NepsyMieli - Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)

Luotu 26.02.2025
NepsyMieli - Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)
NepsyMieli - Neuropsykiatrinen palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I1, I4)

Tiivistelmä

NepsyMieli -pilotissa testattiin neuropsykiatrista palvelupolkua, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon palveluissa 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta itäisellä ja pohjoisella palvelualueella. Pilotilla pyrittiin tuomaan kahdelle Lapin palvelualueelle yhtenäinen malli varhaisen tuen, keskittymisen ja tarkkaavuuden tarkempiin arviointeihin ohjautumisen sekä monialaisen yhteistyön tueksi testiin. 

Varhaisen tuen osuus polusta on hyvin universaali ja koskettaa jokaista lasta, nuorta ja perhettä opiskeluhuollon palveluissa kohtaavaa ammattilaista; jokainen ammattilainen tukee heitä osana omaa työtään. Varhaisen tuen osuudessa on ammattilaisen työn tueksi yhteisiä suomen- ja saamenkielisiä lomakkeita ja muistilistoja, jotka varmistavat osaltaan sen, että tarvittavat asiat ja toimenpiteet tehdään yhdenmukaisesti ja riittävän ajoissa. 

Tutkimuksiin ohjautumisen prosessin taustalla on erikoissairaanhoidon määrittelemät omat prosessit, jotka osaltaan ohjaavat perustason työtä. Ennen tähän prosessiin siirtymistä kokonaan, tulee varmistaa, että varhaisen tuen osuudessa on tehty tietyt asiat ja toimenpiteet, niitä tehty ja niiden vaikutuksia on arvioitu. 

Monialaisen yhteistyön tueksi palvelupolulle on kuvattu ja tarkennettu opiskeluhuollon lakisääteisen monialaisen asiantuntijaryhmän -malli. Tässä mallissa on merkityksellistä monialaisen asiantuntijaryhmän keskeinen rooli yhteistyön areenana, miettimässä ja jakamassa ammattilaisten välisiä vastuita palvelupolulla sekä perheen suuntaan yhdyshenkilön nimeämisessä. 

Palvelupolulle on rakennettu myös strukturoitu selkeä toimintamalli ammattilaisten väliseen monialaiseen konsultaatioon, monialaiseen ammattilaisVASA- konsultaatioverkostoon. Tämän verkoston tarkoituksena on tukea opiskeluhuollon ammattilaista sekä monialaista asiantuntijaryhmään työssään lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Konsultaatioverkoston toiminnassa hyödynnettiin tietoturvallista etävastaanotto Teamsiä. 

Näissä molemmissa malleissa on huomioitu myös saamenäkökulma eli mm. saamenkielisen asiakkaan kielelliset oikeudet, saamelaisen kulttuurin huomioiminen ja Lapin hyvinvointialueen palvelualuerajat ylittävä saamenkielisten ammattilaisten moniammatillinen yhteistyö sekä konsultaatiotuki ammattilaisille. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Lapset ja varhaisnuoret
Nuoret
Perheet
Vähemmistöt

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Varhainen ja nepsypalvelupolku
Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset pa…
Porrastettu hoitomalli Lapin HVA
Opiskeluhuollon palvelukuvaus ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut…
Saamelaisen asiakkaan huomioiminen palvelupolulla
Etätapaamisten ja -vastaanottojen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa
Euroopan unionin rahoittama logo

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

NEPSYMIELI- PILOTIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

NepsyMieli -pilotissa keskiössä ovat suomen- ja saamenkieliset 6–17- vuotiaat lapset, nuoret sekä heidän perheensä ja heidän kanssaan työtä tekevät opiskeluhuollon ammattilaiset. Tämä kohderyhmä tunnistettiin olevan keskeinen, missä on eniten heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia, nuoria ja heidän perheitä. Opiskeluhuolto on myös keskeinen toimintaympäristö tässä kohderyhmässä, missä nämä lapset, nuoret ja perheen toimivat. 

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon sote-palvelut siirtyivät kokonaisuutena (opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut) hyvinvointialueen järjestettäväksi. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023 palvelut on Lapin hyvinvointialueella organisatorisesti tuotu yhteen. Tällä tavoitellaan sote-palveluiden yhteistyön vahvistamista ja palvelujen yhtenäisempää saatavuutta ja tasalaatuisuutta. Palvelujen aiempi järjestämistapa on voinut vaihdella ja Lapin alueella opiskeluhuollon palvelut on pääsääntöisesti järjestetty aiemmin kunnissa. Aiempi järjestämistapa on voinut tuottaa palveluissa kuntakohtaisia eroja toimintatavoissa, palvelupoluissa ja yhteistyökäytänteissä. Opiskeluhuollon palvelujen siirryttyä kunnilta hyvinvointialueen järjestettäväksi, aiempia erilaisia käytänteitä pyritään hyvinvointialueella yhdenmukaistamaan. Tavoitteena on selkiyttää ja yhdenmukaistaa käytänteitä. Palvelujen yhdenmukaistamistyö on aloitettu ja se jatkuu edelleen. Lapissa on 21 kuntaa, joissa toimii kuntien ja muiden toimijoiden koulutuksen järjestäjiä, opiskeluhuollon palvelut tulee toteuttaa hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjän yhteistyönä. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten näkemyksiä työn muutoksista sote-uudistuksessa – OPA 2024 -tuloksia

