Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen toimintamalli/Kymenlaakso

Luotu 18.10.2021
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen toimintamalli/Kymenlaakso
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen toimintamalli/Kymenlaakso

Tiivistelmä

Yksilöllinen tuki työnhakuun, työssä pysymiseen.

Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen.

Asennemuutos osatyökykyisten työttömien  työllistämisestä.

Parempi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään.

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelupolun loppuhuipennus.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä arviolta 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi myös olevansa työhön kykeneviä. (TEM) 

Työhönvalmennusmalli perustuu recovery-ajatteluun ja IPS laatukriteereitä mukaillen näkemykseen jäljellä olevan työkyvyn ja mahdollisen uuden osaamisen tunnistamisen hyödyntämiseen molempien osapuolten etujen mukaisesti.

Työhönvalmentaja tukee henkilökohtaisesti sekä työllistyjää että työllistäjää yhteisen tavoitteen, palkkatyösuhteen, toteutumisen edistämiseksi. 

Työssä pysyminen ja työnhakijan oman toimijuuden vahvistaminen ovat valmennuksen ydintehtäviä.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Osatyökykyiset työttömät muodostavat yhteiskunnassa, Ilmarisen tutkimusten mukaan, mittavan hyödyntämättömän työvoimapotentiaalin, 1,3 miljardia € vuodessa. Hallitukset tarttuvat vuorollaan työllisyyden hoitoon erilaisilla toimenpiteillä. 

Kymenlaaksossa ollaan mukana työkykyohjelmassa hankkeena (2021-2022), jonka tarkoituksena on parantaa osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia sekä lisätä tuetun työllistymisen menetelmien käyttöä kaikkein vaikeimmin työllistyvien henkilöiden avuksi. (THL)

Parhaimmillaan osatyökykyisten osallistaminen työelämään vähentää hyvinvointialueiden kustannuksia työllisyydenhoidossa ja mielenterveyspalveluissa sekä terveyspalveluissa. Osatyökykyisten työllistäminen ulottuu myös sosiaalityön rakenteisiin edistäen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta ylisukupolvien. 

Mainittavaa työhönvalmennusmallin vaikuttavuudesta toimintaympäristöönsä, on ydintehtävän laadukkaampi toteutuminen. Työllistämällä osatyökykyisiä tekemään työkykyä vastaavia avustavia tehtäviä voidaan vähentää työyhteisön kuormitusta ja poissaoloja. 

Työhönvalmennusmalli tulee juurruttaa osaksi moniammatillista yhteistyötä työllisyyspalveluissa tai muussa tuetun työllistymisen palveluissa. Työhönvalmennuksesta hyötyvät henkilöt tulee tunnistaa moniammatillisesti ja asiakaslähtöiset tukitoimet koottava ihmisen kokonaisvaltainen elämäntilanne huomioiden. 

Työkyvyn tuen tunnistaminen ja oikea-aikaisten toimenpiteiden toteutuminen, kuten kuntoutus, taloudellinen turva (etuudet) sekä selvitykset, lisäävät työhön paluu valmiuksia ja tukevat työkyvyn kohentumista sekä työssä pysymistä.

Työkykyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten terveys, osaaminen ja oppiminen, työn mielekkyys ja arvot, johtaminen ja työyhteisö sekä henkilön voimavarat, joiden tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota palvelujen yhteensovittamisessa.

Työkykyä voidaan kuvata nelikerroksisena talona, kts. linkki.  Työkykytaloa ympäröi perheen, sukulaisten ja ystävien verkostot. Yhteiskunnan rakenteet ja säännöt vaikuttavat myös yksilön työkykyyn. Vastuu yksilön työkyvystä jakaantuukin sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan kesken. (TTL)

Matalan kynnyksen ja ketterän työhönvalmennuspalvelun tavoitteena on:

  • Perustason palveluiden vahvistaminen

  • Osatyökykyisten työllistäminen

  • Asenne/arvomuutos työmarkkinoilla monimuotoisen työyhteisön rakentamiseksi

  • Edistää työpaikkojen syntymistä osatyökykyisille (yritysyhteistyön lisääminen, palkkauskynnyksen madaltaminen ja työtehtävien räätälöinti )

  • Kehittää palveluja työnantajille osatyökyisten rekrytoinnin helpottamiseksi

Tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelu kohdistuu henkilöille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja valmennusta.

Työhönvalmennuksen kohderyhmä ovat osatyökykyiset, jotka ovat motivoituneet hakeutumaan työhön. 

Mallia on yhteiskehitetty kokemusasiatuntijan vetämän asiakasraadin avulla.

Työhönvalmennus perustuu osaamisen hyödyntämiseen ja laatukriteereiden mukaiseen valmentavaan työotteeseen. 

