Digiagenttitoiminta, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I4)
Tekijä
Päivi Kuoppamäki
Luotu
26.1.2023
Viimeksi muokattu
10.12.2025
Toimintamallin lyhyt kuvaus
Toiminta edisti järjestöjen, ammattilaisten ja asukkaiden välistä yhteistyötä. Digiagentti toimi heille digitukena digipalveluiden käytössä ja opasti järjestöjä palvelutietovarannon käyttöönotossa sekä niihin liitettävien tietojen ylläpidossa.
Aihealueet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kohderyhmä
Toimintamallin rahoittaja
Markup - Required info - Basic information
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Toteutuspaikka
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Markup - Required info - Realise and understand
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Markup - Hero - Realise and understand
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintaympäristö
Digiagentti-toiminnan keskeisiä kohderyhmiä olivat sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaat. Erityistä huomiota kiinnitettiin ikääntyneisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin henkilöihin, joiden osallisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen olivat kehittämistyön keskiössä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii yli 10 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, ja alueeseen kuuluu 18 kuntaa. Alueella on noin 400 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joiden toiminta keskittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Hyvinvointialue palvelee noin 192 150 asukasta. Väestöennusteiden mukaan alueen ikärakenne muuttuu tulevina vuosikymmeninä: lasten ja työikäisten määrä vähenee, kun taas yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2035 saakka. Tämä kehitys vaikuttaa palvelutarpeisiin ja korostaa saavutettavien digipalvelujen merkitystä erityisesti ikääntyvän väestön näkökulmasta.
Nykyisessä toimintaympäristössä digipalvelut ja niihin liittyvä digituki ovat hajautuneita, ja niiden saatavuus vaihtelee kunnittain. Tämä luo haasteita sekä palvelujen käyttäjille että tarjoajille. Digituen löydettävyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä kehittämiskohteita, jotta kaikki asukkaat voivat hyödyntää digitaalisia palveluja yhdenvertaisesti.
SenioriTupa-konseptin yhteydessä toteutettiin mielipidekysely, johon vastasi 495 yli 65-vuotiasta henkilöä. Kyselyssä kartoitettiin digituen tarvetta: 36 % toivoi perusohjausta digipalvelujen käyttöön, 22–27 % kaipasi tukea sähköiseen ajanvaraukseen ja reseptien uusintaan Omakannan kautta. 24 % ei kokenut tarvitsevansa tukea, ja 12 % ei halunnut opetella digilaitteiden tai -palvelujen käyttöä lainkaan. Samansuuntaisia havaintoja on tehty Digi- ja väestötietoviraston vuosittaisessa Digitaitoraportissa, jonka mukaan 36 % suomalaisista tarvitsee säännöllisesti apua digilaitteiden käytössä ja 18 %:lla on matalat tai heikot digitaidot.
Digi- ja väestötietovirasto kehitti Digituki-palvelun tukemaan organisaatioita digiosaamisen tunnistamisessa ja vahvistamisessa sekä edistämään digitukea tarjoavien toimijaverkostojen kyvykkyyttä. Tavoitteena oli lisätä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa.
Toimintaa ohjaavat muun muassa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) ja hallintolaki (434/2013), jotka velvoittavat julkisia toimijoita huolehtimaan palvelujen saavutettavuudesta ja ymmärrettävyydestä. Digituen kehittämistyö kytkeytyy laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten väestön ikääntymiseen, digitalisaation etenemiseen ja palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Kohderyhmä:
Toimintamalli kohdistui Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan järjestöihin sekä alueen asukkaisiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin ikääntyneisiin, pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin henkilöihin sekä nuoriin. Kohderyhmään kuuluivat myös sote-ammattilaiset, jotka toimivat digituen välittäjinä tai kehittäjinä.
Kuvaus kohderyhmästä ja asiakasymmärryksestä:
- Järjestöt: Alueella toimii noin 400 rekisteröityä sote-järjestöä, joista monilla ei ole ollut aiempaa kokemusta palvelutietovarannon (PTV) hyödyntämisestä. Kartoituksessa havaittiin, ettei yksikään järjestö ollut kuvannut palvelujaan PTV:hen 31.12.2022 mennessä. Digiagentti jalkautui järjestöihin, esittäytyi ja tarjosi tukea PTV-kuvauksissa. Tukena toimiminen oli henkilökohtaista ja vaiheittaista – PTV-prosessi kuljettiin yhdessä järjestön kanssa.