NepsyMieli-pilotissa vahvistettiin yhtenäisiä käytänteitä palvelupolun avulla, joka tarjoaa rungon ammattilaisten perustyöhön. Opiskeluhuollon palveluissa kohdataan lapsia, nuoria ja perheitä, jotka tarvitsevat tukea varhaisessa vaiheessa esimerkiksi koulunkäynnin, sosiaalisten suhteiden, tunnetaitojen ja arjen toimintojen tueksi. Syksyllä 2023 tehdyn selvityksen (Leskelä, 2023, 5, 9–12) mukaan mm. opiskeluhuollon palveluissa on tarjolla esimerkiksi matalan kynnyksen varhaista tukea,  ohjausta arkiympäristössä ja erilaisia interventioita erityisesti alle 13- vuotiaille lapsille liittyen neurokirjon oireisiin.  Varhainen tuki, neurokirjoon liittyvät kartoitukset ja tutkimuksiin ohjaaminen ovat osa opiskeluhuollon ammattilaisten perustyötä. Nepsymieli-pilotissa keskeisenä nähdään varhainen tuki. Varhaisella tuella tarkoitetaan opiskeluhuollon palveluissa perustyön arjen kohtaamisia lasten, nuorten ja perheiden kanssa, tulosyystä riippumatta. Keskustelu lapsen, nuoren ja perheen arjesta, arjen rytmeistä ja elintavoista on osa jokaisen ammattilaisen perustyötä. Se auttaa tunnistamaan tuen tarpeita, jolloin niihin voidaan vastata varhaisen tuen keinoin. Kouluissa ja oppilaitoksissa tätä tukea on käytännössä koulun tukitoimet ja opiskeluhuollon tuki: yksilökohtainen tuki ja monialainen yhteistyö. Varhaisen tuen osalta keskeistä on onnistunut kohtaaminen. Sitä kautta oikea-aikainen varhainen tuki voi riittää, eivätkä haasteet kasva suuremmiksi. Varhaisen vaiheen toimet ja tuki ovat pohjatyö, jos on tarvetta edetä tarkempiin arviointeihin tai muun vahvemman tuen piiriin. Varhainen tuki on tästä syystä merkittävässä roolissa ja siksi on tärkeää selkiyttää ja tarjota yhtenäinen runko tuen toteuttamiselle osana ammattilaisten perustyötä. 

NepsyMieli- pilotin kohderyhmää tarkennettiin vielä siihen, että kaikki lapset, nuoret ja perheet, jotka tulevat ammattilaisen vastaanotolle keskittymiseen, sosiaalisiin suhteisiin tai mielialaan liittyvissä asioissa, olisi pilotin kannalta olennaisia kohtaamisia. 

Opiskeluhuoltoa, kuten muutoinkin sote- sektoria, haastaa vähäiset resurssit, ja vaikka resurssit olisikin hyvässä kunnossa, voi toimintatavat ja -kulttuuri olla hyvin erilaista eri paikoissa. Saamenkielisten palveluiden erityisenä haasteena ovat saamenkielisten sote-alan ammattilaisten vähäinen määrä ja sijoittuminen maantieteellisesti laajalle alueelle, osin jopa valtioiden rajat ylittäen. Kehittämistyössä palvelupolku tuodaan yhdeksi vaihtoehtostruktuuriksi taustalle, jota voi hyödyntää, kun toimintaa kehitetään tai ottaa siitä jotain osioita, joita organisaatiossa/ työyhteisössä lähdetään kokeilemaan. 

 

NEPSYMIELI- PILOTTI OSANA VASA 2- HANKKEEN KEHITTÄMISKOKONAISUUTTA

Kokonaiskehittämistyön toimenpiteillä pyritään vastaamaan koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin. Kehittämistyössä kehitetään Lapin hyvinvointialueen sote-palvelujen saatavuutta ja hoitoon pääsyä. Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät lappilaiset palveluiden käyttäjät. 

Kehittämistyön päätavoitteet ovat:

1. Sopia, rakentaa ja mallintaa heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja     potilasryhmien hoito- ja palveluketjut sekä ennalta ehkäisevät toimintamallit hyvinvointialueen strategian ja uuden organisaation toiminnan tueksi. 

2. Kehittää heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluita niin, että hoitoon ja palvelun piiriin pääsy nopeutuu ja pandemian aikana muodostunut hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka korjaantuu sekä turvataan hoidon ja palveluiden jatkuvuus.

3. Ottaa käyttöön, kehittää ja laajentaa jo käytössä olevia monikanavaisia matalan kynnyksen digitaalisia palveluita.

(VASA2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle - eKollega)

 

NEPSYMIELI- PILOTIN YHTEYS LAPIN HYVINVOINTIALUEEN PALVELUSTRATEGIAAN

Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia on kehittämistyössä myös vahvasti taustalla mukana, sen tavoitteena on: 

  • vahvistaa palveluiden ja hoidon oikea-aikaista saatavuutta, varhaista tunnistamista ja tukea, sekä palvelun ja hoidon koordinaatiota
  • varmistaa yhdenvertaiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut
  • keventää palvelurakennetta vaikuttavasti
  • että palveluverkosto uusiutuu ja joustavoituu asiakastarpeiden ja niiden muutoksen mukaan lähipalveluiden turvaamisen ollessa keskeisenä periaatteena
  • turvata saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa 

(Lapin hyvinvointialuestrategia)

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lapin hyvinvointialueella noin 10–15 % väestöstä, eli arviolta 17 650–26 475 asukasta, kuuluu neurokirjoon. Neurokirjoon luetaan muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (adhd), autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä. Vaikka kaikki neurokehityksellisiä piirteitä omaavat eivät täytä diagnostisia kriteerejä, nämä piirteet vaikuttavat merkittävästi heidän päivittäiseen elämäänsä. Usein nämä henkilöt ja heidän perheensä kokevat jäävänsä palvelujärjestelmässä "väliinputoajiksi".

