Tukea digiasiointiin -verkkosivu, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I4)
Tukea digiasiointiin -verkkosivu, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I4)
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Tukea digiasiointiin -kokonaisuus kokoaa yhteen ohjeita hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen käyttöön sekä tietoa alueen toimijoista, jotka tarjoavat digitukea.
Toimintamallin nimi
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Tukea digiasiointiin -kokonaisuus kokoaa yhteen ohjeita hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen käyttöön sekä tietoa alueen toimijoista, jotka tarjoavat digitukea.
Ratkaisun perusideana on antaa asukkaille ja ammattilaisille tukea hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen käyttöön sekä auttaa löytämään alueella tarjolla olevaa digitukea. Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 1.1.2023 on lähdetty suunnittelemaan ja toteuttamaan OmaEP digipalvelua, mihin kootaan hyvinvointialueen digitaaliset palvelut. OmaEP digipalvelussa voi hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita, kuten keskustella ammattilaisen kanssa chatissa, varata aikoja palveluihin, liittyä etävastaanotolle, täyttää kyselyitä ja lomakkeita sekä vastaanottaa hoitoon liittyviä viestejä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvaep.fi -kotisivuille on luotu Tukea digiasiointiin -kokonaisuus (linkki sivulle: Tukea digiasiointiin - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue), mikä kokoaa yhteen ohjeet hyvinvointialueen digipalvelujen käyttöön sekä tietoa alueen toimijoista, jotka tarjoavat digitukea. Sivusto palvelee asiakkaita, mutta sitä voi hyödyntää myös hyvinvointialueen ammattilaiset sekä alueella digitukea tarjoavat toimijat. Tavoitteena on, että asukkaat löytävät helposti tarvitsemansa tiedon ja tuen digitaalisten palveluiden käyttöön.
Tukea digiasiointiin -kokonaisuuteen kuuluu:
Digitaalisten palvelujen ohjeet
OmaEP digipalvelun käyttöä opastavia kirjallisia, kuvallisia sekä video-ohjeita. Linkki sivulle: OmaEP digipalvelun ohjeet - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
- OmaEP-sovelluksen lataaminen
- Ensimmäinen kirjautuminen
- Toisen puolesta asioiminen
- Ajan varaaminen
- Chatissa asioiminen
- Etävastaanotolle osallistuminen
- Viestien lähettäminen ja vastaanottaminen
- Kyselyyn vastaaminen
- Lomakkeiden täyttäminen
- Usein kysyttyä OmaEP digipalvelusta, linkki sivulle: Usein kysyttyä OmaEP digipalvelusta - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Muita käytössä olevien digipalvelujen ohjeita
Digituki
Sivulle on koottu tietoa alueen digituesta sekä tietoa koulutuksista ja linkkejä digiosaamisen kehittämiseksi. Linkki sivulle: Digituki - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
- Mitä digituki on?
- Hyvinvointialueen ammattilaisten antama digituki
- Digitukea tarjoavat toimijat Etelä-Pohjanmaalla
- Etätukea tarjoavat toimijat
- Digikoulutuksia tarjoavat toimijat Etelä-Pohjanmaalla
- Linkkejä omatoimiseen digiosaamisen kehittämiseen
Digisanasto
Digisanastosta löytyy selkeitä selityksiä sanoille ja käsitteille, joita käytetään Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen digipalveluissa. Sanasto on tehty helpottamaan palvelujen käyttöä ja tekemään digiasioinnista mahdollisimman sujuvaa. Linkki sivulle: Digisanasto - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluita on viime vuosien aikana siirtynyt yhä enemmän digitaalisiksi. Näin myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa lähdettiin kehittämään hyvinvointialueelle yhteistä digitaalista asiointipalvelua OmaEP digipalvelua. OmaEP digipalvelussa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakkaat voivat muun muassa varata aikoja palveluihin, asioida chatissa sekä anonyymisti että tunnistautuneena ammattilaisen kanssa, osallistua etävastaanotolle, lähettää ja vastaanottaa viestejä, vastata kyselyihin, täyttää lomakkeita sekä asioida toisen puolesta. OmaEP digipalvelua on mahdollista käyttää sekä verkkoselaimella että sovelluksessa.
