Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
VASA-hankkeen selvityksen mukaan Lapin hyvinvointialueella mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on kuntien välisiä eroja. Pienissä ja harvaan asutuissa kunnissa resurssit ovat usein niukat, mikä tekee palvelujärjestelmästä erittäin haavoittuvaisen ja vaikuttaa varhaiseen puuttumiseen mielenterveyden haasteissa. Nuorten kohtalainen ja vaikea ahdistuneisuus on lisääntynyt koronapandemian aikana merkittävästi, lappilaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat hakeutuneet pandemian aikana aikaisempaa useammin hoidon piiriin. Myös erikoissairaanhoidon tarve kasvoi merkittävästi.
Hoitoon pääsy on koronapandemian aikana vaikeutunut osassa palveluista lisääntyneen tuen tarpeen vuoksi. Varsinkin nuoret ovat joutuneet odottamaan palveluihin pääsyä pidempään kuin aikaisemmin, eikä käyntiaikoja ole pystytty tarjoamaan aina tarpeen mukaisesti tarpeeksi tiiviisti. Pitkittyneet hoitoon pääsyajat sekä katkokset kuntoutuksessa puolestaan lisäsivät painetta muihin palveluihin. Kolmannen sektorin järjestöt ja hankkeet ovat pandemian aikana ottaneet aikaisempaa enemmän vastuuta oireilevien tukemisesta.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kehittämistyössä on lähdetty yhdessä mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen vastuualueen kanssa rakentamaan lasten ja nuorten sekä aikuisten palveluissa porrasteista hoitomallia, jonka kautta psykososiaaliset tuki- ja hoitomuodot on organisoitu uudella tavalla. Porrasteinen hoitomalli on Lapin HVA:n strategian mukaista toimintaa, joka tehostaa hoidon vaikuttavuutta ja henkilöstöresurssien käyttöä, tukee taloutta ja helpottaa johtamista. Lisäksi pyritään parantamaan asiakas- ja henkilöstökokemusta.
Tämä mahdollistetaan siirtämällä hoidon painopistettä perustasolle. Vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin ammattilaisilta osaamista, sen jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoprosesseja, joiden kehittäminen vaatii yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason toimijoiden kuten koulu- ja oppilashuollon välillä. Hoitomallilla pyritään siihen, että jokaisella perustason mielenterveys- ja riippuvuustyössä olevalla sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakasta. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut jakautuivat silloin aikuisten alueellisiin, aikuisten keskitettyihin sekä lasten ja nuorten keskitettyihin palveluihin. Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut ovat osana lastenneuvoloiden, oppilashuollon ja perheneuvoloiden toimintaa, porrasteisen hoitomallin mukaisesti.
Lapin hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden integraation toteuttaminen aloitettiin keväällä 2024 ja samalla selkeytettiin PTH ja ESH työnjakoa. Porrastettu hoitomallin kehittäminen on hyvinvointialueen strategista toimintaa. Porrastetulla hoitomallilla pyritään myös vastaamaan keväällä 2025 voimaan tulleeseen alle 23-vuotiaiden terapiatakuuseen.
Vuosina 2021–2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on psykososiaalisten hoitojen ottaminen käyttöön perusterveydenhuollossa ja sitä tukevan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalan yhteistyörakenteen luominen. Psykososiaalisten menetelmien saatavuus on ollut vähäistä suhteessa tarpeeseen.
Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden vastuualueen johdolla lähdettiin kehittämään psykososiaalisten tuen ja hoidon porrasteista hoitomallia, jota VASA 2- hankkeessa koordinoidaan terapiakoordinaattoreiden työpanoksella yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen toimijoiden kanssa.
Porrasteinen hoitomalli tuo hoitoon yhteisen viitekehyksen, valtakunnallisen kehittämisen ja koulutuksen sekä digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon työkaluja. Näillä tavoin pystymme vastaamaan paremmin asiakkaan tuen tarpeisiin oikea-aikaisesti ja riittävällä tavalla sekä tasalaatuisesti. Hoitoon pääsyn vahvistamisella ja yhdenmukaisella alkuarviolla pystytään valitsemaan aiempaa paremmin asiakkaan tarpeiden mukainen hoitomuoto. Tämä mahdollistaa oireenmukaisen vaikuttavan hoidon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä ammattilaisten menetelmäosaamisen että asiakkaiden tarpeiden kohtaamisen paremmin.
Hoitomallissa on hyödynnetty digitaalisia välineitä kuten Älykäs hoidon tarpeen arviointi ja Terapianavigaattori.
Kohderyhmänä ovat Lapin hyvinvointialueen lapset, nuoret ja perheet ja aikuiset sekä heitä kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa.
Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Hoito- ja tukimuotojen ja menetelmien valinta perustuu asiakkaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Tällä tavalla pyritään vahvistamaan asiakkaiden motivaatiota ja aktiivisuutta omassa hoidossaan. Keskeisenä periaatteena on myös palautetietoisuus. Psykososiaalisten menetelmien koulutuksissa ammattilaisia ohjataan jatkuvaan palautteen keräämiseen asiakkaalta sekä palautteen huomioimiseen hoidon toteuttamisessa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Porrasteista hoitomallia on rakennettu yhteistyössä hyvinvointialueen mielenterveystyön esihenkilöiden sekä lasten ja nuorten osalta myös opiskeluhuollon edustajien kanssa.
Aikuisten hoitomalli:
- Esittely tulosalueen henkilöstöinfoissa ja henkilöstökoulutuksessa
- (Lähi)esihenkilöiden rooli
- Työryhmätyöskentelyä syksystä 2024 alkaen
- Syksyn 2025 aikana mielenterveyspalveluiden henkilöstölle järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään porrasteista hoitomallia sekä sitä, mitä se tarkoittaa oman työn kannalta
Lasten ja nuorten hoitomalli:
- Esittely tulosalueen henkilöstöinfoissa ja henkilöstökoulutuksessa
- (Lähi)esihenkilöiden rooli
- Säännöllinen työryhmätyöskentely keväästä 2024 alkaen
- Viety laajasta eteenpäin terapiatakuu työryhmässä, jotka kansallisia ja alueellisia kokoontumisia
- Syksyn 2025 aikana mielenterveyspalveluiden perus- ja erikoistason henkilöstölle järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään porrasteista hoitomallia sekä sitä, mitä se tarkoittaa oman työn kannalta