Neurokehityksellisten häiriöiden diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvulla. Esimerkiksi Suomessa psykiatristen tai neurokehityksellisten häiriöiden kumulatiivinen ilmaantuvuus 14 ikävuoteen mennessä kasvoi vuosien 1987 ja 1997 syntymäkohorteissa tytöillä 9,8 prosentista 14,9 prosenttiin ja pojilla 6,2 prosentista 8,8 prosenttiin. Erityisesti adhd-diagnoosien määrä lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut merkittävästi vuosien 2015 ja 2023 välillä. Vuonna 2023 noin 11 % alakouluikäisistä pojista ja noin 4 % alakouluikäisistä tytöistä sai ADHD-diagnoosin. Nuorilla (13–17-vuotiaat) vastaavat luvut olivat pojilla noin 10 % ja tytöillä noin 6 %. Myös ADHD-lääkityksen käyttö on kasvanut vastaavasti. Nämä kasvuennusteet eivät osoita vielä vakaantumista, ja THL:n ja Kelan asiantuntija-arvioiden mukaan alakouluikäisten poikien adhd-diagnoosien vuosittainen esiintyvyys voi nousta jopa 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiaiden tyttöjen 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.

Tämä näkyy suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä. Esimerkiksi vuonna 2020 yli puolet 7–12-vuotiaiden suomalaislasten mielenterveysperusteisista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynneistä liittyi neuropsykiatriseen diagnoosiin. Lasten ja nuorten alle 16- vuotiaiden vammaistuen saajien määrä kasvoi Suomessa 15 prosenttia vuonna 2024, ja adhd oli yleisin syy vammaistuen myöntämiselle lasten ja nuorten keskuudessa. Kymmenen vuoden aikana (2014–2024) adhd-perusteisten vammaistukien määrä on kasvanut 349 prosenttia. Suhteessa 0–15- vuotiaiden väestöön eniten adhd: perusteella etuutta saatiin Lapissa ja Pohjois-Savossa (2,4 %). Lappi pitää myös kärkipaikkaa adhd diagnoosien ja adhd- lääkkeiden käyttäjien määrissä. Vammaistuen osalta alueiden väliset erot ovat varsin maltilliset. 

Tämä kehitys heijastelee yhteiskunnallisia muutoksia, kuten koulujen ja luokkien koon kasvua sekä erityisluokkien määrän vähenemistä, pandemian vaikutuksia ja lisääntyvää ruutuaikaa. Myös diagnosointikäytäntöjen muutokset ja oirekuvan parempi tunnistaminen ovat vaikuttaneet diagnoosien lisääntymiseen, kun diagnostiikan vastuuta on siirretty enemmän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Adhd:n Käypä hoito -suosituksen päivitys keväällä 2025 linjaa ja vahvistaa osaltaan hyvää hoitoa ja kuntoutusta.

 

Opiskeluhuolto keskeisenä lasten ja nuorten ympäristönä

Lasten ja nuorten keskeinen toimintaympäristö on koulu ja siellä opiskeluhuolto. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan lapsen, oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja hänen hyvinvointinsa edistäminen. (Opiskeluhuolto | Opetushallitus)

Opiskeluhuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki koulun ja oppilaitoksen toimijat, ja siten se on ensisijaista ja luonteeltaan ehkäisevää. (Opiskeluhuoltopalvelut - THL)

Yksilökohtainen opiskeluhuolto on yksittäisille oppilaille ja opiskelijoille annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla ehkäisevää tai tarjota varhaista tukea. (Opiskeluhuoltopalvelut - THL)

 

Lappilaisille kansalaisille toteutettu kysely

VASA 2- hankkeen helmi-maaliskuussa 2024 toteuttaman kyselyn (n=201) mukaan lappilaiset neurokirjon nuoret, aikuiset ja vanhemmat nostivat eniten kehittämistä vaativiksi neuropsykiatriksi palveluiksi tutkimuksiin pääsemisen, varhaisen tuen palvelut sekä neurokirjon tunnistamisen. Tutkimuksiin ohjautuminen ja siirtymä- ja nivelvaiheet nousivat myös keskeisiksi kehitettäviksi palveluiksi.

Kyselyn vastauksista koostettiin neuropsykiatristen palvelujen kehittämisehdotuksia ja näitä nousi seuraavia: 

  • ammattilaisten neurokirjon osaamisen lisääminen
  • ihmisten kuuleminen
  • varhainen tuki
  • tutkimuksiin pääseminen
  • tuen tarjoaminen koulussa
  • ammattilaisten työn kehittäminen
  • vaikuttavaa toimintaa ihmisille

Näitä asioita on pyritty huomioimaan vahvasti palvelupolulla, tuoden sinne ammattilaiselle välineitä ja menetelmiä vastata kansalaisten tarpeisiin ja toiveisiin palveluissa. Tarkemmin kyselyn tuloksiin pääsee tutustumaan liitteestä. 

Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731, 17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086). 

Lapin hyvinvointialueelle siirryttäessä 1.1.2023 saamenkielisiltä palveluilta puuttui selkeä rakenne eivätkä saamenkieliset palvelut muodostaneet selkeää yhteisesti johdettua kokonaisuutta. Hyvinvointialuemuutoksen yhteydessä Lapin hyvinvointialueelle määrättiin valtakunnallinen erityistehtävä tukea saamenkielisten palveluiden kehittämistä. Tähän vastattiin perustamalla kaksi saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden päällikön virkaa; palvelupäällikkö ja kehittämispäällikkö. Tämän jälkeen saamenkielisten palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle on alkanut muodostua selkeä rakenne. Saamenkieliset palvelut vaativat paljon kehittämistyötä ja Lapin hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on muodostaa saamenkielisiin palveluihin asiakkaan näkökulmasta ehjä palvelupolku, josta asiakas saa palvelun haluamallaan kielellä. Muut kehitettävät palvelupolut, kuten saamenkielinen neuropsykiatrinen palvelupolku, kytkeytyvät osaksi tätä laajempaa saamenkielisten palveluiden palvelupolkua. Neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämistyön alusta alkaen oli vahvana ajatus, että saamenkielisen polku kulkee rintarinnan suomenkielisen polun kanssa, sillä ne ovat molemmat samaa polkua, vaikka polulla on omat erityisyytensä siinä, miten saamenkielinen asiakas ohjautuu saamenkieliseen palveluun. 

