Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ikääntyneiden määrä kasvaa Suomessa yhä nopeasti. 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 23 prosentista 31 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Tutkimusten mukaan aikuisväestön koettu hyvinvointi on heikentynyt ja sekä yksinäisyyttä että heikkoa osallisuutta kokee joka kymmenes aikuinen (Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen: väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025, THL.). Koronavuosien jälkeen osa ikäihmisistä on jäänyt tai jättäytynyt kotiinsa joko tottumuksesta tai erilaisten toimintojen päätyttyä.
Tilastokeskuksen artikkelin (Pietiläinen, Wallenius & Toivola: Jo joka neljäs suomalainen asuu yksin - iäkkäistä 43 prosenttia, Tilastokeskus 2026) mukaan vuonna 2024 suomalaisista 75 -vuotiaista ja sitä vanhemmista asui yksin 43 prosenttia eli noin 652 831 henkilöä. Sukupuolten välillä on havaittavissa eroa, sillä 75 vuotta täyttäneistä naisista yksin asui 42 prosenttia, kun taas miehistä yksin asui vain 26 prosenttia. 80 -vuotiaista naisista yksinään asui jo noin puolet, miehistä puolestaan 40 prosenttia. Yli 75 -vuotiaiden naisten yksinasumisen taustalla on usein leskeys, mutta selittävänä tekijänä on vuosien karttuessa myös naisten pidempi elinajanodote.
Yhteiskunnallisten ja asumismuotoon liittyvien tekijöiden lisäksi ikääntyminen itsessään voi lisätä psyykkistä kuormitusta esimerkiksi toimintakyvyn muutosten, sairauksien ja läheisten kuolemien vuoksi. Ongelmaksi on voinut kehittyä yksinäisyyttä, elinpiirin ja sosiaalisen elämän kaventumista ja toimintakyvyn heikkenemistä. Yhteiskunnassamme toistuva taakkapuhe ja keskustelu ikääntyneiden palvelujen resurssivajeista eivät myöskään edistä ikäihmisten mielen hyvinvointia tai osallisuuden tunnetta.
Tavoiteltaessa ikäystävällistä ja kestävää yhteiskuntaa on ikäihmisille tarjottava ennalta ehkäiseviä mielen hyvinvointia tukevia toimintoja ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Huoli pois -toimintamallien tavoitteena on kiinnittää huomio ikäihmisten mielen hyvinvointiin tukemalla yksinäisyyden lievittymistä ja edistämällä heidän sosiaalista toimintakykyään. Huoli pois -ryhmätoiminta mahdollistaa sosiaalisen elinpiirin laajentamisen vertaisten seurassa yhteisestä hyvästä nauttien. Huoli pois -kotikäynnit puolestaan kohdistuvat heille jotka ovat erilaisista toimintakykyyn liittyvistä syistä estyneet osallistumasta ryhmätoimintaan, mutta kaipaavat mielen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi tukea.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Huoli pois -toimintamallit on suunnattu itsenäisesti kotona asuville eläkeläisille, jotka kokevat yksinäisyyttä ja kaipaavat tukea mielen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Ikääntyessä naisten yksinelämisen todennäköisyys kasvaa miehiä yleisemmin. Monesti yksinelämisen syynä on leskeksi jääminen ja myös naisten pidempi odotettavissa oleva elinikä. Ikäihmisillä on kuitenkin monenlaisia elämänpolkuja, joten yksinelämisen syitäkin on erilaisia. Myös yksinäisyyden kokemukset ja yksinäisyyden syyt vaihtelevat ikäihmisten keskuudessa.
-
Asiakkaiden näkökulma: Itsenäisesti kotona asuvien yksinäisyyttä kokevien ikäihmisten näkökulmasta on tärkeää tulla kiireettömästi kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi. Ajan ja arvostuksen antaminen, ymmärrys ja ikävaiheen kunnioittaminen ovat asioita, jotka lisäävät elämän merkityksellisyyden tunnetta ja mielen hyvinvointia. Sosiaalisessa kanssakäymisessä hyvähenkiset kohtaamiset ja vertaisten tuki auttavat lievittämään yksinäisyyden tunnetta ja samalla tunne osallisuudesta vahvistuu. Arvokkaan ikääntymisen kokemus edellyttää osallistumisen mahdollisuuksia ja saavutettavissa olevia toimintoja.
