Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Neuropsykiatristen nuorten tilanne Pohjanmaalla on pandemian vuoksi kärjistynyt. Hyvinvointialueellaamme nuorten tutkimus on keskitetty suurimmalta osalta erikoisairaanhoitoon . Hyvinvointialueellamme suurimmalla väestöpohjalla olevalla alueella ( keskinen) yli 16 vuotiaiden ADHD tutkimukset olivat kokonaisuudessa eriskoissairaanhoidossa, jossa jonotilanne pahimmillaan 2 vuotta ( 2023) .
Palveluvalikoima oireileville nuorille ja heidän omaisillensa on vähäistä. Palveluita ja tukea saadaan usein myöhäisessä vaiheessa. Asiakkailla ei ole selkeää kuvaa omasta hoitopolustaan. Myös ammattilaisilla ei oleyhtenäistä linjaa hoitovastuusta eikä toimintamallista. Tämä tuli selville järjestämästämme webpropol kyselystä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
ADHD tuen ja tutkimuksen tarve on noussut viime vuosina voimakkaasti. Hyvinvointialueellaamme nuorten tutkimus on keskitetty suurimmalta osalta erikoisairaanhoitoon. Pahimmillaan jonotusaika ADHD tutkimuskiin oli noin 2 vuotta., jonka aikana ei ollut tarjota muuta tukea. Alueellamme on erilaiset hoitopolut ja epäselvät toimintamallit. Palvelut koettiin pirstaleisiksi niin asiakkaiden kun myös ammattilaisten näkökulmasta.
13–19-vuotiaiden varhainen tuki oli puutteellisemmin järjestetty. Myös diagnostiikka ja lääkitysten aloittaminen näytti käyvän mutkikkaammaksi sen mukaan, mitä vanhemmista lapsista oli kyse. ( THL: Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla; Riina-Maria Leskelä; 2023)
- Nuori tarvitsee tukea, jotta hän voi kohdata arjen haasteet ilman, että tarkkaavaisuus- ja keskittymisongelmat ja niistä aiheutuvat toiminnanohjauksen puutteet estävät hänen kehitystään, opiskeluaan tai sosiaalista elämäänsä . Samaan aikaa pyritään välttämään turhaa diagnosointia.
- Ammattilaiset tarvitsevat selkeitä toimintamalleja ja koulutusta, jotta he voivat tunnistaa ja hoitaa nuorten tarpeet tehokkaasti varhaisessa vaiheessa. Ammattilaiset tarvitsevat myös selkeän toimintamallin vastuusta ja rooleista hoitoketjusssa.
- Organisaatiot tarvitsevat yhteistyötä ja integraatiota, jotta palvelut ovat sujuvia ja tavoitettavia kaikille nuorille, jotka tarvitsevat apua. Organisaation on kyettävä tarjoamaan yhdenvertaiset palvelut koko hyvinvointialueella. Palvelut tulevat olla helposti saavutettavissa ja painopiste perustasolla. Palveluiden oltava myös kustannustehokkaita. Pyritään tarjoamaan pavleuista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja välttää ns. raskaimpia palveluita. Hoitotakuun toteutuminen.
- Yhteiskunta tarvitsee investointeja nuorten hyvinvointiin, jotta pitkäaikaiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt voivat realisoitua. Hoitamattoman ADHD vaikutukset lastensuojeluun, työttömyyteen, mielnterveysongelmiin ja päihdeongelmiin on todettu.
Kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret, jotka asuvat Pohjanmaan hyvinvointtalueella ja joilla on keskittymis- ja tarkkaavaisuushaasteita. Tämä ryhmä sisältää ADHD:stä tai muista tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiviä nuoria, joiden arki ja toimintakyky voivat olla haasteiden vuoksi rajoittuneita.
Keväällä 2024 toteutetussa asiakaskyselyssä, johon vastasivat sekä nuoret että heidän vanhempansa, kartoitettiin nykyisten palveluiden tilaa ja kehittämistarpeita. Kyselyn tulokset osoittivat selkeitä kehityskohteita: hoitoon pääsy koetaan vaikeaksi, tarjolla oleva tuki ei vastaa tarpeita, ja palvelut ovat hajanaisia ja heikosti yhteensovittuja. Lisäksi ammattilaisten välinen yhteistyö on riittämätöntä, mikä vaikeuttaa kokonaisvaltaisen tuen saamista.
Asiakkailta saadun palautteen mukaan pitkät odotusajat palveluihin ja tiedon saatavuuden puutteellisuus olivat merkittäviä ongelmia. Tieto esimerkiksi saatavilla olevista palveluista ei ollut helposti löydettävissä, mikä heikensi palveluiden saavutettavuutta.
Kehittäjätiimiin kuuluu myös asiakasedustaja, joka tuo tiimiin arvokasta asiantuntemusta ja edistää kehitystyötä asiakkaiden todellisten tarpeiden ja toimintaympäristön ymmärtämiseksi.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Asiakas saa varhaisessa vaiheessa tukea;1- 14pv kuluessa ensijäsennykseen huolen synnyttyä. Ensijäsennyksen jälkeen asiakkaalle aloitetaan keskittymisen ohjattu omahoito. Mikäli yhteisesti määritetyt tutkimuskriteerit täyttyvät ja OOH ei ole tuonut toimintakykyyn toivottua kehitystä, aloitetaan ADHD tutkimusvaihe.
- Asiakas on tietoinen omasta hoitopolustaan, jotta hän kykenee sitoutumaan omaan hoitoonsa. Palvelupolku kuvattu ja esitetty. Käyttöön otetaan kesällä 2025 myös digihoitopolku.
- Asiakas saa tarvitsemansa tuen ja tutkimuksen sujuvasti, mikä edelyttää, että palvelut ovat tuotu perustason mielenterveyspalveluihin, ja kaikilla ammattilaisilla on osaaminen ohjattuun omahoitoon sekä ADHD tutkimuksen tekoon.
- Ammattilaiset tietoisia toimintamallista sekä vastuujaosta. Toimintamalli on juurrutettu ja kuvattu.
- Erikoissairaanhoidon kuormittavuuden vähentäminen
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Seurataan ohjatun omahoidon vaikuttavuutta ( kuinka moni saa tarvitsemansa tuen ohjatulla omahoidolla ).Tavoitteena 25 % asiakkaista hyötyy ohjattusta omahoidosta.
- Seurataan keskittymishäiriön ohjatun omahoidon käyttöastetta ( Forms),toimenpidekoodit otettu käyttöön 3/2025. tavoitteena ohjatun omahoidon käyttöasteen nousu aluiella joilla ei aiemmin käytössä.
-
Esimiehet tarkistavat henkilöstön osaamisen yksiköissään, tavoite 100 % niin ohjatussa omahoidossa kun myös ADHD tutkimuksen osaamisessa.
Digihoitopolun käyttöönotto pilottina 6/25 jonka myötä toimintakayvyn muutosta WHODAS, SOFAS mittareilla, sekä oirepisteiden muutos ADHD-RS
- Opinnäytetyönä tehtävä henkilöstön näkökannalta vaikuttavuudesta ja prosessin käyttöönotosta laadullinen tutkimus
Toimintamallin keskeiset edellytykset