Kehittämistyössä ammattilaisten kanssa on tunnistettu monia asioita, jotka olivat lähtökohtaisesti kehittämistyössä sekä vahvuuksia että haasteita. 

Kehittämistyössä tunnistetut vahvuudet:

  • ammattilaisilla on pääsääntöisesti paljon osaamista ja motivaatiota tehdä kehittämistyötä
  • palvelualueilla on jo olemassa paikallisia toimivia käytänteitä ammattilaisten välillä

Kehittämistyössä tunnistetut haasteet:

  • kehittämistyöllä ei ole ollut hyvinvointialuetasolla tunnistettua omistajaa, mikä osaltaan on rajoittanut kehittämistyön viemistä kentälle
  • palvelualueiden ammattilaisten resurssointi on epätasaista
  • ammattilaisten käytettävissä oleva aika kehittämistyöhön on ollut rajallista
  • palveluista vastaavan tason sekä esihenkilötason kanssa tehtävä yhteistyö on ollut rajallista ja tästä syystä tiedonkulku kentälle ammattilaisille on ollut haasteellista
  • yhteiset hyvinvointialuetasoiset/ esihenkilötasoiset linjaukset kehittämistyön osalta on ontunut
  • saamenkielisten ammattilaisten pieni määrä tekee kehittämistyöstä erityisen haavoittuvaa: samoja kielitaitoisia ammattilaisia tarvitaan monissa eri kehittämishankkeissa, ja jos yksikin kehittämistyössä mukana ollut ammattilainen siirtyy toisiin tehtäviin, koko kehittämistyö voi vaarantua 

Kokonaiskehittämistyön tarpeet

  • Asiakas
    • lappilaisella kansalaisella tulee olla mahdollisuus päästä palveluihin perustuen hänen yksilölliseen tarpeeseensa
    • hänellä tulee saada kohdata osaava ammattilainen, joka pystyy tukemaan häntä tai ohjaamaan tarvittaessa eteenpäin saattaen vaihtaen periaatteella
    • asiakkaalla tulee olla tiedossa selkeä palvelupolku, mikä mahdollistaa osaltaan asiakkaan kokonaistilanteen arvioimisen ja ammattilaisten välisen yhteistyön asiakkaan asiassa
    • saamenkielisellä asiakkaalla tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut haluamallaan kielellä
  • Ammattilainen
    • selkeät palvelupolut ja mallit, miten toimitaan asiakkaan asiassa
    • monialaisen yhteistyön selkeät rakenteet, mikä osaltaan hyödyttää isompaa verkostoa
    • osaamisen vahvistamisen mahdollisuus
    • ammattilainen osaa tarvittaessa ohjata saamenkielisen asiakkaan saamenkieliselle palvelupolulle ja tuntee asiakkaan kielelliset oikeudet ja osaa huomioida ne työssään
  • Organisaatio
    • hyvinvointialueella on selkeät palvelurakenteet ja polut palveluihin pääsemiseksi, huomioiden saamen kieli ja kulttuuri
    • hyvinvoivat ammattilaiset, joilla on selkeä kuva omasta työstä ja työskentelymalleista
    • hyvinvoivat kansalaiset: asiakkaat saavat palvelua oikea-aikaisesti, oikean kokoisena ja oikeanlaisena kieli- ja kulttuuritausta huomioiden
    • selkeitä säästettyjä euroja
    • toimivalla palvelupolulla, joka on jo lähtökohtaisesti sovitettu olemassa oleviin rakenteisiin yhteneväisillä toimintamalleilla, voidaan saada pysyviä muutoksia aikaan.
  • Yhteiskunta
    • yhteiskunnan tasolla tarve toimivalle neuropsykiatriselle palvelupolulle on kova. Palvelujärjestelmä yhteiskunnan tasolla ei ole pystynyt enää pitkiin aikoihin vastaamaan tarvitsevien kansalaisten tarpeisiin saada tukea ja palvelua arjen haasteisiinsa.
    • saamelaiselle yhteisölle saamenkielisen neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisellä valtava merkitys, jotta saadaan palveluita lakisääteisesti omalla äidinkielellä ja palveluissa huomioidaan myös asiakkaan kulttuuritausta. Kielellisten oikeuksien huomiointi neuropsykiatrisella palvelupolulla mallintaa samalla myös laajemmin saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista moniammatillista yhteistyötä vaativissa palveluissa. Lisäksi neurokirjon sanaston kääntämistyöllä ja uusien sanojen luomisella on suuri merkitys saamelaiselle kieliyhteisölle. 

Kehittäjäasiakkaita on ollut mukana suomen- ja saamenkielisen neuropsykiatrisen palvelupolun kokonaiskehittämisessä, tässä pilotissa heitä ei ole ollut mukana. 

Pilotin ammattilaisten kohtaamilta asiakkailta kysyttiin palautetta saamastaan palvelusta ammattilaiselta. 