Työhönvalmennuksen palveluun sisältyy työsuhteen tukeminen ja tuki työn ulkopuolella.
Työkyky rakentuu monista eri ulottuvuuksista.
Osaamista tuodaan esille työnantajille avointen hakemusten avulla.
Osaan ja pystyn!
Osaaminen täytyy sanoittaa ja tuoda esille!
Työhönvalmennuksessa on aina otettava huomioon yksilön kokonaistilanne.
Työhönvalmennuksen oikea-aikaisuus työllistymisen polulla!
Työhönvalmennukseen fokusointi onnistuu parhaiten kun kokonaisvaltaisen kuntoutumisen tukemiseen on rakennettu moniammatillinen tiimi!
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Sillä hetkellä osatyökykyisten työttömien henkilöiden työllistymismahdollisuuksien lisääminen. 

Avustavien tehtävien tunnistaminen ja osatyökykyisen rekrytointikynnyksen madaltaminen.

Työllistyvän henkilön voimavarojen, positiivisten kokemusten ja työnhakutaitojen lisääminen.

Työllistyvien henkilöiden osaamisen lisääminen omien taitojen markkinoinnissa ja oikeanlaisen työympäristön löytyminen suhteessa työkykyyn. 

Työllistyminen ja työssä pysyminen. 

Osaamisen hyödyntäminen tai mahdollisen uuden osaamisen ja pystyvyyden tunteen lisääminen.

Voimaantuminen. 

Urapolkujen selkeytyminen. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Aluksi arvioidaan työhön paluu valmius ja työhönvalmennuspalvelun oikea-aikaisuus.

Henkilön suunnitelmaa seurataan työllistymissuunnitelmassa.

Muutosta mitataan sillä, onko henkilö täyttänyt työssäoloehdon, eli työllistynyt.

Palveluntarvetta määritellään tarvittaessa uudelleen moniammatillisesti ja saattaen vaihdetaan oikeaan palveluun. 

Työhönvalmennuksen aikaisesta tuesta tehdään raportti lähettäville tahoille. Raportissa tulee ilmi työhönvalmennuksen toteutus ja ammatillinen profilointi, vahvuudet ja työkyvyn tuen menetelmät, jatkotoimenpiteet ja työnantajan kanssa tehtävä yhteistyö.

Työhönvalmennuksen vaikuttavuutta voidaan mitata myös työkykypistemäärän sekä pystyvyyden tunteen itsearvioinnin seurannan avulla. 

Asiakasosallisuus on myös yksi työhönvalmennuksen koko toiminnan ydin. Työhönvalmennuksen asiakkailta saatu tieto voidaan hyödyntää jatkuvaan kehittämiseen ja laatukriteereiden ylläpitoon sekä vaikuttavuuteen.

Asiakaspalaute, jossa huomioidaan myös verkosto- ja työnantajayhteistyö. 

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hyvien ja toimivien käytäntöjen jakaminen sekä todentaminen.

Työhönvalmennuksen tiimin ja/tai moniammatillisen tiimin resurssointi.

Jatkuvan seurannan ja arvioinnin avulla vaikuttavuuden esille tuominen ja rahoituksen jatkumisen perustelu.

Hyvinvointialueen päättäjille tietoa osatyökykyisten tuen tarpeista ja kustannusten vaikutuksista. Työhönvalmennus säästää monesta kohtaa Hyvinvointialueiden menoja- taatusti! 

Työhönvalmennus toimii moniammatillisen tiimin osana ja tuo omalla asiantuntijuudellaan tietoa työnhakijan voimavaroista, osaamisesta ja työssä pysymisen keinoista sekä mahdollisista työpaikoista, joissa osaamista voisi hyödyntää. 

S = SELKEÄSTI MÄÄRITELTY

M = MITATTAVISSA

A = AIKAAN SIDOTTU

R = REALISTINEN

T = TAVOITTELEMISEN ARVOINEN

Työhönvalmennus toimii laatukriteereitä noudattaen ja erityisesti silloin kun palvelua voidaan tarjota matalalla kynnyksellä valmennettavien omassa ympäristössä, oikeaan aikaan. 

 

Toimintamallin ydinsisältö

Yksilöllinen tuki työnhakuun, työssä pysymiseen.

Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen.

Asennemuutos osatyökykyisten työttömien  työllistämisestä.

Parempi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään.

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelupolun loppuhuipennus.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Laatukriteerit toimivat! 

Yksilöllisyys.

Palvelun saavutettavuus- matala kynnys!

Joustava!

Ketterä!

Verkostotyö!

Tiimityö!

Moniammatillisuus!

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Täytyy ymmärtää ihminen kokonaisuutena.

Sosiaalityön palveluohjausosaaminen tärkeässä roolissa.

Rohkeus!

Valmentajan roolin omaksuminen.

Asennemuutos. 

Vaikuttavuus, työhönvalmennus ennaltaehkäisee/säästää monilta muilta toimenpiteiltä.

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialue.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)