Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin kokoaa tiedot Kymenlaakson alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista. Palvelutarjottimelta asukkaat ja ammattilaiset voivat löytää esim. liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluja.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin, Kymenlaakson hyvinvointialue, (RRP, P4, I2 & I4)
Tekijä
Tuomas LaaksonenLuotu
26.3.2024Viimeksi muokattu
20.1.2026* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Alueen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös väestön hyvinvoinnin kehittymiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta väestö tulisi saada pysymään terveinä, hyvinvoivina ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Kymenlaaksossa eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Väestö vähenee alueella nopeasti.
Sote- rakenneuudistus-hankkeen aikana Kymenlaaksoon laadittiin Alueellinen hyvinvointisuunnitelma 2020–2025. Suunnitelmassa tunnistettiin keskeiset alueellisen kehittämisen painopisteet. Kymenlaaksossa Sote- rakenneuudistus- hankkeessa kehitettyä elintapaohjauksen palvelutarjotin Elmaa (https://kymenhva.fi/elma/) jatkokehitetään vastaamaan laajemmin ja kattavammin erityisesti heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien kymenlaaksolaisten tarpeita. Elintapaohjauksen palvelutarjotin Elma on kehitetty alueellisen monialaisen elintapaohjauksen kehittämistyöryhmän toimesta, joka toimii alueellisen elintapaohjauksen kehittämisen ohjausryhmänä.
Kymenlaakson hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palvelutarjotinta kehitetään osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin (hyte-palvelukonseptin) kehittämistyötä. hyte-palvelukonseptin tavoitteena on, että asukkaat ja ammattilaiset löytävät jatkossa helposti oman alueensa kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja toiminnan, jotka edistävät hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta. Kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa EU:n hankerahoituksella vuosina 2024–2025 (NextGenerationEU).
Palvelutarjottimelle kootaan entistä kattavammin erityisesti mielen hyvinvointiin, osallisuuteen, riippuvuuksien hallintaan ja alueellisten kansansairauksien ehkäisyyn liittyviä kokonaisuuksia alueen asukkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Palvelutarjottimen ulkoasua ja käytettävyyttä kehitetään asiakaslähtöisemmäksi.
Tiedot hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) palveluista ovat kuvattuna sirpaleisesti useisiin eri kanaviin (esim. kuntien ja järjestöjen verkkosivut tai sosiaalisen median kanavat). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole välttämättä keinoja tai aikaa löytää tietoja asiakkaillensa soveltuvista hyte palveluista. Hyte palvelutarjotin kokoaa eri toimijoiden (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt, seurakunnat) tuottamat hyte palvelut yhdelle alustalle ammattilaisten ja asukkaiden löydettäväksi.
Kehittäjäjoukko
Hyte palvelukonsepti / Kansallinen kehittäminen
Hyte-Palvelukonsepti ohjaa toimintamallien ja digitaalisten palvelujen kehittämistä. Se noudattaa kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuuria ja tukee alueellista Hyte kehittämistyötä, jota tehdään Suomen kestävän kasvun ohjelman aluehankkeissa vuosina 2022–2025. Palvelukonseptin kehittämistyön kohderyhmänä on aikuisväestö, eli nuoret aikuiset, työikäiset ja ikääntyneet. Kehittämistyössä ovat mukana hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki sekä järjestöjä, kuntia ja kansallisia toimijoita.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen digialustan kriteerit on määritelty kansallisesti "Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä" dokumentissa.
Alueellinen kehittäminen
Palvelutarjottimen kehittämisestä vastaa alueellisesti Suomen kestävän kasvun ohjelmassa projektikoordinaattori. Palvelutarjottimen kehittämiseen osallistuu laaja joukko ammattilaisia.
Yhteiskehittäminen
Palvelutarjottimen valinta
Palvelutarjottimen valinta tehdään kansallisen (DigiFinlandin Tarmoa) ja alueellisen toteutuksen välillä. Vertailua varten tehdään tarvitaan tarjous alueellisen palvelutarjottimen toteutuksesta. Palvelutarjottimen vaatimusmäärittelyn tarjouspyyntöä varten tekee hankkeen projektikoordinaattori kansallisten ja alueellisten vaatimusten perusteella.
Palvelutarjottimen sisällöntuotanto
Palvelutarjottimelle tuodaan alueella käytössä olevat hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut riippumatta niiden tarjoajasta (Hyvinvointialue, kunta, järjestö, seurakunta). Palvelukonseptin mukaisesti yrityksiä ei tässä vaiheessa tuoda alustalle. Yhteistyötä tehdään kuntien, järjestöverkostojen ja yksittäisten järjestöjen sekä seurakuntien kanssa, jotta niiden palvelut saadaan kuvattua palvelutietovarantoon (PTV).