-
Ammattilaisten näkökulma: Huoli pois -toimintamallit tarjoavat ammattilaisille vaikuttavan toimintamallin, jonka avulla on mahdollista kompensoida kaiken aikaa vähentyneitä resursseja. Kohderyhmälle hyväksi havaittujen toimintamallien avulla on mahdollista tukea yksilöiden itsenäistä kotona pärjäämistä ja lievittää yksinäisyyttä tarjoamalla raskaita palveluja kevyempiä toimintoja. Huoli pois -toimintamallit toimivat ammattilaisten työvälineinä mahdollistaen moniammatillisen yhteistyön kehittämisen ja oikea-aikaisen ennalta ehkäisevän tuen tarjoamisen kohderyhmälle.
-
Organisaatioiden näkökulma: Organisaatiot tarvitsevat vaikuttavia Huoli pois -toimintamalleja palvelujärjestelmän rajallisten resurssien kohdentamiseen ja riittävän kevyen palvelutarjonnan turvaamiseen. Vaikuttavien toimintamallien hyödyntäminen on taloudellista ja ennaltaehkäisevänä toimintana se myös vähentää raskaampien ja enemmän resursseja sitovien palvelujen tarvetta.
- Yhteiskunnallinen näkökulma: Huoli pois -toimintamallit tukevat arvokkaan ikääntymisen ja ikäystävällisen yhteiskunnan tavoittelemista. Ikäihmisten tarpeiden huomioiminen, oikein kohdennetut ja tarvittaessa riittävän kevyet toiminnot ennaltaehkäisevät hoivaköyhyyttä mahdollistaen sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämmän yhteiskunnan toteutumisen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Huoli pois -toimintamallien avulla tavoitellaan ikäihmisten mielen hyvinvointia: yksinäisyyden lievittymistä, sosiaalista toimintakykyä sekä elämän mielekkyyden ja toivon lisääntymistä. Toimintamallien tavoitteena on ylläpitää ja edistää ikäihmisten mielenterveyttä niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Yksilötasolla mielenterveyttä tuetaan vahvistamalla elämänhallintaa ja pystyvyyden tunnetta. Yhteisötasolla tarjotaan mahdollisuuksia vertaisten kohtaamiseen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Tavoitteena on ikäihmisten aktivoiminen niin, että yksin vietetty aika vähenisi tai ainakin yksin vietetyn ajan laatu paranisi mielen hyvinvoinnin vahvistumisen myötä. Arjen mielekkyyden lisääntymisen vaikutuksesta esimerkiksi yksinäisyydestä kumpuavat yhteydenotot palvelujärjestelmään voisivat vähentyä.
Elämänaikaiset taipumukset antavat parhaimmillaan voimia ikäihmisen arkeen, mutta toisaalta ne voivat myös uuvuttaa alleen. Huoli pois -toimintamallien tavoitteena on kulkea ikäihmisten rinnalla ja keventää mielen hyvinvointia uhkaavaa taakkaa etsimällä yksilöllisiä keinoja vaikuttaa elämän mielekkyyteen. Vaihtoehtoisia keinoja ovat esimerkiksi hakeutuminen vertaisten seuraan, mielekkyyden löytyminen vapaaehtoisten tarjoamien toimintojen kautta tai julkisen sektorin palveluista. Toisinaan ratkaisu voi löytyä esimerkiksi vanhan harrastuksen parista tai jostakin uudesta innostavasta mielenkiinnon kohteesta (esimerkiksi luonnon tarkkaileminen ikkunasta, kirjaston Kirjat kotiin -palvelusta tai viikoittain kokoontuvaan ryhmään osallistumisesta).
Huoli pois -toimintamallit kiinnittävät huomion ikäihmisten mielen hyvinvoinnin merkityksellisyyteen osana kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä. Vaikka iän tuoma kokemus ja ajan myötä karttunut psyykkinen selviytymiskyky auttavat kohtaamaan erilaisia elämän mukanaan tuomia haasteita, on ikääntyessä kuitenkin mielen hyvinvointia kuormittavia tekijöitä (esimerkiksi toimintakyvyn muutokset, sairaudet, yksinäisyys, läheisten kuolemat), jotka edellyttävät mielen hyvinvoinnin huomioimista ja tarvittaessa saavutettavissa olevaa tukea.
Huoli pois -toimintamallien tavoitteena on osoittaa, että jokaisella kohtaamisella on merkitystä. Perusinhimillisenä piirteenä ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kun on aikaa keskustella kiireettömästi ja kohdata toinen, ollaan jo mielen hyvinvoinnin peruselementtien äärellä. Mielen hyvinvointi ei edellytä sirkushuveja, vaan kyse on ihmisentahtisesta kohtaamisesta - sen tarjoamisesta, mitä vailla yksinäinen yksinäisyydessään on.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan määrällisten ja laadullisten menetelmien avulla. Osallistujamäärät antavat nopeasti tietoa siitä, onko tiedonvälitys ollut riittävän vaikuttavaa. Kohderyhmän tavoittamiseksi on tärkeää kohdentaa viestintä laajasti ja monipuolisesti käyttäen sellaisia viestintäkanavia, joita kohderyhmät itse käyttävät. Ikäihmisten kohdalla tällaisia kanavia ovat ainakin sanoma- ja ilmaisjakelulehdet sekä perinteiset paperimainokset esimerkiksi kauppojen ja kirjastojen seinillä. Eri sektoreilla toimivien palveluohjausta tekevien ammattilaisten kartoittaminen ja kohtaaminen toimintojen markkinoimiseksi on tärkeää, sillä he ovat tiedonjaon osalta merkittävässä roolissa kohdatessaan ikäihmisiä.
