Pohjois-Savon hyvinvointialue toimii 19 kunnan alueella ja se on jaettu kolmeen toiminta-alueeseen: Pohjoiseen, Keskiseen ja Eteläiseen. Hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion ylliopistollinen sairaala (KYS) vastaa noin miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen väestöpohja on lähes 250 000 henkilöä ja työskentelee lähes 13 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan ammattilaista.
Toimimme Pohjois-Savon ja sen ihmisten hyväksi. Uudistumme ennakkoluulottomasti, teknologian mahdollisuuksia hyödyntäen ja asiakkaan tarpeet aina etusijalle asettaen. Tunnistamme erilaiset tarpeet ja edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Teemme työtä yhdessä - työkavereiden, asukkaiden ja yhteistyöverkostojen kanssa.
Alueen väestö ikääntyy, minkä vuoksi palvelujen tarve kasvaa erityisesti ikääntyneiden parissa. Rakenteellisia uudistuksia, palveluita ja toimintamalleja kehitetään vastraamaan palvelutarpeen kasvuun ja sen tuomiin taloudellisiin haasteisiin. Asukkaamme odottavat, että palvelumme ovat asiakaslähtöisiä, hoitoon pääsy on nykyistä nopeampaa ja palvelut ovat paremmin saavutettavia. Henkilöstön vaihtuvuus ja erityisesti lääkäreiden saatavuus haastavat tilannetta. Pienempiin, syrjemmässä sijaitseviin yksiköihin, lääkäreiden rekrytointi on vaikeampaa kuin isompiin yksiköihin. Hoitohenkilöstön tilanne on ollut parempi.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelurakenne ja palveluverkko vaikuttavat koko Pohjois-Savon elinvoimaan. Ne tukevat työvoiman veto- ja pitovoimaa. Terveys- ja hyvinvointiteknologia ja niihin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistavat osaamisen kasvua. Hyvinvointialueella hyödynnetään uusia innovaatioita kestävän kehityksen osana.
Kansanterveystyön painopiste on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ennaltaehkäisyssä ja perustason palveluiden vahvisamisessa.
- Hoidon jatkuvuuden ja saatavuuden haasteet edellyttävät vastaanottotoiminnan uudistamista, hoidon jatkuvuuden turvaamista, digipalvelujen kehittämistä ja OmaTiimi-mallin vahvistamista.
- Tarkoituksenmukainen työnjako on keskeinen keino tehostaa toimintaa, purkaa päällekkäisyyksiä ja turvata hoidon jatkuvuus.
- Sairaanhoitajien osaamisen vahvistaminen ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden hyödyntäminen tukevat uudistusta sekä kiireettömässä että kiireellisessä vastaanottotoiminnassa.
- Uusi toimintamalli edellyttää:
- Vanhoista käytännöistä luopumista ja yhtenäisten ohjeiden luomista
- Lääkkeenmääräämishoitajan työnkuvan ja toimivaltuuksien selkeää määrittelyä
- Prosessien kehittämistä ja asiakasohjauksen sujuvoittamista
- Kehittämisessä painotetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä, joustavia konsultaatiokäytäntöjä ja asiakaslähtöisyyttä
Vaikutukset:
- Asiakkaille: Hoitoon pääsy nopeutuu, hoidon jatkuvuus paranee, oikea asiakas ohjautuu oikealle ammattilaiselle. Potilaat sitoutuvat paremmin omahoitoon ja ovat tyytyväisempiä.
- Ammattilaisille: Uusi rooli lisää osaamista ja vastuuta, selkeyttää työnjakoa ja parantaa yhteistyötä. Tarjoaa urakehitysmahdollisuuksia.
- Organisaatiolle: Resurssien tehokkaampi käyttö, muutosjohtamisen tarve ja talouden hallinta. Korostuvat asiantuntijuus ja yhteistyö.
- Yhteiskunnalle: Parempi palvelujen saatavuus, kustannustehokkuus ja työvoiman riittävyys pitkällä aikavälillä. Tukee kansallista verkostotyötä ja lainsäädäntövalmistelua.
Asiakasymmärrystä on saatu 2024 valmistuneella Palvelutarveanalyysillä (PSHVA). Analyysin mukaan terveysasemien vastaanottojen asiakkaista reilu 1% aiheuttaa suoritteista reilut 10%. Paljon palveluita käyttäneillä korostui psyyken sairaudet, neurologiset sairaudet, vammat ja silmäsairaudet. Paljon palveluita käyttävillä korostuivat toistuvat ja lisääntyneet hoitajavastaanotoilla käynnit. Harvoin palveluita käyttävät muodostavat kuitenkin puolet kaikista käynneistä.
Lääkkeenmääräämishoitaja hoitaa vastaanottonsa potilaat itsenäisesti, hyödyntäen tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä ja seuraten hoidon vaikuttavuutta. Hän tarjoaa yksilöllistä terveysneuvontaa vastaanotolla, puhelimitse ja digipalveluissa. Vaikka lääkkeenmääräämisoikeus on rajattu, hoitajalla on kliininen koulutus laaja-alaiseen tutkimiseen ja hoitamiseen myös asetuksen ulkopuolisissa tautitiloissa.
Kohderyhmänä ovat potilasryhmät, jotka on määritelty pilotin työpajoissa asiakasohjautumisen mallien avulla. Hoitaja voi toteuttaa lääkkeenmääräämishoitajan tavanomaisia vastaanottoja, tehdä lääkehoidon tarkistuksia ja arviointeja sekä selvittää laajempia potilastilanteita. Lääkkeitä määrätään rajatun oikeuden mukaisesti tai konsultoidaan lääkäriä tarpeen mukaan. Hoitaja toimii myös muun hoitohenkilökunnan konsultoitavana.
Asiakasnäkökulmasta hoitoon pääsy nopeutuu ja potilas saa avun sekä hoitosuunnitelman yhdellä käynnillä, mikä vähentää päällekkäistä työtä ja uusintakäyntejä. Kokonaisvaltainen omahoidon ohjaus parantaa sitoutumista ja rationaalista lääkkeiden käyttöä, mikä tukee hoidon vaikuttavuutta ja kustannussäästöjä. Lääkeneuvonta vähentää turhia lääkemääräyksiä. Asiakasymmärrystä vahvistetaan keräämällä säännöllisesti palautetta hoidon laadusta, saatavuudesta ja tyytyväisyydestä. Asiakasymmärryksen edistämiseksi on hyödynnetty myös OTSO-hankkeen OmaTiimin ja OSMO-opetusvastaanoton asiakasraadin kokoontumisia ja niiden yhteenvetoja.
- Uutinen: OmaTiimi-mallin ja opetusvastaanotto Osmon asiakasraati starttasi
- Blogi: Asiakasraati tarkasteli vastaanottoprosessia – kuulluksi tuleminen ja jatkohoito keskiössä
- Monialainen vastaanotto ja omahoitolomake: OTSO-hankkeen asiakasraati kokoontui - Pohjois-Savo