Neuropsykiatrisen palvelupolun nykytila ja kehittämisen tarpeet - kysely kansalaisille, tulokset (641.87 KB)
Toimintamallille asetetut tavoitteet

TAVOITELLUT MUUTOKSET PILOTISSA

  • yhteneväinen neuropsykiatrinen palvelupolku opiskeluhuollon palveluissa itäisellä ja pohjoisella palvelualueella Lapissa, huomioiden saamen kieli ja kulttuuri
  • strukturoitu tuki ammattilaisille omaan työhön monialaisesta ammattilaisverkostosta, huomioiden tarpeen mukaan saamenkielinen ja kulttuurinmukainen tuki
  • lapsille, nuorille ja perheille oikea-aikaista varhaista tukea sekä selkeä ohjautuminen tarvittaessa tarkempiin keskittymisen arviointeihin, saamen kieli ja kulttuuri huomioiden
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Lähtökohtana tavoiteltujen muutosten mittaamisessa oli palvelupolun toimivuus ammattilaisen työssä, kehitettyjen työvälineiden toimivuus ja tuki omaan työhön sekä monialaisen yhteistyön tuki ja toimivuus omaan työhön. 

Muutosta mitattiin ammattilaispalautteella, asiakaspalautteella, laadullisella tiedonkeruulla ammattilaistapaamisissa, erillisillä täsmähaastatteluilla sekä ohjattujen omahoitojen määrällä. 

AMMATTILAISPALAUTE

Pilotissa kerättiin tietoa ammattilaisilta Webropol- lomakkeella, missä pystyi valitsemaan prosessin, mitä arvioi ja sitten tarkennetuilla kysymyksillä antamaan vastaustaan strukturoidusti. Tiedonkeruulomakkeella arvioitiin yleisesti prosesseja, mutta annettiin myös tarkempaa tietoa esim. lomakkeiden ja toimintamallien soveltuvuudesta omaan työhön. Vastaamiseen ammattilaiselta meni tähän aikaa n.5min. Lomake ohjeistettiin täyttämään kohtaamisperustaisesti eli joka kerta, kun ammattilainen kohtasi pilotin kohderyhmään kuuluvan lapsen, nuoren tai perheen, hän täyttäisi tähän tiedonkeruulomakkeen. 

ASIAKASPALAUTE

Pilotissa kerättiin myös asiakaspalautetta kohderyhmään kuuluvilta, ammattilaisten kohtaamilta lapsilta, nuorilta ja perheiltä. Tämä oli tärkeä kohta pilotissa, koska tästä kohderyhmästä ei hyvinvointialueella vielä ole koskaan kerätty systemaattisesti palautetta. Palautetta oli mahdollista antaa myös saamen kielellä.

TUKITUNNIT TIEDON KERUUN PAIKKOINA

Ammattilaisille järjestettiin pilotin ajalle säännöllisesti Teamsissä tukitunteja. Tukitunnin tarkoitus oli tukea ammattilaista pilotin toteuttamisessa; hän saattoi tulla tukitunnille jonkun asiansa kanssa, kysyä sen, saada vastaus ja lähteä jatkamaan työtään tai hän saattoi olla koko tunnin paikalla kuulolla. Tukitunnille sai tulla jonkun ajatuksen, kommentin tms. kanssa pilottiin liittyen ja toisaalta hanketyöntekijät toivat myös jonkun ajankohtaisen pilottiin liittyvän asian ammattilaisten tietoon. Tällainen asia saattoi olla esim. jonkun lomakkeen päivitetty sisältö. Tukitunteja järjestettiin yhteensä kuusi (6). tukituntien keskusteluista tehtiin muistiot yleisellä tasolla tiedoksi ammattilaisille, mutta ne toimivat samalla pilotin tiedontuottamisen tukena. 

MUUT TAPAAMISET AMMATTILAISTEN KANSSA TIEDONKERUUN PAIKKOINA

Tapasimme ammattilaisia myös heidän omissa jo sovituissa tapaamisissaan, missä päästiin keskustelemaan ja edelleen tarkentamaan pilotin asioita. Myös näistä keskusteluista kerättiin laadullista tietoa pilotin etenemiseen liittyen. 

TÄSMÄHAASTATTELUT TIEDONKERUUNA

Täsmähaastatteluja järjestettiin kolme, joissa oli pilotissa mukana olevia ammattilaisia kutsuttuna mukaan. Täsmähaastattelun kysymykset oli lähetetty haastateltaville etukäteen ja ne koostuivat pääsääntöisesti Webropol- kyselyn keskeisistä prosessikysymyksistä. Täsmähaastattelut järjestettiin Teamsissä ja ne tallennettiin. Sisällönpurun jälkeen tallenteet tuhottiin. 

OHJATTUJEN OMAHOITOJEN MÄÄRÄ

Pilotin aikana koulutettiin itäisen ja pohjoisen palvelualueen ammattilaisia ohjattuun omahoitoon, yhteensä n. 20. Koulutuksessa itsessään he keräsivät tietoa määristä ym. mutta pilotissa kerättiin vielä erikseen määriä. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Pilottialueille vahvistetaan palvelupolun kokonaisuutta vielä tarpeen mukaan, koska kaikkia ammattilaisia ei pilotin toteuttamiseen valmennettu. Tästä sovitaan erikseen palveluista vastaavien ja esihenkilöiden kanssa. 

Pilotista rakennettua valmennuskokonaisuutta on tarjottu pilotin ulkopuolelle jääneille palvelualueille, kaakkoiselle ja lounaiselle. Heidän opiskeluhuollon esihenkilöt ja terveydenedistämisen koordinaattorit pyydettiin yhteiseen tapaamiseen, missä heille esiteltiin valmennuskokonaisuus ja pääsimme samalla vähän miettimään, miten tässä asiakokonaisuudessa edettäisiin. 

He pitivät kovasti kuulemastaan ja totesivat, että ehdottomasti valmennus järjestetään heidän alueiden ammattilaisille, mutta se tulee suunnitella ja organisoida hyvin, jotta tiedon jalkautumisella olisi mahdollisimman otollinen maaperä. 