Osallistujamäärien ja ammattilaisten tekemien asiakasohjausmäärien jatkuvalla seurannalla ja arvioinnilla on tarpeen mukaan mahdollista tehostaa toiminnan vaikuttavuutta. Kiinnittämällä huomiota viestinnän laatuun ja tutustumalla huolellisesti palveluohjausjärjestelmään ja kohderyhmään on mahdollista vaikuttaa osallistujamääriin. Toiminnan laatu ja ilmapiiri ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat osallistujamäärien luonnolliseen kasvuun. Ajan myötä puskaradiot ja ikäihmisten toisilleen tekemät suosittelut laittavat hyvän sanoman kiertämään ja houkuttelevat uusia osallistujia.
Tuloksellisuuden laadullinen seuranta ja arviointi perustuvat kyselyihin ja jatkuvaan havainnointiin. Toimintamallien tavoitteita peilataan tehtyihin havaintoihin ja kyselyjen tuloksiin, jonka jälkeen esimerkiksi toimintojen sisältöjä, sijainteja, viestintää ja yhteydenottoja ammattilaisiin voidaan havaittujen tarpeiden mukaisesti kohdentaa. Ryhmätoimintojen tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan toteuttamalla toiminnan vaikuttavuutta arvioiva kysely kevät- ja syyskaudella. Ryhmänohjaajan tekemällä jatkuvalla havainnoinnilla on myös merkittävä rooli toiminnan arvioinnissa ja suuntaamisessa kohti tavoitteita.
Kotikäynneillä tehdään jatkuvaa suunnitelmallista havainnointia. Havainnoinnin avulla on mahdollista arvioida kotikäyntien ja palveluohjauksen tarvetta kokonaisuutena. Kotikäyntien aluksi toteutetaan alkukyselynä suomennettu ja lyhennetty yksinäisyyskysely (Junttila ym. 2013; 2015), joka perustuu UCLA Loneliness Scale -mittariin (Russell, Peplau & Cutrona 1980). Kotikäyntien päättyessä tehdään loppukysely, jonka avulla on mahdollista tarkastella kotikäyntien vaikuttavuutta ikäihmisten arkeen. Erilaisten toimintakykyyn liittyvien tekijöiden ja niiden muutosten vuoksi on erityisen tärkeää toteuttaa kotikäynneillä työntekijän tekemää jatkuvaa havainnointia. Havainnoinnin avulla saadaan käsitys asiakkaan tilanteesta ja voinnista yksittäistä strukturoitua kyselyä tarkemmin.
Toimintamallien kehittämisvaiheessa ylös kirjattiin myös kotikäynneillä ja ryhmätoiminnoissa ikäihmisten toteamia spontaaneja lausahduksia kuten: "Täältäkin, kun menee kotiin niin melkein istuu kädet ristissä ja siunaa, että onpa ihana ryhmä jossa käydä - kotikin tuntuu jälkikäteen ihan erilaiselta.". Monesti nämä välittömät lausahdukset kertovat toiminnan vaikuttavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä jopa enemmän kuin kyselylomakkeille kirjoitetut vastaukset. Spontaaneja tuntemuksia keräämällä on mahdollisuus tuoda esiin kohderyhmän omaa ääntä ja näin syventää laadullisen arvioinnin ulottuvuuksia.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Huoli pois -toimintamallien keskeisenä edellytyksenä on gerontologinen ymmärrys yhdistettynä mielen hyvinvoinnin, yksinäisyyden ja osallisuuden ilmiöiden tuntemukseen. Toimintamallien toteuttamisessa olennaisinta on kohtaamisten merkitysten tunnistaminen: sen ymmärtäminen, miten ja miten eri tavoin eri ihmisillä yksinäisyys ilmenee ja miltä se tuntuu. Ratkaisukeskeinen, mutta myötätuntoinen työote on toimintamallien toteuttamisen edellytyksenä kuin myös sen ymmärtäminen, ettei kaikkia ikäihmistenkään huolia voida poistaa, mutta yhdessä voimme keventää taakkaa.
