Kokonaisuudessaan voidaan todeta hankkeen toimenpiteiden olleen tarkoituksenmukaisia tavoitteisiin nähden ja tulokset ja tuotokset vastasivat odotuksia ja tavoitteita hyvin. Kaikkia toimenpiteitä ei päästy arvioimaan suunnitellulla laajuudella toimenpiteiden keskeneräisyyden tai tietojärjestelmien epäyhtenäisyyden vuoksi. Toimenpiteet painottuivat hankkeen toiselle vuodelle, ja osa toimenpiteistä jää juurtumaan ja kehittymään vielä hankkeen jälkeen.
Toimenpiteiden arviointi
Hankkeen toimenpiteitä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin arvioitiin säännöllisen ja systemaattisen itsearvioinnin ja ohjausryhmän arvioinnin avulla. Mittaritiedon hyödyntäminen toimenpiteiden arvioinnissa oli osittain hankalaa tai mahdotonta, koska suurin osa malleista saatiin käyttöön vasta hankkeen loppupuolella. Lissu-liikkuvan sekä gerontologisen sosiaalityön mallin arvioinnissa mittaritietoa pystyttiin kohtalaisen hyvin käyttämään. Perehdytyksen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä tarvepohjaisen toimintamallin kehittämisessä laadulliset kyselyt sopivat tarkoitukseen. Haasteena oli osittain pienet vastaajamäärät.
Useat toimenpiteet kohdistuivat kotihoitoon, jossa hankkeen toimenpitein jatkettiin alueen hyvää kehittämistyötä kohti Suomen parasta kotihoitoa. Eloisan alueen kotihoidon työhyvinvointitulokset ovat parantuneet Nordic Healthcare Group Oy:n tekemän vertaisarvioinnin perusteella eniten koko Suomessa. Myös Eloisassa seurattava työntekijä-NPS (net promoter score) osoitti reilua kohennusta työhyvinvoinnissa vuonna 2023. Alkuvuoden nollatason NPS tuloksesta päästiin jopa yli viiteenkymmeneen. Kehittämistyötä kohti Suomen parasta kotihoitoa on tehty laajalla rintamalla, sillä työhyvinvointi koostuu useista eri asioista. Kotihoidossa on kiinnitetty huomiota paitsi palkkaukseen ja henkilöstöetuuksiin, minkä lisäksi on kehitetty myös johtamista ja työprosesseja. Kahdessa viimeisimmässä myös hankkeella on ollut suuri rooli. Työprosesseja on uudistettu ja laajennettu tarvepohjaista toimintatapaa henkilöstöresurssien hallinnassa, käytännön toimenpiteinä on ollut mm. toiminnanohjauksen keskittäminen. Hankkeessa edistettiin varahenkilöstön tehokkaampaa hyödyntämistä. Gerontologinen sosiaalityö on tukenut erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluiden toteutusta. Osana omavalvonnan uudistamisprojektia ja työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostossa taustalla oli valmentavan johtajuuden ajattelutapa. Työntekijöistä välitetään ja heitä rohkaistaan vaikuttamaan omaa työtään koskevaan päätöksentekoon ja kehittämiseen. Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostossa työntekijät jakavat työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä. Tiedolla johtamista, sähköisiä työvälineitä ja etäpalveluita on lisätty. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työvuorojensa suunnitteluun. He viestivät aktiivisesti työstään ja kotihoidon palveluista esimerkiksi Eloisan somekanavissa.
Kohderyhmien osallistaminen ja yhteiskehittäminen
Kohderyhmien osallistaminen ja yhteiskehittäminen oli avainasemassa toimenpiteiden jalkauttamisen kanssa. Myös organisaation ja ikäpalveluiden johdon vahva sitoutuminen ja hankkeen tukeminen edisti hankkeen toimenpiteiden jalkautumista ja mallien sovittamista hyvinvointialueen tavoitteisiin ja palveluihin. Kohderyhmiä osallistettiin hankkeen toimenpiteisiin suunniteltua enemmän. Henkilöstölle kohdistetuissa työpajoissa ja valmennuksissa osallistumiskertoja oli noin 950 ja asiakaskohtaamisia eri tapahtumissa oli yli 500 kappaletta. Yhteistyö ohjausryhmän, organisaation johdon sekä rahoittajan kanssa sujui erinomaisesti. Opiskelijoiden hyödyntäminen hankkeessa nähtiin onnistuneeksi ratkaisuksi. Hankkeelle tuotettiin kolme merkittävää YAMK-opinnäytetyötä liittyen muutosagenttitoimintaan, gerontologiseen sosiaalityöhön sekä viestintään.
Haasteet ja riskien hallinta
Haasteita hankkeen toiminnalle toi se, ettei ensimmäisenä vuonna voitu lyödä lukkoon kaikkia toimintamalleja hyvinvointialueella, koska piti varmistua toimenpiteiden ja mallien soveltuvuudesta uudenlaiseen organisaatioon, toisaalta myös viivästystä aiheutti se, että avainhenkilöissä ja avaintyöryhmissä tapahtui vaihdoksia organisaation puolelta hyvinvointialueelle siirryttäessä. Merkittävä riski oli myös epäyhtenäiset tietojärjestelmät, jotka eivät kaikilta osin hankkeen aikana ehtineet yhtenäistymäänkään. Näiden vuoksi esimerkiksi seurantatietojen keruu kotihoidon osalta ei kaikin osin onnistunut suunnitellusti ja osa suunnitelluista toimenpiteistä jouduttiin jättämään hankkeen toteutuksesta pois. Keskeisenä esimerkkinä sähköinen yhteydenpitokanava kotihoidon asiakkaiden ja omaisten välille. Hankeaikana täytyi myös tarkoin huomioida se, ettei eri hankkeissa tehty päällekkäistä työtä. Sitä tuki hyvä yhteistyö ja keskustelu muiden organisaation hankkeiden kanssa.