Tämä valmennuskokonaisuus on avoin edelleen myös itäisen ja pohjoisen palvelualueen opiskeluhuollon ammattilaisille.

Toimintamallin ydinsisältö

NepsyMieli -pilotissa testattiin neuropsykiatrista palvelupolkua, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon palveluissa 6–17- vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden osalta itäisellä ja pohjoisella palvelualueella. Pilotilla pyrittiin tuomaan kahdelle Lapin palvelualueelle yhtenäinen malli varhaisen tuen, keskittymisen ja tarkkaavuuden tarkempiin arviointeihin ohjautumisen sekä monialaisen yhteistyön tueksi testiin. 

Varhaisen tuen osuus polusta on hyvin universaali ja koskettaa jokaista lasta, nuorta ja perhettä opiskeluhuollon palveluissa kohtaavaa ammattilaista; jokainen ammattilainen tukee heitä osana omaa työtään. Varhaisen tuen osuudessa on ammattilaisen työn tueksi yhteisiä suomen- ja saamenkielisiä lomakkeita ja muistilistoja, jotka varmistavat osaltaan sen, että tarvittavat asiat ja toimenpiteet tehdään yhdenmukaisesti ja riittävän ajoissa. 

Tutkimuksiin ohjautumisen prosessin taustalla on erikoissairaanhoidon määrittelemät omat prosessit, jotka osaltaan ohjaavat perustason työtä. Ennen tähän prosessiin siirtymistä kokonaan, tulee varmistaa, että varhaisen tuen osuudessa on tehty tietyt asiat ja toimenpiteet, niitä tehty ja niiden vaikutuksia on arvioitu. 

Monialaisen yhteistyön tueksi palvelupolulle on kuvattu ja tarkennettu opiskeluhuollon lakisääteisen monialaisen asiantuntijaryhmän -malli. Tässä mallissa on merkityksellistä monialaisen asiantuntijaryhmän keskeinen rooli yhteistyön areenana, miettimässä ja jakamassa ammattilaisten välisiä vastuita palvelupolulla sekä perheen suuntaan yhdyshenkilön nimeämisessä. 

Palvelupolulle on rakennettu myös strukturoitu selkeä toimintamalli ammattilaisten väliseen monialaiseen konsultaatioon, monialaiseen ammattilaisVASA- konsultaatioverkostoon. Tämän verkoston tarkoituksena on tukea opiskeluhuollon ammattilaista sekä monialaista asiantuntijaryhmään työssään lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Konsultaatioverkoston toiminnassa hyödynnettiin tietoturvallista etävastaanotto Teamsiä. 

Näissä molemmissa malleissa on huomioitu myös saamenäkökulma eli mm. saamenkielisen asiakkaan kielelliset oikeudet, saamelaisen kulttuurin huomioiminen ja Lapin hyvinvointialueen palvelualuerajat ylittävä saamenkielisten ammattilaisten moniammatillinen yhteistyö sekä konsultaatiotuki ammattilaisille. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pilotin loppuvaiheessa palvelupolulle saatiin virallinen nimi, joka kuvaa riittävällä tavalla palvelupolun kahta toisiaan täydentävää kokonaisuutta. Palvelupolun uusi nimi on: Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku. 

Pilotissa lähdettiin testaamaan neuropsykiatrista palvelupolku, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, opiskeluhuollon mielenterveyspalveluissa. 

Keskeiset pilotoitavat kokonaisuudet olivat: 

  • varhainen tuki
  • tutkimuksiin ohjautuminen
  • monialainen asiantuntijaryhmän pilotinmukainen toimintamalli, sisältäen yhdyshenkilön vahvan roolin
  • monialainen ammattilaisVASA- konsultaatioverkosto ammattilaisen työn tueksi. 

Tulokset koostettuna kokonaisuuksittain: 

Ammattilaisten huomiot varhaisen tuen kokonaisuudesta

  • Varhaisen tuen kokonaisuus vastaa opiskeluhuollon ammattilaisen työtä, se toimii runkona ja tekee opiskeluhuollon ammattilaisen ja koulun perustyötä näkyväksi
  • Varhaisen tuen prosessiin voi tukeutua ja se ohjaa opiskeluhuollon ammattilaisen työtä
  • Lomakkeet toimivat apukäsinä vanhemman kohtaamisessa:
    • Lomakkeissa on monipuolisesti huomioitu ja käsitelty asioita
    • Toimivan arjen tueksi -muistilistan avulla voi antaa positiivista palautetta, saamelaisen arjen erityispiirteiden huomioiminen koettiin todella hyväksi
    • Kyselylomake koettiin laajaksi ja kattavaksi kokonaisuudeksi, missä on hyvin huomioitu myös vanhempien jaksaminen ja voimavarat. Kyselylomakkeen kohdalla on tärkeää huomioida riittävä kirjaaminen ja tiedonkulku ammattilaisten välillä.
    • Varhaisen tuen tarkistuslista koettiin hyväksi muistilistaksi, mistä voi tarkistaa kootusti varhaisen tuen asiat.
  • Saamelaisen asiakkaan ohjautuminen palveluissa on selkiytynyt. Polulle oli rakennettu selkeä ohjeistus, miten saamenkielisen asiakkaan kohdalla toimitaan; miten ja minne voi ohjata sekä miten tulkkauskäytänteet menevät.
  • Saamelaisen asiakkaan kulttuurinen huomioiminen kielen lisäksi on vahvistunut. Palvelupolulla ei mennä ainoastaan saamen kieli edellä, vaan ymmärretään myös kulttuurin merkitys ihmiselle ja huomioidaan se, että kaikki saamelaiset eivät puhu saamea, mutta voivat kuitenkin hyötyä kulttuurinmukaisesta palvelusta. Pilotin myötä ymmärrys tästä lisääntyi.

