Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitoketjuissa, Pohjois-Savon hyvinvointialue (RRP P4, I3)

Luotu 17.04.2025
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitoketjuissa, Pohjois-Savon hyvinvointialue (RRP  P4, I3)
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitoketjuissa, Pohjois-Savon hyvinvointialue (RRP P4, I3)

Tiivistelmä

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelmassa kuvataan vaiheet, joiden avulla hoitoketjulle voidaan määritellä konkreettisia tavoitteita ja mittareita, jotka pohjautuvat koko hoitoketjulle asetettuun visioon/päätavoitteeseen. Tämän lisäksi palvelun järjestäjä miettii ohjauskeinoja, joilla voi tukea tavoitteiden toteutumista (kts. liitteenä kuva vaikuttavuusperusteisen ohjauksen prosessin vaiheet)

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma on tarkoitus määritellä yhteistyössä palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Tämän vuoksi on kehitetty työpajarakenne, jolla palvelutuotannon toimijat voidaan osallistaa suunnitelman määrittelyyn. Koska mallissa on tarkoitus huomioida myös asiakasnäkökulma, tulee ensimmäisessä vaiheessa (päätavoitelauseen määrittely) hyödyntää kokemusasiantuntijoita, tai heidän puuttuessa käyttäjäpersoonia. 

Lopuksi palvelunjärjestäjän näkökulmasta mietitään erilaisia ohjauskeinoja, joilla palveluntuottajia voidaan ohjata kohti päätavoitetta.

Huom! Katso tarkemmat tiedot työpajojen sisällöistä ja työpajojen pohjustusmateriaaleista liitteinä olevista PP-tiedostoista.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitetään vaikuttavuusperusteista ohjausta, jotta päätöksenteko ja palvelujen kehittäminen voisivat perustua parempaan tietoon niiden tuloksista ja vaikutuksista. Tavoitteena on siirtyä suoritteiden ja kustannusten seurannasta kohti kokonaisvaltaista vaikuttavuuden arviointia, mikä tukee sekä kansallisia että alueellisia strategisia tavoitteita tuottaa enemmän hyvinvointia käytettävissä olevilla resursseilla.

Hyvinvointialueilla on käynnissä mittava muutos, jossa palvelujen vaikuttavuuden parantaminen, resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ovat keskiössä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tunnistettu tarve vahvistaa vaikuttavuusperusteista ohjausta, joka mahdollistaa päätöksenteon perustamisen parempaan tietoon palvelujen tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. Tällä hetkellä päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen tueksi ei ole riittävästi systemaattista, vertailukelpoista ja arjessa hyödynnettävää vaikuttavuustietoa. Tämä vaikeuttaa resurssien kohdentamista niin, että niillä saavutetaan mahdollisimman suuri myönteinen vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen.

Kehitettävä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma vastaa tähän haasteeseen. Se esittää käytäntöjä, joiden avulla voidaan asettaa selkeitä tavoitteita sekä määritellä mittareita niiden toteutumisen seuraamiseksi. Tavoitteena on myös luoda uusia ohjauskäytäntöjä siten, että painopiste siirtyy suoritteiden ja kustannusten seuraamisesta kohti kokonaisvaltaista vaikuttavuuden arviointia. Työ aloitetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella keskeisiksi määritellyistä asiakasryhmistä.

Tämä kehittämistyö linkittyy suoraan useisiin strategisiin kokonaisuuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) "vaikuttavuuden vuosikymmen" -tavoitteisto korostaa vaikuttavuusajattelun viemistä osaksi johtamista, ohjausta ja rahoitusta koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallisen sote-palvelustrategian mukaan palvelujärjestelmän uudistamisen tulee perustua vaikuttavuuteen, asiakaslähtöisyyteen sekä tietoon. Näiden kansallisten linjausten mukaisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa korostetaan vaikuttavuuden systemaattista arviointia sekä tiedolla johtamisen kehittämistä. Strategiassa todetaan myös, että palvelujen kehittämisessä hyödynnetään vaikuttavuustietoa ja arviointia ja että päätöksenteon perustana on asukas- ja asiakasymmärrys.