Hankkeen riskienhallinnassa onnistuttiin ja tarkennuksia hankesuunnitelmaan tehtiin joustavasti. Säännöllinen itsearviointi oli avainasemassa riskienhallinnassa ja siinä, että hankkeessa pystyttiin tekemään tarpeellisia suunnanmuutoksia reaaliaikaisesti. Muutostarpeita aiheutti erityisesti hyvinvointialueelle siirtymiseen liittyvät muutokset, tietojärjestelmien epäyhtenäisyys sekä muutokset hankehenkilöstössä. Hankkeessa juurrutettiin asioita käytäntöön ja sitoutettiin vastuuhenkilöt toimenpiteisiin jo hankeaikana, jolloin riski hyvien käytäntöjen loppumisesta hankkeen päättyessä on vähäinen.
Ohjausryhmän arvio hankkeesta
Hankkeen ohjausryhmään kuului eri palvelualueiden päälliköitä, oppilaitoksen edustus vanhusneuvoston jäseniä, työntekijöitä ja mm. potilasturvallisuuden asiantuntija. Puheenjohtajana toimi Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja.
Ohjausryhmä arvioi hanketta ja sen onnistumista viimeisen ohjausryhmän jälkeen joulukuussa 2023. Arviointiin osallistui kahdeksan ohjausryhmän jäsentä. Ohjausryhmä vastasi hanketta koskeviin väittämiin arviointiasteikolla 1-5, jossa 1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin erimieltä 3= en osaa sanoa 4=jokseenkin samaa mieltä ja 5=täysin samaa mieltä.
Hankkeen toimenpiteiden arvioitiin olleen tarkoituksenmukaisia tavoitteisiin nähden, Hankkeen arvioitiin onnistuneen toimenpiteissä hyvin, sekä kohderyhmien osallistaminen arvioitiin riittäväksi ( kaikissa 88% täysin samaa mieltä). 75% oli täysin samaa mieltä siitä, että hankkeen tulokset ja tuotokset vastasivat odotuksia ja tavoitteita, 38% oli tästä jokseenkin samaa mieltä. Yhteistyö ohjausryhmän kanssa todettiin toimineen hyvin ja tiedottaminen hankkeesta koettiin riittäväksi (25% jokseenkin samaa mieltä, 75% täysin samaa mieltä). Hankkeen riskienhallintaa arvioi onnistuneeksi 88% vastaajista (13% jokseenkin samaa mieltä, 75% täysin samaa mieltä). Vastaajat uskoivat hankkeen toimilla olevan pitkäkestoisia vaikutuksia (25% jokseenkin samaa mieltä, 75% täysin samaa mieltä).
19.12.23 pidetyssä ohjausryhmässä arvioitiin hanketta myös sanallisesti:
Ohjausryhmässä todettiin, että tässä hankkeessa on saatu paljon käytäntöön jäävää aikaiseksi ja että johdon vahva sitoutuminen on edesauttanut hankkeen tulosten onnistumisessa. Lainauksia sanallisista palautteista:
”Voi vain ihailla, että olette kehittäneet näitä asioita. Jään odottamaan miten projektin kehittämisalueet kehittyvät edelleen.”
”Laaja kokonaisuus on saatu kehitettyä, on menty syvälle juurisyihin. Ei ole ollut pelkkää hankehumppaa, oikeita asioita on saatu aikaiseksi”
”Vertaisarvioidut tulokset, niissä on aineksia jaettavaksi muille hyvinvointialueille ja jopa uutisotsikoihin. Iäkkäiden osallistaminen ollut merkittävää, Kotikulma -lehti jää elämään, aktiivista, arvokasta keskustelua ja ajatuksenvaihtoa on ollut.”
”Ohjausryhmätyöskentely ollut tiivistä ja monisuuntaista. Kiitos kaikille!”
”Maan hallitus kannustaa sotepuolella kehittämään palveluita, jäämme odottamaan tuleeko sieltä jälkikäteen kiitos hankkeessa tehdystä työstä ja mallien levittämisestä muille hyvinvointialueille.”
”Myö yhessä -henki on näkynyt hanketyössä niin omassa organisaatiossa kuin myös ulospäin. ”
”Malliesimerkki onnistuneesta hankkeesta! Iso kiitos kaikille hanketoimijoille, iso merkitys kotihoidon kehittämiseen, veto- ja pitovoimaan ja osallistamiseen.”
Loppusanat
Iäkkäiden laatusuositusten mukainen kehittämistyö on jatkuvaa ja sitä on tapahduttava ilman hanketoimintaakin. Huomionarvoista kuitenkin on, että erityisesti hyvinvointialueelle siirryttäessä hankkeen työpanos on ollut välttämätön tuki turvallisten kotona asuvien iäkkäiden palveluiden kehittämisessä ja siten tukenut merkittävällä tavalla palvelurakenteen keventämistavoitetta. Hankkeen vaikuttavuuden odotetaan laajemmin näkyvän vasta pidKyselytutkimuksesta nousi esille, että viestintää estävät työn suunnittelun, viestinnän osaamisen ja vuorovaikutuksen haasteet. Viestinnän onnistumista edistävät tutkimuksen mukaan esihenkilöiden laatima viikkokooste, viestinnän hoitamiseen varattava aika, viestintään liittyvä koulutus sekä yhdessä laaditut viestinnän pelisäännöt .
Kiitos hankkeen puolesta kaikille yhteistyökumppaneille, onnistuimme hankkeessa eloisalaiseen tapaan – myö yhessä!