Digitaalisten palvelujen käyttöönottamisessa on eroavaisuuksia eri ihmisten kesken. Osalle digipalvelujen käyttö on luontevaa ja he selviävät niissä itsenäisesti. Kuitenkin esimerkiksi monilla ikäihmisillä ei ole riittävää digiosaamista, asianmukaisia laitteita tai tukea oppimiseen. Itä‑Suomen yliopistossa toteutetun HAIDI‑tutkimuksen mukaan 75 vuotta täyttäneet kokevat digipalveluiden, kuten julkisten terveyspalveluiden, käyttöliittymät usein vaikeakäyttöisiksi. Haasteina ovat sekava navigointi ja terminologia, epäonnistumiset (esim. ajanvarauksessa) heikentävät motivaatiota. Tutkimus: Vanhimmat ikäryhmät ovat vaarassa jäädä digitaalisten terveyspalveluiden ulkopuolelle | Itä-Suomen yliopisto
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelut on koottuna hyvaep.fi verkkosivulle. Sivustolta löytyy oma osio Digitaalisille palveluille. Hyvinvointialueella on viranomaistoimijana lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että asiakas pystyy käyttämään ja ymmärtämään hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluja. Yhtenä ratkaisuna tähän tarpeeseen Etelä-Pohjanmaan hyvaep.fi -kotisivulle on luotu Tukea digiasiointiin -verkkosivu Digitaalisten palvelujen yhteyteen.
Kohderyhminä ovat:
- hyvinvointialueen asukkaat, jotka käyttävät digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluja
- henkilöt, jotka kokevat haasteita digitaalisten palveluiden käytössä
- läheiset, jotka tukevat toista henkilöä digiasioinnissa
- ammattilaiset ja vapaaehtoiset, jotka ohjaavat asiakkaita digitaalisten palveluiden pariin
Asiakasymmärrystä on kerätty käytännön kohtaamisissa, asiakaspalautteista sekä digitukiverkoston toimijoiden kautta. Sivujen sisältöjä on muotoiltu helppokäyttöisiksi ja asiakaslähtöisiksi.
- Verkkosivujen sisällön tulee olla ajantasaista, selkeää ja saavutettavaa
- Sivuston linkitykset ja navigointi on suunniteltava käyttäjäystävällisesti
- Yhteistyö alueen digitukea tarjoavien toimijoiden kanssa on jatkuvaa
- Sisällöntuotannossa huomioidaan eri käyttäjäryhmät
Tukea digiasiointiin kokonaisuudesta kerättiin palautetta OmaEP digipalvelun ohjevideoista asukaskyselyillä Digiarki 2.0 -tapahtumassa sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vanhusneuvostossa (liite). Ohjevideot koettiin tarpeellisiksi, videon sisältö koettiin selkeäksi ja kieli oli pääosin ymmärrettävää. Puhenopeus oli useimmille sopiva. Kuvat koettiin osittain epäselvinä ja selventäviä kuvia toivottiin enemmän. Vastauksissa tuli esille, että digiin liittyvä sanasto on ikäihmisille vierasta. Kun asiaa ei ymmärretä, se aiheuttaa epävarmuutta käyttää digitaalisia palveluja. Ikäihmisten kannalta termistöä olisi hyvä vielä selventää ja erityissanastoa ”suomentaa”. Tämä tuli esille myös kyselyn kysymysten ymmärtämisessä. Kyselyssä oli kysymys, missä kysyttiin millä laitteella kyselyyn vastaajat katsoivat ohjevideon. Vastausvaihtoehtoina olivat älypuhelin, tabletti, tietokone, esitettiin Teamsissa tai kokoustilassa sekä joku muu. Kysely toteutettiin vanhusneuvoston kokouksessa, johon paikan päällä osallistui 14 ja kaksi etäyhteydellä. Silti seitsemän kokoustilassa esitetyn videon katsoneista valitsivat videon katselutavaksi joko tietokoneen, älylaitteen tai älypuhelimen, vaikka video esitettiin kokoustilassa. Tämä tukee kehittämisen aikana nousutta ajatusta kotisivuille tehtävän digisanaston tarpeesta. Ohjevideoissa tulisi huomioida enemmän niitä kohderyhmiä, joilla on heikot digitaidot. Oletettavaa on, että ne joilla on hyvät digitaidot, eivät edes tarvitse ohjevideoita. Videot on pyritty tekemään lyhyiksi, mutta olisiko kuitenkin parempi lisätä selventäviä kuvia, selittäviä lauseita ja hidastaa video- sekä puhenopeutta, jotta digitukea tarvitsevat erityishaasteita omaavat henkilöt saavat selkokielistä ohjausta?
