Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointilähete. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointilähete. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)

Pohjois-​Pohjanmaan hyvinvointilähete on työväline, jolla asiakasta ohjataan hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, tietosisältöihin ja tapahtumiin. Hyvinvointilähetteen voi tehdä kunnan, järjestön, seurakunnan tai Pohteen ammattilainen.

Toimintamallin nimi
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointilähete. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pohjois-​Pohjanmaan hyvinvointilähete on työväline, jolla asiakasta ohjataan hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, tietosisältöihin ja tapahtumiin. Hyvinvointilähetteen voi tehdä kunnan, järjestön, seurakunnan tai Pohteen ammattilainen.

Toteutuspaikka
Hyvinvoinnin edistämisen palvelukonsepti. Digitaaliset palvelut hoitotakuun edistäjänä Pohjois-Pohjanmaalla. POP-Digi-Hoitotakuu 2 -hanke. Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP2)
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Tekijä

Mari Jokikokko

Luotu

Luotu

21.10.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

28.11.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja tietosisältöihin. Palveluohjauksen työkaluna ja tukena toimii digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka on nimetty Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivustoksi. Se otettiin käyttöön Pohteella 28.3.2025. Reittistä on pilotoitu demo- ja tuotantoympäristön kautta 11/2024-3/2025 hyvinvointilähetepilotissa. 

Pohteen monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli:

  • Digitaalinen hyte-palvelutarjotin = Reittis - Kohti hyvinvointia verkkosivusto

    • Ammattilainen käyttää Reittistä työvälineenä, kun ottaa hyten puheeksi asiakkailleen. Ammattilaisen asiakas- ja palveluohjaus tukee itsenäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemista ja siihen motivoimista. Palvelupolku on kuvattu ohjaavan ammattilaisen näkökulmasta palvelumuotoillen. Ammattilaisia on osallistettu kehittämiseen. Koulutuksissa ja infoissa hyödynnetään digitaalisen jalkauttamisen suunnitelmaa käyttöönotossa. Ammattilaisille on luotu toimintamallin kuvaamisen lisäksi Hyvinvoinnin -puheeksioton kortti helpottamaan asiakas- ja palveluohjausta hyte-näkökulmasta.
    • Hyvinvointilähete toimintamallin jatkokehittäminen. Pilotointi 11/24-3/25. Pilotin jälkeen toimintamallia on alettu jatkokehittämään ja on perustettu hyvinvointilähetteen kehittäjäkäyttäjäryhmä keväällä 2025 tätä kehittämistyötä jatkamaan.
    • Pohteen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien ammattilaisia on koulutettu käyttämään hyvinvointilähetettä työssään. Esimerkiksi elintapaohjaajat, liikuntaneuvojat, ravitsemusterapeutit, työttömien terveystarkastuksia tekevät hoitajat ja Oulun ikäneuvolan ammattilaiset.
    • Pohteen Extranet-sivustolle on tehty yhteistyökumppaneille materiaalipankki Reittiksen ja hyvinvointilähetteen markkinoinnin, kouluttamisen ja jalkauttamisen tueksi.

     

Näin teet hyvinvointilähetteen Reittiksessä:

  1. Mene osoitteeseen pohde.fi/reittis.
  2. Etsi Reittis-haun avulla asiakkaan tarpeisiin sopivaa tietoa, toimintaa ja palveluja.
  3. Klikkaa halutun palvelun kohdalla ”Lisää suosikiksi <3" -painiketta.
  4. Kun olet koonnut halutun määrän palveluja ja tietoa asiakkaalle, mene Suosikit-​sivustolle klikkaamalla alabannerin ”Katso suosikit” -​painiketta.
  5. Klikkaa ”Tulosta tai tallenna hyvinvointilähete” -​painiketta. Saat tulostettavan tai sähköpostin liitteeksi laitettavan hyvinvointilähetteen asiakkaalle. Voit tarvittaessa muokata lähetettä lisäämällä tai poistamalla siitä tietoja.
  6. Käy lähete suullisesti läpi asiakkaan kanssa.
  7. Tulosta tai lähetä asiakkaalle lähete sähköpostin liitetiedostona tai OmaPohteessa.
  8. Pohteen ammattilainen kirjaa tiedot palveluohjauksesta asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Esko-potilastietojärjestelmään on tulossa toimenpidekoodi OAB63: Hyvinvoinnin neuvonta ja ohjaus tai hyvinvointilähete, jota käytetään jatkossa tehdyn hyvinvointilähetteen kirjaamisessa.
Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, josta löytyy 30 kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan asukasluku on kasvanut vuosittain useiden vuosikymmenien ajan. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Hyvinvointialueista Pohde on väestöltään tällä hetkellä nuorin, mutta yksi alueista, joissa väestön ikärakenne muuttuu nopeimmin.