Palvelutarjottimella tavoitellaan kolmea muutosta:
- Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat alueella käytössä olevia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita ja ohjaavat asiakkaitaan näihin palveluihin
- Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita tuottavat organisaatiot kuvaavat palvelunsa palvelutietovarantoon, josta ne voidaan nostaa palvelutarjottimelle
- Hyvinvointia sivusto on sekä kansalaisten, että ammattilaisten käytössä
Tavoitteena on, että Palvelutarjotin on sekä alueen kansalaisten, että heitä neuvovien ammattilaisten käytössä ja että Kymenlaakson alueella käytössä olevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut löytyvät palvelutarjottimelta.
Tavoite 1: Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat alueella käytössä olevia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita ja ohjaavat asiakkaitaan näihin palveluihin
Kymenlaakson hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Tässä kyselyssä selvitettiin mm. kuinka usein ammattilaiset ohjaavat asiakkaitaan hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Kysely uusitaan maalis- huhtikuussa 2025.
Hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ohjaavien ammattilaisten osuutta verrataan aikaisemmassa kyselyssä saatuihin tuloksiin.
Tavoite 2: Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita tuottavat organisaatiot kuvaavat palvelunsa palvelutietovarantoon, josta ne voidaan nostaa palvelutarjottimelle
Palvelutarjottimelle nousevien palvelujen määrää seurataan. Keväällä 2024 kartoitettiin kuntien, järjestöjen ja seurakuntien tarjoamia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja. Kartoitus tehtiin asiantuntija-arviona organisaatioiden julkisesti löytyvien tietojen pohjalta. Kartoitustyön tuloksena alueella arvioidaan olevan noin 600 palvelutarjottimelle soveltuvaa palvelua. Tämä määrä on kuitenkin vain karkea arvio, sillä organisaatioiden tuottama toiminta voidaan kuvata palveluiksi erilaisilla kriteereillä. Palvelujen määrän tavoitteeksi on asetettu 450 vuonna 2025 ja 600 vuonna 2026.
Palvelutarjottimelta löytyvien palveluiden määrää verrataan kartoitettujen palveluiden määrään.
Tavoite 3: Hyvinvointia sivusto on sekä kansalaisten, että ammattilaisten käytössä
Hyvinvointia verkkosivuston käyttäjämääriä seurataan. Tämä tehdään alueellisia ja THL ohjeita noudattaen seuraamalla sivulatausten määrää. Sivulatausten määrää seuraamalla ei pystytä erottelemaan ammattilais- ja kansalaiskäyttäjiä.
Hyvinvointia sivuston käyttöä verrataan elintapaohjauksen palvelutarjottimen (Elma) käyttömääriin. Käyttäjämäärän tavoitteeksi asetetaan 350 käyttäjää / kuukausi vuoden 2025 aikana.
Kohderyhmänä ovat alueen asukkaat, jotka tarvitsevat tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista osana oman hyvinvointinsa ylläpitämistä tai kehittämistä. Kohderyhmänä ovat myös palveluohjausta tekevät ammattilaiset (sekä hyvinvointialueella, että muissa alueen organisaatioissa).
Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kyselyyn saatiin 381 vastausta. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista 75% ohjaa asiakkaitaan hyte toimintaan viikoittain tai harvemmin ja 25% vastasi, että ei ohjaa asiakkaitaan hyte toimintaan tai ei osaa sanoa. Näistä 25% puolet ilmoitti syyksi, ettei tiedä mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa alueella on tarjolla.
Ammattilaiset saavat tietonsa hyte palveluista monista eri lähteistä (kollegat, verkostot ja oma harrastuneisuus sekä verkkosivut, sosiaalinen media, ilmoitustaulut, infotilaisuudet ja hyvinvointialueen intranetsivut). Vain 3% vastaajista ilmoitti käyttävänsä elintapaohjauksen palvelutarjotin Elmaa (https://kymenhva.fi/elma/) palveluohjauksessa. 22% vastaajista ilmoitti, että ei saa mistään tietoa alueen hyte-toiminnasta.
Kymenlaaksossa päätettiin toteuttaa palvelutarjotin alueellisena verkkosivu ratkaisuna. Yhdessä palveluntuottajan kanssa määritellään ja suunnitellaan sivuston toiminnallisuudet sekä visuaalinen käyttöliittymä ja palveluntuottaja toteuttaa sivuston. Kuntien ja järjestöjen sekä seurakuntien kanssa tuotetaan palvelukuvaukset näiden toimijoiden palveluista palvelutietovarantoon (järjestöjen osalta lähellä.fi verkkopalvelun PTV integraation kautta).
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen määrittely ja löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koostamasta palvelukonseptin määrittelystä (Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä).