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma tukee siten sekä kansallisia tavoitteita että alueellista strategista tahtotilaa rakentaa hyvinvointialueelle palvelujärjestelmä, joka tuottaa parempaa arvoa asukkaille – eli enemmän hyvinvointia ja terveyttä käytettävissä olevilla resursseilla.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa tarjoaa mahdollisuuksia sekä väestön hyvinvoinnin parantamiseen että resurssien vaikuttavampaan käyttöön. Kansallisesti yhtenäisen mallin puuttuessa hyvinvointialueiden erilaiset lähestymistavat tarjoavat arvokkaan pohjan oppimiselle ja vertailulle.

Vaikuttavuuden edistämisellä on sote-palveluissa suurta potentiaalia sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, että taloudellisten säästöjen saavuttamiseen. ​Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on viime aikoina korostanut terveydenhuollon vaikuttavuutta useilla strategisilla aloitteilla ja ohjelmilla. Kansallisesti vaikuttavuusperusteisen ohjauksen tietopohjaa on valmisteltu Toivo-ohjelmassa (2020-2023), mutta käytäntöön viedystä vaikuttavuusperusteisesta ohjauksesta ei ole yhtenäistä kansallista mallia hyvinvointialueilla. 

Kehittämistyön kannalta toimintaympäristö Pohjois-Savon hyvinvointialueella on haastava. Hyvinvointialueet ovat suhteellisen tuoreita organisaatioita, jotka hakevat vielä lopullista muotoaan taloudellisen tehostamisen paineissa. Tämän lisäksi tietojärjestelmiä yhtenäistetään ja organisaation johtamisen toimintatapoja muokataan, mikä tuo omat haasteensa tietopohjan kehittämiseen. 

Hoitoketjujen tasolla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon raja-aitoja ei ole vielä päästy häivyttämään, minkä vuoksi käytännön toimijoiden tasolla tehtävä vaikuttavuusperusteinen ohjaus on nähty tärkeänä elementtinä palveluiden yhteensovittamisessa. Kansallisesti yhtenäisen mallin puuttuessa olisi jatkossa tärkeää tarkastella erilaisia lähestymistapoja, joita hyvinvointialueet ovat ottaneet vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen ja vertailla niiden hyötyjä ja aikaansaatuja muutoksia. 

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen tukee asiakkaiden, ammattilaisten, organisaation ja yhteiskunnan yhteistä tavoitetta – paremman hyvinvoinnin saavuttamista rajallisilla resursseilla. Se mahdollistaa palvelujen suunnittelun ja johtamisen perustamisen tietoon siitä, mikä todella toimii ja tuottaa merkityksellisiä tuloksia.

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen vastaa useiden toimijatasojen tarpeisiin, jotka liittyvät yhteisen tavoitteen, eli paremman hyvinvoinnin, ympärille.

Asiakkaan näkökulmasta tarve kohdistuu siihen, että saadut palvelut ovat aidosti tarpeenmukaisia ja vaikuttavia. Asiakkaat odottavat, että heidän kokemuksensa ja tarpeensa ohjaavat palveluiden suunnittelua ja toteutusta, ja että palveluketjut ovat toimivia ja kokonaisuutta tukevia. Vaikuttavuusperusteinen ohjaus auttaa ajan myötä varmistamaan, että palveluilla saavutetaan merkityksellisiä tuloksia asiakkaiden elämässä sen sijaan, että tuotetaan pelkkiä suoritteita.

Ammattilaisten näkökulmasta kehittämisen ytimessä on vaikuttavuustiedon hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa. Ammattilaiset tarvitsevat luotettavaa ja ajantasaista tietoa siitä, mikä toimii ja milloin, jotta he voivat kehittää omaa työtään sekä kohdentaa resurssinsa vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla. Vaikuttavuustieto lisää työn merkityksellisyyden kokemusta ja mahdollistaa vaikuttavamman asiakastyön.

Organisaation näkökulmasta Pohjois-Savon hyvinvointialueella vaikuttavuusperusteinen ohjaus on vastaus tilanteeseen, jossa palvelutarve kasvaa, mutta resurssit ovat rajalliset. Tiedolla johtamisen kehittäminen ja vaikuttavuuden sisällyttäminen osaksi ohjausta mahdollistavat paremman resurssien kohdentamisen, palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin ja jatkuvan parantamisen. Tämä on linjassa alueen strategian ja kansallisten sote-tavoitteiden kanssa.

