Digipolkujen käyttöönoton toimintamalli (RRP, P4, I4)
Digipolkujen käyttöönoton toimintamalli (RRP, P4, I4)
Toimintamallissa on kuvattu geneerinen malli digipolkujen suunnitteluun ja käyttöönottoon.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa on kuvattu geneerinen malli digipolkujen suunnitteluun ja käyttöönottoon.
Kuva
Kuva
Toimintamallin tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli digipolkujen suunnitteluun ja käyttöönottoon (vastuut, resurssit, työvaiheet, kehittämistyön ja toimenpiteiden edistäminen asiakasrajapinnassa). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus ohjata asiakkaita hyödyntämään digipolkuja osana omahoitoa ja hyvinvoinnin tukemista. Digipolut tarjoavat myös itsehoitomateriaalia ja ovat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on kaikkiaan 26 organisaation toimintoja, jotka fuusioitiin yhdeksi uudeksi noin 11 500 henkilön organisaatioksi. Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta kattaa kaikki maakunnan kunnat. Alueella on asukkaita noin 270 000. Väkiluvun odotetaan laskevan n. 1,2 prosenttia vuoteen 2030 ja lähes 4 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Väestömäärän kehitys vaikuttaa muun muassa hyvinvointialueen rahoitukseen sekä elinvoiman kehitykseen.
Väestön sairastavuus on Keski-Suomessa jonkin verran Suomen keskimääräistä sairastavuutta korkeampi. Hoitotarpeen oletetaan kasvavan 2020-luvulla huomattavasti useimpien sairauksien kohdalla, johtuen muun muassa väestön ikääntymisestä. Haaste on suurin muistisairauksien, syöpien ja sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla.
Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan tukea, täydentää tai jopa kokonaan korvata perinteisiä palveluja ja toimintatapoja sekä muodostaa täysin uusia tapoja tarjota palveluja. Digitalisoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä asiakkaiden, ammattilaisten ja organisaatioiden näkökulmasta, mutta hyötyjen saavuttaminen edellyttää strategista johtamista. Digihoitopoluilla voidaan sujuvoittaa asiakkaan yhteydenpitoa terveydenhuoltoon, helpottaa materiaalin jakoa asiakkaalle, hoitaa osan kontakteista sovelluksen avulla.
- Eri ikäiset perusterveydenhuollon asiakkaat
- Ammattilaiset
- Toteutetaan kyselyitä asiakkaille ja ammattilaisille
- Hyödynnetään kokemusasiantuntijoita ja 3.sektoria suunnitteluvaiheessa
- Strategiset päätökset digipolun käytöstä
- Ydintyöryhmän sitouttaminen digipolun suunnitteluun ja käyttöönottoon
- Vastuiden nimeäminen
- Henkilöstön kouluttaminen ja sitouttaminen digipolkujen käyttöön
- Viestintä
- Seurannasta, arvioinnista ja ylläpidosta sopiminen
Ensimmäinen digipolkujen toimintamallin kehittäminen aloitettiin TulSoten aikana ja jatkettiin Kestävän kasvun hankkeen aikana vuonna 2024 Buddy Healhtcare -mobiilisovellukseen. Nämä digipolut eivät juurtuneet kuitenkaan käytäntöön.
Yhteenvetoa ensimmäisestä pilotista:
Haasteena
- Toimintaympäristön monimutkaisuus, tiedonkulun katkeaminen eri ammattilaisten välillä, systemaattisen toimintamallin puute.
- Digipolku ei tuonut helpotusta ammattilaisen työhön päällekkäisen kirjaamisen, ajanvaraustoimintojen ja yhteydenottokanavan vuoksi.
Asiakasmäärä jäi vähäiseksi, koska
- Kaikki ammattilaiset eivät olleet tietoisia digipoluista.
- Hoitajien työ painottui kiirevastaanottoihin → alkuohjauskäynnit jäivät toteutumatta.
Vuonna 2025 tammikuussa uuden digitaalisen asiointialustan (BeeHealthy) hankinta edellytti uuden geneerisen toimintamallin luomista digipolkujen kehittämisen tueksi. Toimintamallin kuvaaminen on selkeyttänyt digipolkujen suunnittelun ja käyttöönoton vaiheita. Toimintamallin toivotaan hyödyttävän uusien digipolkujen suunnittelua ja käyttöönottoa eri yksiköissä.
Uudelle digitaaliselle asiointialustalle kehitettiin Kestävän kasvun hankkeen tuella kuusi itsehoitopolkua ja kymmenen ammattilaislähtöistä digipolkua. Digipolkujen käyttöaste on ollut poikkeuksellisen hyvä. Ensimmäinen julkaistu digipolku Raskausajan ja synnytyksen jälkeinen liikunta -digipolku julkaistiin 6/2025 ja käyttäjiä digipolulla oli 534 marraskuussa 2025. Elämäntapaohjauksen tueksi tarkoitetuilla Kevennä- ja Lähde liikkeelle -digipoluilla oli marraskuussa 2025 yhteensä yli 800 käyttäjää.
Ammattilaislähtöisten digipolkujen pilotointi eri yksiköissä otettiin käyttöön vasta myöhään syksyllä 2025, jonka vuoksi niiden käyttäjämäärät ovat vielä vähäisiä. Alustavien tulosten perusteella digipolkujen käyttöönotto on lisännyt työn tuottavuutta, sillä niiden avulla voidaan hoitaa suurempi potilasmäärä ilman lisäresursseja. Lisäksi digipolut ovat sujuvoittaneet yhteydenottoa ammattilaisen ja asiakkaan välillä oman palvelukanavan kautta. Ammattilaisen näkökulmasta digipolut ovat hyvä lisä perinteiseen työskentelytapaan.
Palveluiden kanssa on yhteistyössä sovittu digipolkujen kehittämistyöstä jatkossa ja virallinen hyväksyminen tehdään ensi vuoden puolella. Digipolkujen kehitystyötä jatketaan toimintayksiköissä palveluiden ammattilaisten, digipolku pääkäyttäjien ja tietohallinnon yhteistyönä, ja pääkäyttäjäkoulutusta on toteutettu laajasti eri yksiköissä. Ammattilaisten kouluttaminen ja digipolkujen jalkauttaminen jatkuu hankkeen jälkeen koko Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstölle.
Asiakas- ja ammattilaispalautteet ovat olleet tähän asti varsin positiivisia.
Ammattilaisten palautteita digipoluista;
"Kävin itse katsomassa hoitopolkua ja sisältö oli hyvin tehty ja koottu sinne"
"Digipolku lyhentää varmasti omaa käytettävää aikaani asiaan, kun asiakas voi itse tutustua sovelluksen kautta enemmän aiheeseen."
"Positiivista palautetta, löytyy helposti kattavaa tietoa."
"Todellakin kaivattu työn näkökulmasta, tervetullut lisä"
Kansikuva