Pohjois-Pohjanmaalla sairastavuus on koko maan keskiarvoon verrattuna varsin yleistä, mutta työkyvyttömyydessä ero koko maan tasoon on pienempi. Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan asukkaista kokee elävänsä hyvää elämää, mutta tyytyväisyys on heikentynyt. Sairastavuusindeksi on ollut Pohjois-Pohjanmaalla pitkään korkea.

Vuoden 2024 THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla onnelliseksi itsensä kokeneiden osuus on laskussa sekä itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus nousussa 20-vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla sekä yli 75-vuotiailla. Erittäin heikko osallisuuden kokemus 65 vuotta täyttäneillä on myös lisääntynyt.

Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen. Painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Hyvinvointialueiden tehtävänä on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.

Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – yhdessä tehden on Pohteen strategiaan kirjattu palvelulupaus. Pohjois-Pohjanmaalla ennaltaehkäisy, omatoiminen riskeihin varautuminen, palvelujen vaikuttavuus ja toimivat lähipalvelut ovat lähtökohta sujuvalle arjelle. Järjestöt ja seurakunnat toimivat Pohteen kumppaneina hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä.

 

 

Lähteet:

Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla

https://thl.fi/-/kuntien-valiset-erot-sairastavuudessa-ja-tyokyvyttomyydessa-ovat-suurimmat-maantieteellisesti-laajoilla-hyvinvointialueilla?languageId=fi_FI

Miten Pohjois-Pohjanmaalla voidaan? Hyvinvointikertomus aluehallituksen käsittelyssä

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69981513/miten-pohjois-pohjanmaalla-voidaan-hyvinvointikertomus-aluehallituksen-kasittelyssa?publisherId=69817636&lang=fi

Pohde - Tietoa meistä

https://pohde.fi/tietoa-meista/

THL Sotkanet. Tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista.

Tulostaulukko - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvointilähetteen asiakaskohderyhmää ovat täysi-ikäiset pohdelaiset, jotka eivät ensisijaisesti tarvitse sote-ammattilaisen tukea, mutta tarve hyvinvointia tukevalle toiminnalle on tunnistettu.​ 

Lähete voi tulla ajankohtaiseksi useista eri syistä, joita voivat olla esimerkiksi elintapamuutoksen tarve, elämäntilanteen muutos, kuten sairastuminen, muutto toiselle paikkakunnalle, läheisen kuolema sekä yksinäisyys, syrjäytyminen tai sen riski.

Lisäksi kohderyhmänä ovat hyte-teemojen parissa monialaista asiakas- ja palveluohjausta antavat Pohteen, Pohjois-Pohjanmaan kuntien, järjestöjen ja seurakuntien ammattilaiset.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Reittiksen markkinointi ja viestintäsuunnitelma tehty käyttöönoton tueksi.
  • Digitaalinen jalkauttaminen on tarkoitus toteuttaa suunnitellusti hankeaikana. Suunnittelu syksyllä 2024, toimenpiteet 2025.
  • Reittistä ja hyvinvointilähetettä esitellään hankeaikana erinäisissä verkostoissa (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt).
  • Alusta asti laajasti informoitu ja osallistettu tulevia käyttäjiä kehittämistyöhön. Tämä tukee juurruttamista palvelun ja toimintamallien käyttöön.
  • Kouluttamista alustan käyttöön on annettu aktiivisesti. Perustettu esimerkiksi yhteisiä Teams-työtiloja, jotka mahdollistaa tuen antamisen ja sparrailun.
  • Toimintamallista on tehty myös muuta koulutusmateriaalia hankekauden jälkeiselle ajalle, esimerkiksi flyerit, pp-esitykset. Koulutuksia ja/tai infoja jatketaan hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöille hankekauden jälkeen pienemmällä työpanoksella.
  • Tehdään ammattilaisille suunnattu ohjevideo hyvinvointilähetteen käyttöön.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvointilähetteestä saatuja ammattilaisten palautteita 24.11.-25 mennessä