Yhteiskunnan näkökulmasta vaikuttavuusperusteinen ohjaus on keino varmistaa, että julkiset varat tuottavat mahdollisimman suuren yhteiskunnallisen hyödyn. STM:n "vaikuttavuuden vuosikymmen" -linjaukset sekä kansallinen sote-strategia painottavat tarvetta hidastaa kustannusten kasvua, vahvistaa perustason palveluja ja edistää kestävää palvelujärjestelmää. Kun toiminnan vaikuttavuus on keskiössä, voidaan hillitä sote-menojen kasvua samalla kun lisätään väestön hyvinvointia ja terveyttä.

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman päätavoitteen määrittely aloitetaan tarkastelemalla hoitoketjun tärkeimpiä tavoitteita asiakasnäkökulmasta. Asiakasnäkökulmaa varten voi hyödyntää käyttäjäpersoonien luomista, jos kokemusasiantuntijoita ei ole käytettävissä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelmalla pyritään kehittämään vaikuttavuustiedon keräämistä ja hyödyntämistä hoitoketjuissa. Tavoitteena on siirtyä suorite- ja kustannusohjauksesta kohti toimintaa, jossa vaikuttavuus on keskeinen mittari hoitoketjua tarkasteltaessa.

Ohjauskeinojen määrittelyllä pyritään myös vahvistamaan järjestäjän mahdollisuutta tukea hoitoketjujen sujuvuutta ja yhteentoimivuutta, jolloin erilaiset palvelukokonaisuudet (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut) muodostavat hyvin yhteentoimivan kokonaisuuden ja organisaatiossa johdetaan ja seurataan kokonaisuuden vaikuttavuutta osaoptimoinnin sijaan. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

PSHVA:lla toistetaan säännöllisin väliajoin vaikuttavuuden kypsyysarviokysely, jossa organisaation esimiehet arvioivat oman alueensa kypsyyttä vaikuttavuuteen liittyen (osaaminen, prosessit, teknologia, johtaminen, yleiskuva). Kyselyn perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon vaikuttavuustietoa on käytössä ja kuinka paljon sitä hyödynnetään mm. johtamisessa.

Kun määrittelyvaiheessa valitut vaikuttavuusmittarit saadaan implementoitua käytäntöön, voidaan hoitoketjujen vaikuttavuuden kehitystä seurata myös niiden avulla. Tämä edellyttää PROM-tiedonkeruujärjestelmän käyttöönottoa, jolloin pystytään seuraamaan asiakkaiden elämänlaatua ja oireita heidän itsensä arvoimana. Alustavan suunnitelman mukaisesti järjestelmä käyttöönotetaan PSHVA:lla vuoden 2026 alussa. 

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallia on helpointa soveltaa hoitoketjuihin, joista on tehty organisaatiossa palvelu-/hoitoketjukuvaus. 

Pilottien jälkeen on huomattu, että vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman luomiselle olisi hyvä tulla aloite organisaation käytännöntoimijoilta, jolloin työpajojen sisältöä ja suunnitelman jalkauttamista suunniteltaisiin yhteistyössä palvelutuotannon kanssa.

Toimintamallissa suunnitelma kuvataan koko palvelu-/hoitoketjun näkökulmasta, jolloin jalkauttamiseen tarvitaan prosessille nimetty vastuutaho. Käytännössä jalkauttaminen ei onnistu, jos organisaatiossa ei pystytä yhtenäistämään tiedonkeruuta, kirjaamista ja priorisoiman kehittämistä koko palvelu-/hoitoketjun näkökulmasta. Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen käytäntöön viemiseen tarvitaan suunnitelman lisäksi myös taho, joka ylläpitää ohjauskeinoja ko. palvelu-/hoitoketjun näkökulmasta.

PROM-mittarit (Patient-reported outcome measures) ovat usein keskeinen osa vaikuttavuuden mittaamista, joten suunnitelmassa määriteltyjen mittareiden laajamittainen käyttöönotto vaatii myös sähköisen kyselyjärjestelmän ja mahdollisuuden nostaa järjestelmän avulla kuvattuja tietoja organisaation raporteille.

Toimintamallin ydinsisältö

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelmassa kuvataan vaiheet, joiden avulla hoitoketjulle voidaan määritellä konkreettisia tavoitteita ja mittareita, jotka pohjautuvat koko hoitoketjulle asetettuun visioon/päätavoitteeseen. Tämän lisäksi palvelun järjestäjä miettii ohjauskeinoja, joilla voi tukea tavoitteiden toteutumista (kts. liitteenä kuva vaikuttavuusperusteisen ohjauksen prosessin vaiheet)

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma on tarkoitus määritellä yhteistyössä palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Tämän vuoksi on kehitetty työpajarakenne, jolla palvelutuotannon toimijat voidaan osallistaa suunnitelman määrittelyyn. Koska mallissa on tarkoitus huomioida myös asiakasnäkökulma, tulee ensimmäisessä vaiheessa (päätavoitelauseen määrittely) hyödyntää kokemusasiantuntijoita, tai heidän puuttuessa käyttäjäpersoonia. 

