Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella systeemistä toimintamallia käytetään asiakasohjauksessa, lapsiperhesosiaalityössä ja lastensuojelussa sekä osittain työikäisten peruspalveluissa. Hankeajan tavoitteena on luoda systeemiselle toimintamallille koordinointi- ja koulutuskokonaisuus, joka soveltuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ja edistää toimintamallin yhdenmukaista käyttöä. Systeemisessä toimintamallissa asiakkaan elämä nähdään kokonaisuutena, joiden kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Asiakkaan tueksi kootaan hänen palvelutarvettaan vastaavien osaajien ammattitaito.

Vakiinnuttamista ohjaa velvoite järjestää laadukkaita ja yhteensovitettuja palveluita. Kireä taloustilanne korostaa kustannusvaikuttavien mallien ja työmenetelmien tarvetta. Systeeminen toimintamalli voi tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä, mutta vaatii alkuvaiheen investoinnit koulutukseen ja koordinointiin. Henkilöstökulut lisäävät painetta kehittää tukevia rakenteita. Systeeminen työote edellyttää avoimuutta, dialogia ja tiimityötä - toimintakulttuurin muutosta, joka vie aikaa. Kouluttautuminen, roolien muutos ja yhteistyö vaatii ammattilaisten sitoutumista ja asenteellista muutosta sekä luottamusta ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. 

Asiakkaiden monimutkaistuvat elämäntilanteet, kuten ylisukupolviset haasteet, perheiden kuormitus ja palvelujärjestelmän monimutkaisuus lisäävät tarvetta systeemisyydelle. Asiakasosallisuuden painottaminen tukee systeemisen toimintamallin periaatteita ja vaikuttaa rakenteisiin. Yhteistyö esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön kanssa vaikuttaa toimintamallin käytännön toteutukseen. 

Varsinais-Suomen kuntarakenteen ja maantieteen vuoksi etäisyydet, matkat ja liikkuminen voivat vaikuttaa siihen, miten systeemiset tiimit organisoidaan sekä miten ja missä asiakkaita kohdataan. Systeemisessä toimintamallissa tarkastellaan palveluja ja hyvinvointia kokonaisuutena, mikä lisää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa henkilöstön hyvinvointia. ​

Henkilöstön kokemusten mukaan systeemisen työote tukee asiakastyötä, lisää asiakasturvallisuutta ja työntekijät kokevat saavansa tukea työlleen. Asiakkaiden kokemusten mukaan systeeminen työote lisää luottamusta työntekijän ja asiakkaan välillä, kuulluksi tulemista, tuo esiin asiakkaan omaa ääntä ja osallisuutta omassa asiassa. Systeeminen työote lisää palvelujen vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta, vähentää ostopalvelujen tarvetta sekä varmistaa asiakasturvallisuuden toteutumisen ja palvelujen laadun.  

Systeemisyys mahdollistaa yhdenmukaiset käytännöt eri yksiköissä, mikä helpottaa johtamista ja seurantaa. Kun palvelut ovat oikea-aikaisia ja vaikuttavia, resurssien käyttö tehostuu ja päällekkäinen työ vähenee. Lisäksi oikea-aikaisella tuella voidaan vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta. 

Systeemisen toimintamallin kohderyhmänä on lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun sekä työikäisten peruspalveluiden asiakkaat, joiden palvelutarve voi olla monialainen. Lisäksi kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka työskentelevät kyseisten asiakasryhmien kanssa. 

Systeemiseen toimintamallin koordinoinnin juurruttamista tukee kokemusasiantuntijan osallistuminen kehittämiseen. Kokemusasiantuntija on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn, workshopien suunnitteluun ja asiakasmateriaalin (juliste, esite ja kutsu viikkokokoukseen) kehittämiseen tuomalla esiin asiakkaan näkökulmaa ja käytännön kokemuksia, jotka tukevat systeemisen toimintamallin juurruttamista ja sen soveltamista arjen työssä.

Systeemisen toimintamallin käyttöönoton, käytön ja koordinoinnin vahvistamiseksi tehdään vahvaa yhteistyötä organisaation kanssa. Asiakasymmärrystä on kerrytetty tarkastelemalla palveluprosessien kuvauksia ja kuuntelemalla työntekijöiden havaintoja asiakkaiden toiveista, kuten osallisuudesta.