"Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien omavalvonta
Omavalvonnalla tarkoitetaan niitä keinoja ja toimia, joilla palvelunjärjestäjä ja palveluntuottaja valvovat, seuraavat ja arvioivat toimintaansa. Omavalvonnalla varmistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuus sekä palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu.
Omavalvonta on valvonnan ensisijaisin muoto. Omavalvonnalla varmistetaan, että toimintaa toteutetaan lainmukaisesti ja sopimuksia noudattaen. Omavalvonta on ennakoivaa ja aktiivista toimintaa ja siihen kuuluu riskitilanteiden tunnistaminen ja epäkohtiin puuttuminen.
Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan tekemän omavalvonnan lisäksi jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus toimia turvallisesti työssään sekä ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä tai epäkohdista työnantajalleen.
Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueellaan. Niiden laajaan omavalvontavelvoitteeseen kuuluu oman järjestämistehtävänsä ja oman palvelutuotantonsa valvonnan lisäksi yksityisten palveluntuottajien valvonta." (Valvira)
Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien omavalvonta | Valvira
Uusi yleislaki valvonnasta, eli Valvontalaki tulee voimaan 1.1.2024 ja se kokoaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa koskevat säännökset ja vahvistaa palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien omavalvontaa sekä sen ensisijaisuutta.
Tällä toimintamallilla halutaan vahvistaa omavalvonnan toimeenpanoa ja sitä kautta ylläpitää, arvioida sekä kotihoidon (ja mahdollisesti myös muiden sosiaalihuollon) palveluiden laatua ja riskien hallintaa sekä niiden arviointia.
Omavalvonta on jäänyt etäiseksi käsitteeksi työntekijöille ja asiakkaille. Omavalvontasuunnitelmat on mielletty erillisinä dokumentteina, joita päivitetään vuosittain. Työntekijöiden osallistaminen omavalvontaan on voinut jäädä pinnalliselle tasolle.
Keskeinen tarve on saada omavalvonta elämään työn arkeen ja omavalvontasuunnitelma päivittäistä työtä ohjaavaksi työkaluksi ja ohjenuoraksi.
Ensisijaisena kohderyhmänä kotihoidon esihenkilöt (n. 25 esihenkilöä) ja johto. Esihenkilöt ovat saaneet projektissa vaikuttaa uudistetun omavalvontasuunnitelmapohjan sisältöihin niin, että suunnitelma vastaa asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeeseen.
Geneerisen pohjan laatimisessa oli mukana koko ikäpalveluiden johto.