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimesta voidaan ottaa käyttöön joko kansallinen tai alueellinen ratkaisu. Kansallinen ratkaisu on DigiFinlandin Tarmoa palvelu. Alueellinen ratkaisu perustuisi käytössä olevan elintapaohjauksen palvelutarjottimen (Elma) jatkokehittämiseen.
Kymenlaakson hyvinvointialueella päätettiin toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimen alueellisena ratkaisuna. Päätös tehtiin 4.12.2023 ja päätöksessä huomioitiin vaihtoehtojen ominaisuudet, mahdollisuus vaikuttaa palvelutarjottimen sisältöön sekä kehittämistyön ja jatkuvan palvelun kustannukset.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin kokoaa alueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut yhteen paikkaan. Palvelutarjotin toteutetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuille tulevana alasivustona.
Palvelutarjotinta kehitetään asiakkailta ja ammattilaisilta saadun palautteen pohjalta vuoden 2025 aikana.
Palvelutarjotin julkaistaan 16.12.2024 täydentyvällä sisällöllä. Q1 ja Q2 2025 aikana lisätään suunnitellut teemat ja tuetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen palveluita sekä Kymenlaakson kuntia, järjestöjä ja seurakuntia hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kuvaamisessa.
Tavoitteena on saada palvelutarjottimesta työväline sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille palveluohjauksessa hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja lisätä Hyvinvointia palvelun tunnettuutta Kymenlaakson asukkaiden, kuntien, järjestöjen, seurakuntien sekä muiden yhteistyökumppaneiden joukossa.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Hyvinvointia-palvelu on digitaalinen palvelutarjotin, joka kokoaa Kymenlaakson alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut yhteen paikkaan. Se toimii sekä kansalaisten että ammattilaisten työkaluna hyvinvoinnin tukemisessa, palveluihin ohjaamisessa ja omahoidon edistämisessä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut ovat hajallaan eri verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa ja ilmoitustauluilla. Ammattilaisilla ei ole aikaa tai keinoja löytää ajankohtaista ja kattavaa tietoa asiakkaan tarpeisiin. Kyselyssä 22 % ammattilaisista ilmoitti, ettei saa mistään tietoa alueen hyte-toiminnasta.
Hyvinvointia-palvelu on suunnattu sekä alueen asukkaille. että ammattilaisille:
- Asukkaat: erityisesti aikuisväestö (nuoret aikuiset, työikäiset, ikääntyneet), jotka etsivät keinoja ylläpitää tai parantaa omaa ja läheistensä hyvinvointia.
- Kymenlaakson asukkaan voivat käyttää palvelutarjotinta itsehoidon tukena löytääkseen itselleen soveltuvia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita.
- Ammattilaiset: sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, palveluohjaajat, kuntien ja järjestöjen toimijat, jotka ohjaavat asiakkaita hyte-palveluihin.
- Ammattilaiset voivat hyödyntää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotinta asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä sekä neuvonnan, että palveluihin ohjaamisen välineenä.
Digitaalinen palvelualusta (https://hyvinvointia.kymenhva.fi/), joka kokoaa alueen hyte-palvelut yhteen. Palvelutietovarannon (PTV) integraation avulla palvelut löytyvät helposti ja asiakaslähtöisesti. Palvelutarjotin sisältää mm. liikunta-, kulttuuri-, luonto- ja mielen hyvinvointiin liittyviä palveluita.
Hyvinvointia-palvelun hyödyt alueen toimijoille:
- Asukkaat löytävät omaan elämäntilanteeseensa sopivia palveluita ja omahoito-ohjelmia.
- Ammattilaiset voivat ohjata asiakkaita tarkoituksenmukaisesti ennaltaehkäisevään ja edistävään toimintaan.
- Organisaatiot (kunnat, järjestöt ja seurakunnat) saavat näkyvyyttä palveluilleen ja voivat toteuttaa lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.
- Hyvinvointialue saa käyttöönsä työkalun, joka tukee strategista kehittämistä ja palveluohjausta.
Toimintamalliin sisältyvät tehtävät ja työvälineet
- Palvelukuvausten tuottaminen Palvelutietovarantoon (myös Lähellä.fi-integraatio järjestöille)
- Verkkosivujen suunnittelu ja toteutus
- Asiakaslähtöinen käyttöliittymä ja visuaalinen ilme
- Itsearviointityökalujen ja itsehoito-ohjelmien kokoaminen asukkaille
- Hallintamalli ja ohjeistus palvelutarjottimen operointiin
- Koulutus palvelutarjottimen käyttöön
Hyvinvointia-palvelu vastaa konkreettisesti tiedon hajanaisuuteen ja ohjauksen haasteisiin. Se tukee ennaltaehkäisevää työtä, vahvistaa osallisuutta ja tuo alueen palvelut näkyväksi. Toimintamalli on skaalattavissa ja tukee kansallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptia.
