Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitoketjuissa (RRP P4, I3)
Käytännönläheinen toimintamalli, jota voidaan soveltaa hoitoketjutyön jälkeen yksittäisen hoitoketjun vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman luomiseen. Sisältää 8 työpajaa, jotka toteutetaan palvelutuotantoa osallistaen.
Toimintamallin nimi
Käytännönläheinen toimintamalli, jota voidaan soveltaa hoitoketjutyön jälkeen yksittäisen hoitoketjun vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman luomiseen. Sisältää 8 työpajaa, jotka toteutetaan palvelutuotantoa osallistaen.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelmassa kuvataan vaiheet, joiden avulla hoitoketjulle voidaan määritellä konkreettisia tavoitteita ja mittareita, jotka pohjautuvat koko hoitoketjulle asetettuun visioon/päätavoitteeseen. Tämän lisäksi palvelun järjestäjä miettii ohjauskeinoja, joilla voi tukea tavoitteiden toteutumista (kts. liitteenä kuva vaikuttavuusperusteisen ohjauksen prosessin vaiheet)
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma on tarkoitus määritellä yhteistyössä palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Tämän vuoksi on kehitetty työpajarakenne, jolla palvelutuotannon toimijat voidaan osallistaa suunnitelman määrittelyyn. Koska mallissa on tarkoitus huomioida myös asiakasnäkökulma, tulee ensimmäisessä vaiheessa (päätavoitelauseen määrittely) hyödyntää kokemusasiantuntijoita, tai heidän puuttuessa käyttäjäpersoonia.
Lopuksi palvelunjärjestäjän näkökulmasta mietitään erilaisia ohjauskeinoja, joilla palveluntuottajia voidaan ohjata kohti päätavoitetta.
Huom! Katso tarkemmat tiedot työpajojen sisällöistä ja työpajojen pohjustusmateriaaleista liitteinä olevista PP-tiedostoista.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa tarjoaa mahdollisuuksia sekä väestön hyvinvoinnin parantamiseen että resurssien vaikuttavampaan käyttöön. Kansallisesti yhtenäisen mallin puuttuessa hyvinvointialueiden erilaiset lähestymistavat tarjoavat arvokkaan pohjan oppimiselle ja vertailulle.
Vaikuttavuuden edistämisellä on sote-palveluissa suurta potentiaalia sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, että taloudellisten säästöjen saavuttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on viime aikoina korostanut terveydenhuollon vaikuttavuutta useilla strategisilla aloitteilla ja ohjelmilla. Kansallisesti vaikuttavuusperusteisen ohjauksen tietopohjaa on valmisteltu Toivo-ohjelmassa (2020-2023), mutta käytäntöön viedystä vaikuttavuusperusteisesta ohjauksesta ei ole yhtenäistä kansallista mallia hyvinvointialueilla.
Kehittämistyön kannalta toimintaympäristö Pohjois-Savon hyvinvointialueella on haastava. Hyvinvointialueet ovat suhteellisen tuoreita organisaatioita, jotka hakevat vielä lopullista muotoaan taloudellisen tehostamisen paineissa. Tämän lisäksi tietojärjestelmiä yhtenäistetään ja organisaation johtamisen toimintatapoja muokataan, mikä tuo omat haasteensa tietopohjan kehittämiseen.
Hoitoketjujen tasolla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon raja-aitoja ei ole vielä päästy häivyttämään, minkä vuoksi käytännön toimijoiden tasolla tehtävä vaikuttavuusperusteinen ohjaus on nähty tärkeänä elementtinä palveluiden yhteensovittamisessa. Kansallisesti yhtenäisen mallin puuttuessa olisi jatkossa tärkeää tarkastella erilaisia lähestymistapoja, joita hyvinvointialueet ovat ottaneet vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen ja vertailla niiden hyötyjä ja aikaansaatuja muutoksia.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman päätavoitteen määrittely aloitetaan tarkastelemalla hoitoketjun tärkeimpiä tavoitteita asiakasnäkökulmasta. Asiakasnäkökulmaa varten voi hyödyntää käyttäjäpersoonien luomista, jos kokemusasiantuntijoita ei ole käytettävissä.
Toimintamallia on helpointa soveltaa hoitoketjuihin, joista on tehty organisaatiossa palvelu-/hoitoketjukuvaus.
Pilottien jälkeen on huomattu, että vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman luomiselle olisi hyvä tulla aloite organisaation käytännöntoimijoilta, jolloin työpajojen sisältöä ja suunnitelman jalkauttamista suunniteltaisiin yhteistyössä palvelutuotannon kanssa.
Toimintamallissa suunnitelma kuvataan koko palvelu-/hoitoketjun näkökulmasta, jolloin jalkauttamiseen tarvitaan prosessille nimetty vastuutaho. Käytännössä jalkauttaminen ei onnistu, jos organisaatiossa ei pystytä yhtenäistämään tiedonkeruuta, kirjaamista ja priorisoiman kehittämistä koko palvelu-/hoitoketjun näkökulmasta. Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen käytäntöön viemiseen tarvitaan suunnitelman lisäksi myös taho, joka ylläpitää ohjauskeinoja ko. palvelu-/hoitoketjun näkökulmasta.
PROM-mittarit (Patient-reported outcome measures) ovat usein keskeinen osa vaikuttavuuden mittaamista, joten suunnitelmassa määriteltyjen mittareiden laajamittainen käyttöönotto vaatii myös sähköisen kyselyjärjestelmän ja mahdollisuuden nostaa järjestelmän avulla kuvattuja tietoja organisaation raporteille.
Toimintamallin pilotoinnin aikana on pystytty määrittelemään keskeisten asiakasryhmien palvelu-/hoitoketjuille koko prosessin näkökulmasta yhteisiä mittareita, mukaanlukien soveltuvat PROM-mittarit. Suunnitelmien käytäntöön viemisessä on kohdattu haasteita, sillä tarvittavia vastuutahoja ei organisaatiossa ole määritetty. Lisäksi tiedonkeruussa tarvittavan PROM-kyselyjärjestelmän käyttöönotto tapahtuu vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Pilotissa määriteltyjä ohjaussuunnitelmia on kuitenkin pystytty jo hyödyntämään mm. prosessimittareihin perustuvan raportoinnin rakentamisessa ja kehittämistoimien suunnittelussa.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen määrittelytyöpajoihin osallistuneilta pyydettiin palauttetta pilotin jälkeen. Pääpiirteissään työskentelytavan parhaana antina nähtiin moniammatillinen ja koko prosessin poikkileikkaava yhteistyö ja kokonaisuuden kannalta kaikki työvaiheet nähtiin tärkeinä. Vaikka työpajojen toteutuksesta ja toimintamallista kerätty palaute oli positiivista (NPS +58, työvaiheiden arvioinnin keskiarvo 4,5 asteikolla 1-5), nähtiin hyötyä suhteessa työaikaan pystyttävän arvioimaan vasta sitten, kun nähdään saadaanko suunnitelma implementoitua käytäntöön tulevaisuudessa.
Palaute viimeisimmän pilotin osalta liiteenä.
Kansikuva