Tukea digiasiointiin sivujen kävijämääriä seurattiin ajalla 5/2025-11/2025 (kuva-liite). Eniten tarkastelukertoja oli OmaEP digipalvelujen ohjeet sivuilla, 273.583/kuukausi. Digituen sivulla tarkastelukertoja oli keskimäärin 80/kuukausi. Usein kysyttyä OmaEP digipalvelusta -sivu ehti olla kolme kuukautta tarkastelujakson aikana näkyvillä ja sivujen tarkastelukertoja oli 126-151/kuukausi. Digisanasto-sivu valmistui viimeisenä ja sivun ensimmäisen kuukauden kävijämäärä saatiin marraskuulta , jollin tarkastelukertoja sivulla oli 62.
Tukea digiasiointiin -sivun hyödyistä tehtiin kysely ajalla 14.11.–3.12.2025.
Kysely suunnattiin hyvinvointialueen asiakasraadeille, kokemusasiantuntijoille, vanhus- ja vammaisneuvostoille, Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin yhdistyksille sekä alueen digi-kuntalaisverkostolle. ikäihmisille sekä digitukea antaville henkilöille. Vastauksia saatiin 52. Vastaajista 88% oli yli 60 -vuotiaita, 6% 41–60 -vuotiaita ja 6% 20–40 -vuotiaita. Miehiä oli 36%, naisia 60% ja 4% ilmoitti sukupuoleksi muu tai eivät halunneet sitä sanoa. Kyselyssä kysyttiin mielipiteitä OmaEP digipalvelujen ohjesivuista sekä Digituki -sivusta.
Kyselyssä esitettiin kysymys sivujen hyödyllisyydestä sekä OmaEP-ohjesivuista ja Usein kysytyistä kysymyksistä sekä Digituki-sivusta (kuva-liite).
OmaEP digipalvelun ohjesivuista 8 % vastaajista koki ne erittäin hyödyllisiksi, 44 % hyödyllisiksi ja 33 % jonkin verran hyödyllisiksi. 15 % ei osannut sanoa, eikä kukaan valinnut vaihtoehtoa ”ei lainkaan hyödyllinen”. Avoimeen kysymykseen saatiin 27 vastausta, ja ohjesivuja koskeva palaute oli pääosin myönteistä. Sivut koettiin selkeiksi, selkokielisiksi ja riittävän yksinkertaisiksi, ja niissä nähtiin olevan sopivasti sekä tiivistettyä että yksityiskohtaista tietoa. Joissakin vastauksissa toivottiin helpompaa navigointia, esimerkiksi valtuutusten tarkistamiseen.
Osa palautteesta kohdistui itse digipalveluun ja digitaaliseen asiointiin laajemmin. Näissä kommenteissa painottui huoli ikääntyneiden digitaidoista, laitteiden puutteesta ja sähköistymisen mukanaan tuomista esteistä. Toivottiin jalkautuvaa digitukea sekä paperisia ohjeita erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää digipalveluja. Kokonaisuutena ohjesivut nähtiin toimivina, mutta palautteet korostivat tarvetta henkilökohtaiselle tuelle ja vaihtoehtoisille asiointitavoille digipalvelujen saavutettavuuden varmistamiseksi.
Digituki-sivuista 8 % vastaajista koki ne erittäin hyödyllisiksi, 50 % hyödyllisiksi ja 27 % jonkin verran hyödyllisiksi, 2% piti sivuja täysin hyödyttöminä ja 13 % ei osannut arvioida. Avoimeen kysymykseen saatiin 20 vastausta, ja niiden perusteella sivujen sisältö koettiin pääosin hyödylliseksi sekä hyväksi kokonaisuudeksi, koska tietoa on koottu yhteen paikkaan. Osa vastaajista piti sivuja selkeinä, mutta monien mielestä niiden käyttäminen edellyttää jo valmiiksi kohtuullisia digitaitoja. Tekstejä kuvattiin ajoittain vaikeaselkoisiksi ja ammattitermejä pidettiin hankalina maallikoille. Vastauksissa korostettiin, että heikot digitaidot omaavat käyttäjät tarvitsevat selkeämpiä ohjeita ja alkuvaiheessa enemmän tukea.
Kokonaisuutena Digituki-sivut koettiin hyödyllisiksi, mutta niiden rinnalle kaivataan ymmärrettävämpää kieltä, yksinkertaisempia termejä ja ennen kaikkea henkilökohtaisempaa, käytännönläheistä digitukea niille, joille digitaalinen asiointi on erityisen haastavaa. Sivujen ulkopuolisessa palautteessa nousi esiin myös laajempi huoli digipalveluiden saavutettavuudesta, ikääntyneiden digitaidoista ja toisen puolesta asioinnin haasteista silloin, kun valtuutusta ei voida tehdä Suomi.fi-palvelussa.
Kyselyn tarkemmat tulokset liitteessä.
Kansikuva