-
Eri sektorirajat ylittävä moniammatillinen sidosryhmäyhteistyö on Huoli pois -toimintamallien vaikuttavuuden kannalta perustavanlaatuinen edellytys. Olennaista on huomioida yhteistyön mahdollistamat edut, kuten eri organisaatioiden välisten rajallisten resurssien jakaminen ja saavutettu synergia, asiantuntijaosaamisen vaihtaminen osana asiakastyötä ja tiedonvälitystä, asiakasohjausten sujuvuus ja kohderyhmän tavoittaminen sekä kaikkein tärkeimpänä: saman kohderyhmän eduksi toimiminen.
-
Asiantuntemuksen ja osaamisen kannalta Huoli pois -toimintamallien edellytyksenä on toimintamallien toteuttajien riittävä ikääntymisen, mielen hyvinvoinnin, yksinäisyyden ja osallisuuden ilmiöiden tuntemus. Toiminnassa edellytetään hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja sekä asiakaslähtöisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä. Toimintojen toteuttajilta edellytetään fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä, sillä työskentely on omalla tavallaan kuormittavaa vaihdellen kotikäyntityön ja ryhmätoiminnan välillä. Työskentelyotteen on hyvä olla positiivinen ja joustava. Olennaisia ovat myös luotettavuuden ja vaitiolovelvollisuuden kunnioittamisen edellytykset.
-
Huoli pois -toimintamallien toteuttamiselle asetetut tavoitteet (montako ryhmää järjestetään ja montako asiakasta on tarkoitus kohdata) vaikuttavat tarvittavaan henkilöstöresurssien määrään. Toimintamallit on mahdollista mitoittaa niin yhdelle kuin myös useammallekin tekijälle. Työskentely voidaan toteuttaa osittain myös vapaaehtoisvoimin.
-
Toimitilojen osalta edellytyksenä on löytää ryhmätoiminnalle tila, jota on mahdollisuus käyttää säännöllisesti. Tapaamisten mahdollisimman pysyvä sijainti on ryhmän saavutettavuuden kannalta sen tärkein edellytys. Ryhmä voi kokoontua yksinkertaisissakin puitteissa, kunhan esteettömyys ja tilan muu toimivuus on taattu. Ryhmätoimintojen järjestämisessä kannattaa hyödyntää erilaisia kuntien yhteisöllisiä tiloja tai muiden toimijoiden edullisia tai ilmaisia tiloja, ellei toimintamallia hyödyntävällä organisaatiolla itsellään ole tarkoitukseen soveltuvia tiloja käytössään. Kohtaamisten mahdollistaminen ja osallisuuden tunteiden syntyminen eivät kuitenkaan sinällään edellytä erityisiä puitteita, sillä yhteisöllisyys ja hyvähenkinen ilmapiiri syntyvät riittävän usein kokoontuvien ihmisten kesken.
-
Huoli pois -toimintamallien edellytykset rahoituksen osalta ovat suoraan sidonnaisia siihen, toteutetaanko useampia ryhmiä ja montako kotikäyntiasiakasta aiotaan tavoittaa. Rahoitukseen vaikuttavat ainakin mahdolliset palkat, toimitilavuokrat, työvälinekulut (puhelin & liittymä, tietokone), matkakulukorvaukset, markkinointikulut sekä ryhmätoiminnan materiaalit ja tarjoilut. Toimintaa on mahdollista toteuttaa osittain myös vapaaehtoisvoimin, mutta työskentelyn koordinoinnista on tärkeää huolehtia.
-
Vaikuttavan viestinnän edellytyksenä on riittävän kattava kohderyhmään ja ammattilaisverkostoon tutustuminen sekä toimintojen kasvokkainen esittely erilaisissa tilaisuuksissa. Hyvin kohdennettuun viestintään ja kasvokkaisiin kohtaamisiin käytetty aika maksaa vaivansa nopeasti takaisin toiminnan sujuvuutena ja asiakasvirtana. Viestinnän vaikuttavuuden kannalta on olennaista käyttää samoja viestintäkanavia kuin kohderyhmäkin.
- Huoli pois -toimintamallien toteuttamisen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että toimintaa johdetaan. Olennaista on kiinnittää huomiota esimerkiksi toimintojen laatuun ja arviointiin sekä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Johtajuudella on tärkeä sijansa, sillä toimintamallien toteuttajilla on oltava tiedossaan kuka mistäkin vastaa (esimerkiksi toiminnan sisällöntuotanto, viestintä, vapaaehtoistoiminnan koordinointi, asiakasohjausten vastaanotto, sidosryhmäyhteistyö, tilasopimukset).