Ammattilaisten huomiot tutkimuksiin ohjautumisen kokonaisuudesta

  • Palvelupolulla tutkimuksiin ohjaudutaan strukturoidusti ja varhainen tuki tehdään näkyväksi ennen sitä. Tämä auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ihan toisella tavalla kuin aiemmin.
  • Prosessissa koettiin olevan selkeät ja näkyvät ammattilaisten vastuut. Palvelupolulla vastuut määriteltiin pääsääntöisesti lakisääteisessä monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja osin palvelupolulla prosesseissa.
  • Ammattilaisten mielestä tutkimuksiin ohjautumisen prosessin sijaan diagnoosin jälkeinen aika vaatii tällä hetkellä huomioimista. Ammattilaisille ei ollut aivan selkeää, että mitä tapahtuu lapsen, nuoren diagnoosin saamisen jälkeen, kenellä on vastuu mistäkin ja miten prosessi tästä etenee. Myös koulun suuntaan tietoa ei välittynyt systemaattisesti. Tämä osio palvelupolusta ei ollut pilotin piirissä.
  • Saamelaisen asiakkaan ohjautuminen palveluissa on selkiytynyt. Polulle oli rakennettu selkeä ohjeistus, miten saamenkielisen asiakkaan kohdalla toimitaan; miten ja minne voi ohjata sekä miten tulkkauskäytänteet menevät.
  • Saamelaisen asiakkaan kulttuurinen huomioiminen kielen lisäksi on vahvistunut. Palvelupolulla ei mennä ainoastaan saamen kieli edellä, vaan ymmärretään myös kulttuurin merkitys ihmiselle ja huomioidaan se, että kaikki saamelaiset eivät puhu saamea, mutta voivat kuitenkin hyötyä kulttuurinmukaisesta palvelusta. Pilotin myötä ymmärrys tästä lisääntyi.
  • Kulttuurisensitiivisen kirjaamisen huomioiminen tiedonkulkua tukien. Kirjaaminen korostuu saamenkielisen asiakkaan kohdalla, sillä tavalla sanoittaa asioita on merkitystä, jotta tieto kulkeutuu eteenpäin asiakkaan kieli- ja kulttuuritaustaa kunnioittaen. Esiin nousi tarve sopia Lapin hyvinvointialueella yhteisiä kirjaamiskäytänteitä saamenäkökulmasta käsin. Tämä tukisi kaikkia ammattilaisia työssään ja osaltaan yhdenmukaistaisi kirjaamiskäytänteitä koko hyvinvointialueen laajuisesti.

Ammattilaisten huomiot monialaisesta asiantuntijaryhmän mallista 

  • Monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaa opiskeluhuollon palveluissa ohjaa laki. Monialaisessa yhteistyössä keskiössä on aina asiakas ja yhteistyön tekeminen vaati asiakkaan suostumuksen. Pilotin mallissa tätä korostettiin entisestään. Tämä ja yleisesti asiakkaan näkökulman esiin nostaminen koettiin hyvänä
  • Monialaisen asiantuntijaryhmän malli selkeyttää työnjakoa ja tavoitteellisuutta, etenee loogisesti.
  • Monialaisen asiantuntijaryhmän mallissa korostettiin yhdyshenkilön roolia perheen suuntaan. Yhdyshenkilön rooli nähdään tärkeänä ja sen koettiin poistavan epäselvyyksiä.
  • Monialaisen asiantuntijaryhmän malli vahvistaa suunnitelmallisuutta ja sopii koulun arkeen, koska se on jo siellä toimintaympäristössä toimiva verkosto.
  • Ymmärrys saamenkielisten työntekijöiden hyödyntämisestä yli palvelualuerajojen lisääntyi. Lapin hyvinvointialueen saamenkieliset ammattilaiset voivat työskennellä kaikilla palvelualueilla ja lisäksi muut ammattilaiset voivat konsultoida heitä koko hyvinvointialueen laajuisesti ja saamenkielisiä ammattilaisia voidaan pyytää mukaan esimerkiksi työparityöskentelyyn kaikkialla Lapin hyvinvointialueella, jos ammattilainen kaipaa tukea saamelaisen asiakkaan saamenkieliseen ja kulttuurinmukaiseen kohtaamiseen.

Ammattilaisten huomiot monialaisesta ammattilaisVASA- konsultaatioverkostosta

Pilotissa ei saatu monialaisesta ammattilaisVASA- konsultaatioverkostosta ja sen toiminnasta käyttökokemusta. 

  • Tarve ammattilaisten väliselle konsultaatiolle on edelleen olemassa, mutta pilotissa olleen mallin käyttöön koettiin kynnystä. Kynnystä aiheutti mm. tiettyyn aikaan sidottu konsultaatio, ei niinkään johtunut tietoturvallisesta etävastaanotosta konsultaatiotapana.
  • Ammattilaiset kokivat puhelimitse tapahtuvan konsultaation toimivammaksi arjen työssä
  • Ammattilaiset kertoivat tekevänsä jonkin verran sähköpostitse tapahtuvaa konsultaatiota, mikä saattaa aiheuttaa tietosuojan näkökulmasta huolta. Vastausten perusteella nostettiin kirjallinen konsultaatio kehitysideana

Ohjattu omahoito (LOOH)

  • Pilottiin lähti mukaan 20 terveydenhoitajaa ja kuraattoria, joista kaksi ilmoitti keskeyttämisestä heti alkuvaiheessa.
  • Tähän mennessä kolme saanut koulutuksen loppuun ja lisäajasta sovittu syys-lokakuulle.
  • Ammattilaiset miettivät koulutuksen aikana miten ottavat ohjatun omahoidon vanhempien kanssa puheeksi ja mitä kautta he tavoittavat perheet tässä kohtaa lukuvuotta.
  • Mentorointitapaamisilla kannustettiin työntekijöitä tarjoamaan ohjattua omahoitoa heti kun esim. nepsy piirteitä nousee keskusteluissa esille. Tuolloin voisi pysähtyä ja kannustaa perheitä tutkimaan yhdessä ammattilaisen kanssa tilannetta.
  • Varsinaista yhteenvetoa ei vielä ole, mutta palautetuista päiväkirjoista saimme muutamia kokemuksia poimittua ja nämä olivat linjassa kansallisten tulosten kanssa.

