkamme Tulevaisuuden SOTE-keskuksen aikana tehtyä kehittämistyötä, juurruttamalla toimintaa kentälle. RRP valtakunnalliset seminaarit sekä kansallinen omalääkäri verkosto
Juurruttamisen pohjalle ideoitiin tiiviimpi yhteistyö esihenkilöiden ja yksikön kanssa sekä ammattilaisten toiveiden pohjalle tehdyt koulutukset, infot ja viestintä. Sekä yhteistyö muiden kehittäjien kanssa.
Tiiviimpi yhteistyö ja ammattilaisten toiveiden pohjalta nousseet ajatukset mahdollistavat juurtumisen kentälle. Esihenkilöiden kanssa tehtävä yhteistyö auttaa heitä juurruttamisessa omissa yksiköissään
Valitsimme ideaksi tiiviin yhteistyön esihenkilöiden kanssa sekä koulutukset ammattilaisille, jotta kehittäminen vastaisi aidosti työyhteisön tarpeisiin. Esihenkilöt mahdollistavat muutoksen arjessa, ja ammattilaisten äänen kuuleminen varmistaa, että koulutus tukee heidän toiveitaan ja käytännön työtä. Näin saadaan aikaan vaikuttavia ja juurtuvia toimintatapoja
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Juurrutetaan moniammatillinen tiimimalli osaksi terveyskeskuksen vastaanottotoimintaa, jotta hoidon saatavuus, jatkuvuus ja hoitotakuun toteutuminen paranevat, erityisesti heikommassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla. Vastaanottotoiminnassa on puute selkeistä, moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvista rakenteista, mikä heikentää hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta. Ammattilaisille (hoitajat, lääkärit ym.) vastaanottopalveluissa sekä laajalle asiakasjoukolle, erityisesti haavoittuville ryhmille. Moniammatillinen tiimimalli juurrutetaan käytäntöön pienissä osissa ja tuetaan johdon tuella. Malli tuo yhteen eri ammattilaisia asiakaskeskeisessä toimintatavassa. Parempi hoidon saatavuus, jatkuvuus ja toteutunut hoitotakuu; vahvempi moniammatillinen yhteistyö ja asiakaslähtöisyys; toimivat vastaanottopalvelut myös heikommassa asemassa oleville. Työkaluna käytetään tiimityötä, prosessien uudistamista ja vaiheittaista juurruttamista. Johto tukee muutosta ja pilottiyksiköitä hyödynnetään käytännön kokeilualustoina. Mallissa yhdistyy käytännön läsnä oleva moniammatillinen yhteistyö, asiakasosallisuus ja konkreettinen muutos, joka tehostaa hoidon laatua ja saatavuutta.
Juurruttaminen vaatii suunnitelmallisuutta, resursointia ja pitkäjänteistä työtä. Malli toimii vain, jos se saa sekä johdon tuen että ammattilaisten käytännön hyväksynnän, ja jos sitä seurataan ja kehitetään kokemusten pohjalta.
Hoitoon pääsy on parantunut. Yksiköissä lasketaan viikottain T3 aikaa ja sen suhteen ollaan menossa koko ajan parempaan. Vuoden 2024 alussa T3 lukema lääkäreillä 42 ja vuoden 2025 loppupuolella 1-42. Coci on noussut lääkäreiden osalta 0,348 > 0.40 kehittämishankkeen aikana.
Digitaalisia palveluita on vahvistettu ja etäasiointien määrä on lähtenyt kasvamaan, toki tässä on vielä paljon kehitettävää jatkossa. Etäasiointien määrä 40 % asiakaskontakteista. Vuonna 2024 49 %.
Hoidon jatkuvuus on koko ajan kasvanut, asiakkaita, joilla on oma vastuutyöntekijä on 2001. Terveys- ja hoitosuunnitelmia on tehty 198 kpl. Ammattilaisten asenne on muuttunut positiivisemmaksi hoidon jatkuvuuden suhteen ja ymmärretään tilastoinnin sekä kirjaamisen merkitys. Työhyvinvointi on parantunut. Perhonjokilaaksossa on käytössä toimiva vastuutyöntekijämalli ja sen suunnittelu konkreettisesti on jalkautunut muihinkin yksiköihin. Omalääkäri ja omahoitajamallin edistäminen on alkanut. Ja kehittäminen jatkuu vielä kehittämishankkeen loppumisen jälkeen.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.