Lopuksi palvelunjärjestäjän näkökulmasta mietitään erilaisia ohjauskeinoja, joilla palveluntuottajia voidaan ohjata kohti päätavoitetta.

Huom! Katso tarkemmat tiedot työpajojen sisällöistä ja työpajojen pohjustusmateriaaleista liitteinä olevista PP-tiedostoista.

Ympyrän muotoinen prosessikaavio, jossa on kuvattu seuraavat prosessinvaiheet: 1. Päätavoitelauseen määrittely, 2. Asiakassegmentointi, 3. Spesifit välitavoitteet, 4. Mittarit, 5. Ohjauskeinot. Kuvan yläpuolella on teksti: Jatkuva seuranta ja arviointi, sekä tarvittaessa syklin toistaminen.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen prosessin vaiheet

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin pilotoinnin aikana on pystytty määrittelemään keskeisten asiakasryhmien palvelu-/hoitoketjuille koko prosessin näkökulmasta yhteisiä mittareita, mukaanlukien soveltuvat PROM-mittarit. Suunnitelmien käytäntöön viemisessä on kohdattu haasteita, sillä tarvittavia vastuutahoja ei organisaatiossa ole määritetty. Lisäksi tiedonkeruussa tarvittavan PROM-kyselyjärjestelmän käyttöönotto tapahtuu vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Pilotissa määriteltyjä ohjaussuunnitelmia on kuitenkin pystytty jo hyödyntämään mm. prosessimittareihin perustuvan raportoinnin rakentamisessa ja kehittämistoimien suunnittelussa.

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen määrittelytyöpajoihin osallistuneilta pyydettiin palauttetta pilotin jälkeen. Pääpiirteissään työskentelytavan parhaana antina nähtiin moniammatillinen ja koko prosessin poikkileikkaava yhteistyö ja kokonaisuuden kannalta kaikki työvaiheet nähtiin tärkeinä. Vaikka työpajojen toteutuksesta ja toimintamallista kerätty palaute oli positiivista (NPS +58, työvaiheiden arvioinnin keskiarvo 4,5 asteikolla 1-5), nähtiin hyötyä suhteessa työaikaan pystyttävän arvioimaan vasta sitten, kun nähdään saadaanko suunnitelma implementoitua käytäntöön tulevaisuudessa.

Palaute viimeisimmän pilotin osalta liiteenä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman luominen toimintamallin avulla vaatii fasilitointiresurssia sekä palvelutuotannon/järjestäjän puolen osallistujaresurssia. Työpajojen fasilitointi vaatii asiantuntijan, joka suunnittelee ja työstää materiaalit työpajoja varten, sekä suunnittelee ja valmistelee työpajoissa tarvittavat sähköiset työkalut, jotka on kuvattu "Ratkaisun perusidea" kohdan liitteissä. Tämän lisäksi osassa työpajoista tarvitaan 1-2 apufasilitoijaa, jotka toimivat esimerkiksi pienryhmissä kirjureina ja huolehtivat järkevästä ajankäytöstä.

Toimintamallia soveltuu parhaiten palvelu-/hoitoketjuihin, jotka ovat selkeästi rajattuja. Jos kohderyhmä on hyvin laaja tai sisältää sekä aikuisia, että lapsia/nuoria, vaikeutuu yhtenäisten tavoitteiden ja asiakassegmenttien määrittely. Tällöin työpajojen ajankäyttö ei riitä kaikkien vaiheiden läpi viemiseen. Suunnittelu kannattaa siis aloittaa huolella tehdystä palvelu-/hoitoketjun kohderyhmän valinnasta.

PSHVA:lla toteutettujen pilottien perusteella työikäiset alaselkäkipupotilaat oli hyvin rajattu kohderyhmä, kun taas toisen pilotin kohderyhmänä nuoret ja aikuiset masennus/ahdistuspotilaat oli liian laaja. Käytännössä jälkimmäisessä jouduttiin eriyttämään nuoret omaksi kohderyhmäkseen kesken määrittelyprosessin.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)