Vastaajat

  • Yhteensä: 20
  • Työpaikka:
    • Hyvinvointialueella: 75 % (15 henkilöä)
    • Kunnassa: 25 % (5 henkilöä)
    • Järjestö / seurakunta / muu: 0 %

Hyvinvointilähetteen käyttö

  • Käyttötiheys (n=18):
    • Päivittäin: 0 %
    • Viikoittain: 5 %
    • Kuukausittain: 6 %
    • Harvemmin: 89 %
  • Viikoittain tehtyjen lähetteiden määrä:
    Useimmat eivät vielä olleet tehneet yhtään lähetettä tai olivat vasta kokeiluvaiheessa.

Käytettävyys ja tuki asiakastyössä

  • Käytettävyys ammattilaisen näkökulmasta (n=19):
    • Erittäin helppo: 16 %
    • Helppo: 74 %
    • Kohtalainen: 10 %
    • Vaikea / erittäin vaikea: 0 %
  • Tuki asiakastyölle (n=20):
    • Erittäin hyvin: 10 %
    • Hyvin: 65 %
    • Kohtalaisesti: 25 %
    • Huonosti / erittäin huonosti: 0 %

Mikä toimii hyvin?

  • Hyvinvointilähetteen tekeminen koettiin pääosin helpoksi, etenkin tietokoneella.
  • Lähetteen muokkaus onnistui yleisesti hyvin.
  • Monipuoliset teemat ja laaja tarjonta. Lähetteelle löytyi hyvin sisältöä laajasta sisällöstä.
  • Tiedon koonti yhdelle lomakkeelle kasaan nopeasti, kun oppii käyttämään.
  • Haku koettiin helpoksi, mutta relevanssi vaihteli. Täsmälliset asiasanat toimivat paremmin (esimerkiksi ylipaino, työttömyys).
  • Haku-ominaisuudet, ilme ja ulkoasu olivat selkeät ja esteettiset. Oli helppo tarkentaa hakua ja löytää lähetteelle sopivia vaihtoehtoja, esimerkiksi paikkakuntahaku.
  • Hyvä tuki ohjaukseen ja asiakkaan informointiin.

Kehitettävät asiat hyvinvointilähetteessä:

  • Tekninen käytettävyys:
    • Väliaikainen tallennus puuttuu
    • Tarve lähettää linkki suoraan asiakkaalle ilman sähköpostia
    • Tapahtumat olisi hyvä saada suosikeiksi
  • Sisältö ja haku:
    • Hakusanojen tarkkuus ja synonyymit
    • Paikkakuntakohtaisen tarjonnan puutteet
    • Lisää sisältöä esim. lapsiperheille, puhevammaisille ja päihdetyöhön
    • Toive: lyhyt kuvaava teksti linkkien oheen

Konkreettiset kehitysehdotukset (kooste)

  • Ohjeistus: tiivistä pääkohdiksi, lisää kuvat ja lyhyt video; selkeytä vaiheistus (muokkaus ↔ tulosta/tallenna), vältä erikoistermejä.
  • Reittis-haku: paranna relevanssia kohderyhmätermeillä, lisää kohderyhmä- ja maksuttomuus-suodattimet, nosta järjestöjen palvelut paremmin esiin; tarjoa valmiita hakusanoja. Pitää opetella käyttämään paremmin itse. Sisältöön on toiveita lisää. Hakusanoissa pitää olla tarkka ja kokeilla eri variaatioita. Yleisillä kohderyhmätermeillä (esim. “ikäihmiset”) tuloksiin nousi myös epäsopivaa sisältöä.
  • Lähete UI: selkeytä ulkoasua ja jaa sisältö lohkoihin; mahdollisuus tekstin muotoiluun ja korostuksiin; tee QR-koodi helposti kopioitavaksi.
  • Lähetys: lisää “lähetä sähköpostiin” -toiminto (myös suora Outlook-liite), täsmennä “Tulosta tai tallenna”, paranna PDF-nimeämistä.
  • Viimeistely: deaktivoi “Poista kaikki suosikit”, jos ei suosikkeja; suomenna varoitukset; tee suosikki-painikkeesta näkyvämpi kortilla.
  • Sisältökoonnit: erillinen osio lapsiperheille; varmista, että tapahtumat joko voi lisätä tai ohjeistaa selkeästi, ettei voi.