Vanhempien kokemuksia ja havaintoja:

  • Apua voi saada hyvin varhaisessa vaiheessa, ei tarvitse puhua vielä edes haasteista
  • Hyvä ja toimiva koko perheen arjen kannalta (arjen strukturointi)
  • Ymmärryksen lisääntyminen, sai pohtimaan mistä lapsen käytös voisi johtua
  • Muutos omassa toiminnassa  heijastui myös  lapseen
  • Läsnäolon lisääntyminen
  • Viikoittaisia etappeja sovittuna, tuli panostettua kotiharjoitteluun
  • Tapaamisilla käytiin läpi myös onnistumisia
  • Seurantatapaamisen sopiminen lisäsi turvallisuuden tunnetta

Ammattilaiset:

  • Lyhyelläkin tuella voi päästä hyviin tuloksiin kun ollaan oikea-aikaisesti liikkeillä
  • Pienilläkin muutoksilla voi olla iso merkitys perheen arjen sujumiselle
  • Ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon erittäin sopiva menetelmä
  • Toivotaan jäävän pysyväksi toiminnaksi

 

Johtopäätökset NepsyMieli –pilotista

  • Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku on jo ADHD Käypä hoito- suosituksen mukainen
  • Visuaalisesti palvelupolku on asetettu lasten ja nuorten hoidonporrastuksen mallin mukaisesti ja tämä tukee koko hyvinvointialuetasolla lasten ja nuorten palvelujen yhteneväisyyttä.
  • Palvelupolku toteuttaa opiskeluhuollon ammattilaisen perustehtävän mukaista työtä ja tästä syystä se on istutettavissa työhön.
  • Ohjattu omahoito varhaisessa vaiheessa antaa matalalla kynnyksellä perheille tukea arkeen.
  • Palvelupolku on muunneltavissa; sitä voidaan hyödyntää niin laajemmin HVA tasolla kuin tarkemmin yksikkötasolla ( polun käyttöönotto vaatii yhteensovittamista palvelujen ja resurssien mukaan).
  • Yhteistyö koulun kanssa on merkittävässä roolissa palvelupolulla.
  • Palvelupolussa on huomioitu saamelaisten kielelliset oikeudet ja se vahvistaa saamelaisen asiakkaan ohjautumista palveluissa. Myös visuaaliseen ilmeeseen on nostettu esiin saamenkielisen asiakkaan ohjautuminen saamenkieliseen palveluun ja polun sisälle on selkeästi kuvattu, että miten tämä käytännössä tapahtuu.
  • Pilotin aikana ammattilaisten ymmärrys saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta kieli ja kulttuuritausta huomioiden lisääntyi. 

Saamenkielistä neuropsykiatrista palvelupolkua ei ole aiemmin ollut, joten myös pilottikokeilu oli saamenäkökulmasta ainutlaatuinen. Pilotissa oli vahvasti huomioituna ammattilaisten osaamisen vahvistaminen liittyen saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen kieli- ja kulttuuritausta huomioiden.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

SOVELLETTAVUUS

NepsyMieli- pilotin kokonaisuus on erittäin hyvin sovellettavissa myös muille ikäryhmille, koska pilotin prosessit ovat jo lähtökohtaisesti olemassa pääpiirteissään kaikkien ikäryhmien olemassa olevissa palveluissa. 

Palvelupolku on erittäin muunneltavissa; sitä voidaan hyödyntää niin laajemmin HVA tasolla kuin tarkemmin alue- ja yksikkötasolla (polun käyttöönotto vaatii yhteensovittamista palvelujen ja resurssien mukaan).

Palvelupolun visuaalinen ilme on samanlainen Lapin hyvinvointialueen lasten ja nuorten palvelujen hoidonporrastuksen kanssa. 

SUDENKUOPAT, JOITA KANNATTAA VÄLTTÄÄ

Tällaisen palvelupolkukokonaisuuden jalkauttamisessa ja soveltamisessa on hyvä valjastaa palveluista vastaavat ja esihenkilöt hyvin mukaan, jotka osaltaan sitten varmistavat sen, että jokainen ammattilainen on mukana kenen pitääkin olla. Hyvällä ja riittävän konkreettisella suunnittelulla ja viestinnällä saadaan tehtyä hyvä pohja uuden tiedon omaksumiselle. 

Tärkeää on myös, että kentän ammattilaiset pääsevät reflektoimaan kuulemaansa ennen palvelupolun käytön aloitusta osaksi omaa työtään. Pelkän valmennuksen kautta tällaista riittävän konkreettiselle tasolle menevää tietoa soveltamisesta ei pysty oikein tekemään. 

Riittävä tuki ammattilaisille heidän omiin yhteisiin areenoihin on hyvä turvata. Ammattilaisilla on jo lähtökohtaisesti olemassa omia yhteisöjen yhteisiä areenoja, missä he pohtivat omaa työtään. Tämän palvelupolun reflektointi osaksi omaa työtä vaatii koko työyhteisön yhteistä puhetta esihenkilön johdolla. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Lapin hyvinvointialueen itäisellä ja pohjoisella palvelualueella opiskeluhuollon palveluissa, ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)