Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Soiten palvelustrategia perustuu strategisiin tavoitteisiin, maailman megatrendeihin ja kriittisiin menestystekijöihin. Tavoitteena on luoda monipuolinen palvelutuottajaverkko, joka mahdollistaa joustavat ja oikea-aikaiset palvelut. Lisäksi painotetaan ennalta ehkäiseviä toimia, selkeitä palvelukokonaisuuksia, digitaalisen asioinnin lisäämistä sekä koko organisaation läpileikkaavia hoitopolkuja ja -prosesseja.
Sote-palveluiden osalta pyritään muodostamaan yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka vastaa asukkaiden tarpeisiin ja huomioi alueelliset erityispiirteet. Tavoitteena on hyödyntää monitoimijuutta ja hallita kustannuksia tehokkaasti. Lisäksi halutaan edistää asukkaiden osallistumista omaan hoitoonsa ja ennaltaehkäisyyn. Sote-keskusten palvelutarpeen odotetaan kasvavan, ja käyntien yhteydessä pyritään hoitamaan entistä useampia asioita samanaikaisesti. Keski-Pohjanmaan alueella on maan neljänneksi eniten perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanoton asiakkaita suhteessa väestöön, mikä on yksi alueen erityishaasteista.
Tavoitteena on myös vakiinnuttaa Sote-keskus-hankkeen aikana kehitetyt toimenpiteet osaksi pysyvää toimintaa. Näillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa sekä parantamaan hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta hyvinvointialueen alueen strategian mukaisesti. Toiminnan tulee jäädä pysyväksi osaksi terveyskeskuksen arkea.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Terveyskeskuksen vastaanottouudistus on ollut osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen uudistusta 2020- 2023. Ohjelman alla kehitettiin perustason terveyspalveluja sekä integroitiin monialaisia palveluita asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Näiden avulla pystyimme parantamaan palveluiden saatavuutta ja jatkuvuutta sekä edistämään digitaalisia palveluita Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaanottopalveluissa.
Kestävän kasvun hankekokonaisuuden tavoitteena vastaanottopalveluissa on kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen käytäntöön, sekä saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Samalla palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät. Tässä mallissa kuvataan kehittämistyötä ja juurtumisen edistämistä vuosilta 2024-2025.
Tavoitteenamme on tarjota hyvinvointialueen koko väestölle ennakoivia, yhdenvertaisia, sujuvia ja oikea-aikaisia perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita sekä joustavia asiointikanavia. Parantamalla hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta, voimme tarjota oikea-aikaisia palveluja, jotka ehkäisevät sairauksien ja ongelmien kehittymistä vaikeammiksi. Keskittymällä perusterveydenhuollon palveluiden parantamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön, uskomme myös erikoissairaanhoidon kustannusten vähenevän 2-3 vuoden aikana.
Kohderyhmänä on koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen väestö. Asiakkaat ovat olleet mukana asiakasraadin ja kokemusasiantuntijoiden kautta vaikuttamassa asioihin. Asiakaspalautetta on kerätty Roidun ja NPS kautta. Juurruttaminen tapahtuu kuitenkin hyvinvointialueen vastaanottopalveluissa, jossa työskentelee hoitajia ja lääkäreitä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehitetyt toimintamallit sulautuvat osaksi käytännön toimintaa. Vastuutyöntekijämallista ja terveys- ja hoitosuunnitelmasta tulee osa ammattilaisten arkea ja työkalut helpottamaan ja sujuvoittamaan työtä. Digitaalisten palveluiden käytästä tulee osa arjen työkaluja.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Vastaanottopalveluissa hyödynnetään useita mittareita, jotka tukevat tilanneseurantaa ja johtamista. Näiden mittareiden avulla voidaan seurata muun muassa hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta, sekä henkilökunnan ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Mittareiden tulokset arvioidaan kuukausittain yhdessä esihenkilöiden kanssa.
- T3-luvulla mitataan hoitajien ja lääkärien kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuutta ja hoitoon pääsyä
- COC-indeksi mittaa toteutuneiden käyntien perusteella hoidon jatkuvuutta erikseen lääkärien ja sairaanhoitajien osalta.
- Digitaaliset kontaktit
- Puheluiden määrä
- Käyntisyyt ja diagnoosit
- Vastuutyöntekijämäärä (lääkäri, hoitaja)
- Terveys- ja hoitosuunnitelma (uudet, päivitetyt)
- Hyvinvointialueen järjestämä työhyvinvointikysely 1x vuodessa koko henkilöstölle
- Vastaanottopalveluiden työhyvinvointikysely 4 x vuodessa
- Asiakkaiden tekstiviestipalaute otettu käyttöön pilottina keväällä 2024
- Hoitokäynnin jälkeen asiakas voi antaa palautetta asiakaskokemuksestaan vastaamalla saamaansa tekstiviestiin tai käyttämällä hyvinvointialueen sähköistä palautejärjestelmää verkossa. Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen on keskeinen osa laadukasta ja asiakaslähtöistä terveydenhuoltoa. Se mahdollistaa jatkuvan parantamisen ja varmistaa, että palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Positiivinen asiakaspalaute toimii motivaattorina henkilöstölle.
Tiimit seuraavat sisäisesti hoidon saatavuutta (T3), puheluiden vastausprosentteja sekä asiakasmäärää, jolle nimetty oma vastuutyöntekijä ja ovatko nämä asiakkaan jakautuneet tasaisesti tiimin sisällä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Mallin pilotointi, juurruttaminen koko toimialueella → kokemusten keruu ja kehittäminen
- Moniammatillisen tiimityön käytäntöjen koulutus ja perehdytys ammattilaisille
- Asiakasraadin / kokemusasiantuntijoiden osallistaminen mallin arviointiin ja muokkaukseen
- Yhtenäisten työkalujen ja toimintatapojen käyttöönotto (esim. hoidon tarpeen arviointi, tiimipalaverit)
- Johdon ja esihenkilöiden sitouttaminen, jotta mallilla on organisaation tuki
- Seuranta- ja arviointikäytännön luominen: miten mitataan hoidon saatavuutta, jatkuvuutta ja asiakastyytyväisyyttä
- henkilöstölle mahdollistettava koulutus- ja perehtymisaika, tiimityön käynnistämisvaiheen ylimääräiset palaverit
- resurssien kohdentaminen koulutukseen, mahdollisiin järjestelmämuutoksiin ja kehittämistyön koordinointiin
- koulutusta moniammatillisesta työstä, tiimijohtamisesta ja asiakaslähtöisistä työkaluista
- Johtamisen tuki: selkeät päätökset, linjaukset ja seurantamalli
Juurruttaminen vaatii suunnitelmallisuutta, resursointia ja pitkäjänteistä työtä. Malli toimii vain, jos se saa sekä johdon tuen että ammattilaisten käytännön hyväksynnän, ja jos sitä seurataan ja kehitetään kokemusten pohjalta.
