Varsinais-Suomessa systeeminen työote on nähty erittäin merkittävänä sosiaalityötä tukevien toimintamallien ja tukirakenteiden kehittämisen keinona. Systeeminen työote on otettu Varsinais-Suomessa työn tueksi vuodesta 2017 yhteistyössä kansallisen kehittämisen kanssa, koska alueen kunnissa on nähty tarve yhteiselle viitekehykselle työn kehittämisen tueksi. Tarve on lähtenyt lastensuojelun sosiaalityöstä, mutta hyvin pian nähty erittäin tärkeänä ottaa mukaan laajemmin lapsiperheiden palvelut ja samaan aikaan myös lähdetty selvittämään, miten systeeminen työote soveltuu esimerkiksi aikuisten kanssa tehtävään työhön.
STM rahoitti sote-palveluiden kehittämistä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osana toteutetussa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). LAPE-muutosohjelman tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten moniammatillisten palvelujen turvaaminen. LAPE-muutosohjelman toimeenpano alkoi hallituskaudella 2016–2019 ja sitä jatkettiin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2023. Varsinais-Suomessa systeemistä työotetta on kehitetty vuodesta 2017 alkaen Lupa auttaa-, Syty- TOP- ja Tulsote -hankkeissa. Vuosien aikana alueen jokaisessa kunnassa on koulutettu lapsiperhepalvelujen henkilöstöä systeemiseen työotteeseen hyvin laajasti. Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun tiimien systeemisen toimintamallin koulutusten lisäksi alueella on koulutettu laajasti verkostoja ja johtoa. Yhteisiin koulutuksiin on osallistunut henkilöstöä sosiaalityön ohella myös varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, opiskeluhuollosta, perheneuvolasta, terveydenhuollosta, psykiatrialta ja työikäisten palveluista. Lisäksi on koulutettu perhehoitajia, sijaishuollon yksiköitä ja kokemusasiantuntijoita.
Levittämistä ja juurruttamista on toteutettu perus- ja täydennyskouluttamalla henkilöstöä sekä tukemalla systeemisellä työotteella toimivien tiimien työskentelyä eri tavoin. Alueella on koulutettu johtoa systeemisen viitekehyksen periaatteisiin ja lisäksi on tuotettu itseopiskelumateriaalia tiimeille omatoimista kehittämistä varten ja osallistuttu kansalliseen kehittämiseen toimintamallin vakiinnuttamisesta sosiaalityön toimintatavaksi ja laadittu mallia koskevia yhteneviä käytäntösuosituksia. Siirryttäessä hyvinvointialueelle kunnissa on ollut erilaisia tapoja toteuttaa systeemistä toimintamallia ja on nähty tarpeelliseksi luoda yhtenäistä tapaa toteuttaa mallia ja sen ydinelementtejä sekä luoda tätä tukeva mallin koordinointi- ja koulutuskokonaisuus.