Muu palaute

  • “Todella hyvä ja kaivattu työväline!”
  • “Selkeä ja hyvin koottu sivusto.”
  • “Case-esimerkit auttavat ymmärtämään käyttöä.”
  • “Tästä tulee hyvä työkalu ohjauksen tueksi!”

Ammattilaisten esittämistä toiveista on tehty vaatimusmäärittelyä. Vaatimusmäärittelyn perusteella arvioidaan muutostoiveet ja niiden kriittisyys: mikä on pakollinen ominaisuus lähetteen toimivuuden kannalta ja mitkä eivät ole välttämätöntä, mutta parantaisivat käyttökokemusta tulevaisuudessa. Lähetteeseen liittyviä parannuksia on tehty ammattilaisten toiveiden pohjalta hankekauden aikana.

Asiakaspalaute hyvinvointilähetteestä:

Millaisia ajatuksia hyvinvointilähetteellä toimintaan ohjaaminen herätti?

"Todella hyvä, että liikuntaneuvoja otti yhteyttä. Liikuntaneuvontaa ei mainosteta tarpeeksi. En tiennyt palvelusta aiemmin. Omat elintavat ovat parantuneet. Hyvinvointilähetteestä jäi hyvä, mukava kokemus."

Yhteenveto

  • Ammattilaiset ovat käyttäneet Reittiksen Suosikiksi tallennus/tulostus-toimintoa = hyvinvointilähetteen tekeminen: 73 kpl (1.6.-24.11.-25)

Hyvinvointilähete koetaan selkeänä, helppokäyttöisenä ja hyödyllisenä työvälineenä, mutta sitä käytetään vielä harvoin. Käyttöönotto on alkuvaiheessa ja sisällön löydettävyyteen sekä teknisiin toimintoihin toivotaan kehitystä. Ammattilaiset näkevät työkalun kuitenkin merkittävänä tukena ohjaustyöhön.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Alueellinen ja kansallinen yhteiskehittäminen on oleellista palvelun onnistuneelle suunnittelulle, toteutuksille ja käyttöönotolle pysyvästi. Loppukäyttäjät on tärkeä ottaa mukaan suunnitteluun alusta asti,  jotta saadaan käyttäjälähtöinen toimintamalli. Yhteisessä kehittämisessä voi hyödyntää muun muassa kehittäjäasiakkaita, ammattilaisia ja alueellisia kyselyitä sekä hyvinvoinnin mittareita.
  • Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin, koska ei ole suljetun verkkosivuston takana.
  • Resurssit: vaatii asiakastyötä tekevien ammattiryhmien tunnistamista, tiedon lisäämistä ja kouluttamista jatkossakin. Koulutus on tärkeä osa toimintamallin juurruttamista. Käyttäjille tulee tarjota tukea myös hankkeen jälkeenkin esimerkiksi koulutuksin ja video-ohjein. Esihenkilöiden tuki on tärkeää uuden toimintamallin käyttöönoton sekä mallin jatkuvuuden turvaamiseksi eri prosesseissa.
  • Hyte-osaamisen vahvistaminen ammattilaisille vaatii kevyet toimintamallit, jotta ne juurtuvat paremmin käyttöön. Ennaltaehkäisevät ja hyvinvoinnin monialaiset palvelut ja toiminnot saadaan näin paremmin löydettäväksi.
  • Vaatii integrointia hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen hyte-prosesseihin, jotta toimintamalli juurtuu käytäntöön.
  • Toimintamallin käyttöönotossa on hyvä tehdä markkinointisuunnitelma ja digitaalista jalkauttamista.
  • Hallintamalli hankekauden jälkeen on tärkeä tehdä, jotta ylläpito ja vastuut on selvillä ja kehittäminen ei lopu hankeaikaan ja asiakasohjaukseen tarkoitettu verkkosivusto pysyy laadukkaana ja ajan tasalla.
Kansikuva
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointilähete-esite, jossa kerrotaan työvälineen tarkoitus ja hyödyt ammattilaisille.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt