Covid-19-pandemian aikana resursseja on siirretty kriisin hoitoon ja ihmisiä on jäänyt hoidon, palvelujen, työelämän ja toimeentulon ulkopuolelle Keski-Suomessa. Pandemia on kurittanut erityisesti Jyväskylää ja sen lähiympäristöä. Palveluvajetta on syntynyt kaikissa asiakas- ja ikäryhmissä. Keski-Suomen yksi haasteista on osoittaa tämä luotettavista mittareista, koska palvelujen järjestäjäkenttä on hajanainen, tietojärjestelmiä on lukuisia ja asiakastietoja kirjataan eri tavoin. Koronan lisäksi myös henkilöstöpula on edelleen ollut merkittävä haaste palvelujen tuottamiselle.
Keski-Suomen hyvinvointialueen lähtötilannetta on selvitetty laajan hoito- ja palveluvajeanalyysin kautta. Analyysissä on tarkasteltu eri tietolähteitä ja indikaattoreita, sekä niiden kehitystä vuosina 2019 ja 2021. Lähestymistavan pohjalla oli oletus siitä, että vuotta 2019 voidaan pitää normaalina pandemiaa edeltävänä vuotena, kun taas vuosi 2020 oli pahin koronavuosi esimerkiksi palvelujen alasajon ja etäkoulun vuoksi. Vuoden 2021 aikana toiminta palveluissa alkoi palautua normaalille tasolle. Tilastotietoja on täydennetty haastatteluilla, koska kaikki ilmiöt eivät tule näkyviksi tilastoissa, tai ne näkyvät niissä viiveellä.
Hoito- ja palveluvajeanalyysi osoittaa, että kriittisin tilanne Keski-Suomessa on erityisesti nuorilla, joilla on mielenterveyshaasteita. Lisäksi tilanne on indikaattorien kehityksen pohjalta huolestuttava kaikissa ikäluokissa joissa on mielenterveys- tai päihdehaasteita, ikääntyneillä, lapsilla sekä somaattisesti pitkäaikaissairailla. Lisäksi huolta on vammaispalveluiden ja aikuisten sosiaalipalveluiden asiakkaista, syrjäytyneistä ja työttömistä.
Nuorilla merkittävimmät koronasta aiheutuneet huolenaiheet ja riskitekijät liittyvät terveydenhoitajalle pääsyn heikentymiseen. Ammattioppilaitoksissa +360 % nuorista koki, ettei päässyt terveydenhoitajalle, lukiossa +91 %, lukion koulukuraattorille pääsyssä koki haasteita +78 %. Yksinäisyys lukioikäisillä kasvoi (+69 %), kuten myös kohtalainen tai vaikea ahdistus (+52 %). Ammattioppilaitoksissa uupumusoireet lisääntyivät selkeästi (+81 %). Nuorten palveluissa mielenterveys- ja päihdetiimien kontaktit kasvoivat (+120 %). Kaikkinensa kuitenkin opiskeluterveydenhuollon käynnit vähenivät (−63 %). Haastatteluissa nousi esiin, että nuorten huumeiden käyttö on lisääntynyt. Etäkoulun vaikutukset näkyivät nuorten hyvinvoinnissa, mielenterveysoireissa ja oppimistuloksissa.
Koronan vaikutukset näkyvät Keski-Suomessa selkeästi mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat vähentyneet sekä perustasolla että erikoissairaanhoidon tasolla koronaepidemian aikana. Erityisesti perusterveydenhuollon lääkärikäynnit mielenterveyssyistä ovat vähentyneet radikaalisti (−86 %), kuten myös yksityisten psykiatrian lääkärikäynnit (−43 %) sekä erikoissairaanhoidon avokäynnit (−80 %). Itsemurhakuolleisuus on noussut (+18 %), selviämisaseman asiakkaita on aiempaa enemmän (+65 %), kun taas päihdehuollon avopalveluasiakkaita on vähemmän (−62 %). Haastatteluissa tuli ilmi, että polarisaatio on selkeästi koronan vaikutuksesta lisääntynyt myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa: ne asukkaat, joilla on mennyt huonosti, menee entistä huonommin. Päihteiden käyttö on lisääntynyt selkeästi nuorilla, sekä niillä asukkailla, joilla on ollut merkittävää ongelmakäyttöä jo aiemmin.
Perusterveydenhuollon pitkäaikaissairaiden kohdalla merkittävimmät muutokset näkyvät astman (−67 %), verenpainetaudin (−59 %), diabeteksen (−51 %), keuhkoahtaumataudin (−46 %) ja verenkiertoelinten sairauksien (−43 %) kontrollikäyntien vähenemisenä. Somaattiseen erikoissairaanhoitoon yli 6 kk odottaneiden määrä kasvoi jyrkästi (+490 %), kuten myös päivystykseen 48 tunnin aikana palanneiden määrä (+190 %). Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastopotilaiden määrä taas väheni (−18 %). Hoitoon pääsy ja sen luotettava seuranta vaihtelee eri organisaatioissa. Hoitotyön johtajille suunnatun kyselyn mukaan viiveet välittömässä yhteydensaamisessa terveysasemille (puhelinpalvelun takaisinsoittoviiveet syyskuussa 2022) vaihtelevat yhdestä tunnista seuraavaan päivään, ajoittain asukkaat odottavat takaisinsoittoa useita päiviä. Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle odotusaika vaihtelee 1–2 viikosta yli kuukauteen ja hoitajien vastaanotoille pääsee alle viikossa yhdellä alueella, muilla odotusaika on 1–4 viikkoa. Myös kiireettömiin tutkimuksiin on muodostunut koronapandemian aikana jonoa.
Lasten kohdalla koronan aiheuttamat vaikutukset näkyvät parhaiten kouluterveydenhuollon käyntien vähenemisenä (−40 %), koulukuraattorille pääsyn hankaluutena 8.–9.-luokkalaisilla (+35 %), äitiysneuvolan määräaikaistarkastusten peittävyydessä (−30 %). Huolestuttavaa myös on, että seksuaaliväkivaltaa kokeneiden 8.–9.-luokkalaisten määrä on lisääntynyt (+36 %), koulukiusaamista kokee yhä useampi 8.–9.-luokkalainen (+30 %), kohtalainen tai vaikea ahdistus on kasvanut (+ 34 %). Masennusoireilu on myös kasvanut 8.–9.-luokkalaisissa (+28 %). Etäkoulu on haastanut erityisesti kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä sekä oppimisvaikeuksista kärsiviä. Koulupsykologien arvioinnit ovat ruuhkautuneet. Korona-aika on lisännyt lapsiperheiden kuormitusta mm. vanhemmuuden uupumuksen lisääntymisenä. Noin neljännes vanhemmista koki poikkeusajalla olleen ainoastaan negatiivisia vaikutuksia vanhempi-lapsi-suhteeseen (Aunola & co. 2020: VoiKu-COVID19) ja yli neljännes vauvaperheen vanhemmista oli kokenut vakavaa uupumusriskiä (THL: FinLapset 2020).
Ikääntyneissä koronan vaikutukset Keski-Suomessa näkyvät myös selvästi. RAI-arvioinneissa säännöllisten palveluiden piirissä olevilla ikääntyneillä näkyy selkeää kasvua alkoholin riskikäytössä (+83 %), harhaluuloissa (80 %), alkoholin ongelmakäytössä (+33 %), sekä yksinäisyydessä (+25 %). Koronaeristyksen ja karanteenien aiheuttama yksinäisyys nousi esiin myös haastatteluissa, ja selkeä huomio siitä, että kotihoidon uusien asiakkaiden palvelutarve on entistä korkeampi. Omaishoitajien kuormitus korona-aikana on kasvanut.
Työttömien pääsy terveystarkastuksiin on korona-aikana vähentynyt (−79 %). Samalla taas pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut (+69 %). Nuorisotyöttömien, 18–24-vuotiaiden, osuus työvoimasta on lisääntynyt (+16 %). Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun alaikäisten asiakkaiden määrä on pudonnut (−25 %). Työikäisten sosiaalipalveluissa ovat näkyneet erityisesti päihteilevät mielenterveysasiakkaat, joilla on asumisen haasteita. Ensisuojien asumispäivät ovat vähentyneet koronan aikana selkeästi (−81 %). Ensisuojien asiakkaiden määrä on pudonnut (−16 %).
Keski-Suomen hyvinvointialueen nykytilasta sekä hoito- ja palveluvajeen selvityksestä on johdettu Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman tarve, tavoitteet ja toimenpiteet. Hankkeen kokonaisuus perustuu palvelukokonaisuuksien toimintamallien uudistamiseen. Voimavaroja on suunnattava uudelleen erityisesti palveluprosessin alkupäähän, missä asiat ratkeavat mahdollisimman pienillä interventioilla. Tätä kautta pystymme vaikuttamaan siihen, että esimerkiksi selkeästi kriittisessä tilanteessa olevat nuoret ja lapset saavat heti oikea-aikaista ja oikein kohdennettua palvelua. Vähentämällä häiriökysyntää prosessin alkupäästä vapautamme voimavaroja hoitaa muitakin haavoittuvassa asemassa olevia asiakasryhmiä moniammatillisen tiimin tuella tai käyttämällä muita vaikuttaviksi todettuja työskentelymalleja. Haluamme myös varmistaa, että palvelun saatavuus ei ole enää (eikä tulevaisuudessa) kiinni siitä, voiko epidemian vuoksi fyysisiä palvelutilanteita järjestää.
Kokonaisuus kiinnittyy hyvinvointialueen strategian kaikkiin päätavoitteisin: ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen, hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö, vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen, sujuva ja saumaton kumppanuus, aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut, toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen.