Toimintamallin juurruttaminen osaksi arjen toimintaa edellyttää systemaattista yhteistyötä ja viestintää:
- Johtaminen: Hyvinvointialueen johdon sitoutuminen palvelutarjottimen ylläpitoon ja kehittämiseen.
- Viestintä: Sisäinen ja ulkoinen viestintä ammattilaisille, asukkaille ja sidosryhmille (esim. kampanjat, koulutukset, uutiskirjeet).
- Koulutus: Ammattilaisille järjestetään koulutuksia palvelutarjottimen käytöstä ja palveluihin ohjaamisesta.
- Ammattilaisten sitouttaminen: Hyvinvointia-palvelu integroidaan osaksi asiakastyön prosesseja ja ohjauskäytäntöjä.
- Sidosryhmätyö: Kuntien, järjestöjen ja muiden palveluntuottajien kanssa tehdään yhteistyötä palvelujen kuvaamisessa.
- Sopimukset ja vastuut: Sovitaan vastuut palvelujen ylläpidosta, sisällöntuotannosta ja teknisestä kehittämisestä hallintamallissa.
- Jatkokehittäminen: Palvelua kehitetään asiakaspalautteen ja käytön analytiikan perusteella.
Käyttöönotto ja ylläpito vaativat seuraavia resursseja:
- Aika: Palvelujen kuvaaminen, koulutusten järjestäminen ja sisällön päivittäminen vievät aikaa.
- Henkilöstö: Tarvitaan koordinaattori tai tiimi, joka vastaa palvelun hallinnoinnista ja kehittämisestä.
- Rahoitus: Alustan tekninen toteutus, ylläpito ja viestintä vaativat budjetointia (esim. EU-hankerahoitus, alueellinen rahoitus).
- Osaaminen: Tarvitaan osaamista palvelumuotoilusta, verkkoviestinnästä, PTV-kuvauksista, asiakaslähtöisestä sisällöntuotannosta sekä verkkosivujen tuotannosta.
Prosessin vaiheet ja toimenpiteet
- Tarpeen tunnistaminen: Kyselyt ja työpajat ammattilaisten ja asukkaiden kanssa.
- Palvelujen kartoitus: Kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden palvelut kootaan yhteen.
- Sisällön tuottaminen: Palvelut kuvataan PTV-muotoon ja julkaistaan verkkosivustolla.
- Alustan rakentaminen: Käyttöliittymä suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja julkaistaan.
- Koulutus ja viestintä: Ammattilaisille ja asukkaille järjestetään koulutuksia ja tiedotusta.
- Käyttöönotto: Palvelu otetaan käyttöön osana asiakastyötä ja ohjausprosesseja.
- Seuranta ja kehittäminen: Käyttöä seurataan analytiikan ja palautteen avulla, ja palvelua kehitetään jatkuvasti.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimesta tehdään luovutusta varten hallintamalli, jossa kuvataan palvelutarjottimen käyttöön ja jatkokehittämiseen tarvittavat roolit ja näiden vastuut. Osaksi hallintamallia kootaan myös käyttöön tarvittava ohjeistus. Tarvittava osaaminen kirjataan ohjeistuksilla ja koulutetaan palvelutarjottimesta vastuun ottaville toimijoille.
Hyvinvointia-palvelu on otettu käyttöön joulukuussa 2024, ja se on tavoittanut jo yli 27 000 käyttäjää. Palvelun käyttömäärä on ylittänyt odotukset ja osoittaa, että alueella on ollut selkeä tarve keskitetylle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelualustalle.
Kehittämistyön tärkeimmät tulokset
- Palveluun on koottu jo 580 palvelua, ja tavoite on 600 palvelua vuoden 2026 loppuun mennessä.
- Palvelut on jaoteltu teemoihin, jotka helpottavat käyttäjää löytämään omaan tilanteeseensa sopivan tuen.
- Käyttäjät ovat kokeneet palvelun helppokäyttöiseksi ja kattavaksi, ja ammattilaiset näkevät sen potentiaalin asiakasohjauksessa.
Arviointimenetelmät ja mittarit
- Käyttötilastointi: Sivujen latauskerrat tallennetaan, mutta henkilötietoja ei kerätä.
- Asiakaspalaute: Kerätty heti palvelun avauduttua, ja sitä hyödynnetään kehittämisessä.
- Arviointityökalut ja itsehoito-ohjelmat: Käytössä teemakohtaisilla sivuilla, tukevat käyttäjän omaa arviointia ja hyvinvoinnin vahvistamista.
Kokemukset asiakkailla ja ammattilaisilla
- Asiakkaat: Kiittävät helppokäyttöisyyttä, toivovat lisää palveluja ja tiiviimpää sisältöä.
- Ammattilaiset: Näkevät palvelun potentiaalin ohjauksessa ja asiakastyössä, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tukemisessa.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.