- Asukkaat: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella asuu noin 192 150 henkilöä. Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa vuoteen 2035 saakka, mikä lisää digituen tarvetta. SenioriTupa-kyselyyn vastanneista 495 henkilöstä 36 % toivoi perusohjausta digipalveluihin, ja 22–27 % kaipasi tukea sähköiseen ajanvaraukseen ja reseptien uusintaan. 24 % ei kokenut tarvitsevansa tukea ja 12 % ei halunnut opetella digipalvelujen käyttöä lainkaan.
- Nuoret: JuniorDigiagentti-toimintamallissa 29 nuorta palkattiin kesätöihin digitukitehtäviin. He jalkautuivat kirjastoihin ja terveyskeskuksiin esittelemään digipalveluja. Digiagentti toimi kummina ja kouluttajana.
- Erityisryhmät: DigiSankari-pilotissa kehitysvammaiset henkilöt saivat digitukea arjen ympäristössä. DigiKoutsi-verkosto tuki heitä digipulmissa. Digiagentti koulutti sekä asiakkaita että verkoston jäseniä.
Vaikutukset ja tavoitteet:
Kehittämistyö pyrki vahvistamaan:
- Järjestöjen kykyä tuottaa ja kuvata palvelujaan digitaalisesti PTV:n kautta.
- Asukkaiden digiosaamista ja rohkeutta käyttää digipalveluja.
- Nuorten osallisuutta ja työllistymistä digitukitehtävissä.
- Erityisryhmien yhdenvertaista pääsyä digipalveluihin.
- Ammattilaisten osaamista digituen tarjoamisessa ja kehittämisessä.
Asiakasymmärryksen kartoitus ja käyttäjäprofiilit:
Asiakasymmärrystä kartoitettiin kyselyillä (esim. SenioriTupa), havainnoinnilla ja yhteistyöllä järjestöjen ja palveluntarjoajien kanssa. Tulosten perusteella tunnistettiin erilaisia käyttäjäprofiileja:
- Rohkea kokeilija: Haluaisi käyttää digipalveluja, mutta tarvitsee alkuun tukea.
- Varovainen käyttäjä: Käyttää digipalveluja vain pakon edessä, kaipaa selkeitä ohjeita ja henkilökohtaista tukea.
- Itsenäinen osaaja: Käyttää digipalveluja sujuvasti, mutta saattaa toimia vertaistukijana muille.
- Digivastainen: Ei halua käyttää digipalveluja, tarvitsee vaihtoehtoisia asiointitapoja.
Toteutussuunnitelma
Digitukena toimiminen järjestöille
Tavoite:
Lisätä palvelutietovarannon (PTV) tunnettavuutta ja edistää sen hyödyntämistä järjestöjen keskuudessa.
Toimenpiteet ja keinot:
- PTV-kartoitus: Selvitettiin, että vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella yksikään järjestö ei ollut kuvannut palvelujaan PTV:hen.
- Toimintamallin kehittäminen: Digiagentti loi PTV-prosessin ja toimintamallin, jonka avulla hän toimi järjestöjen lähitukena palvelujen kuvaamisessa.
- Jalkautuminen järjestöihin: Digiagentti tuki järjestöjä henkilökohtaisesti PTV-kuvauksissa ja ohjasi heitä hyödyntämään PTV:tä.
- Näkyvyyden lisääminen: PTV-kuvaukset julkaistiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen "Palvelutietovaranto arkikielellä" -sivustolla.
- Yhteistyö kansallisten hankkeiden kanssa: Digiagentti osallistui PTV-tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Tapahtumia järjestettiin vuosittain Teamsin ja lähitilaisuuksien muodossa. Järjestöille lähitukena toimimisesta ja näistä tapahtumien järjestämisestä tiedotimme kansallisten hankkeiden verkostotapaamisissa.
- Kattojärjestöjen aktivointi: Osa valtakunnallisesti toimivista järjestöistä oli jo kuvannut palvelunsa PTV:hen, ja heidän esimerkkiään hyödynnetiin alueellisessa kehittämistyössä.
Digitukena toimiminen asukkaille, nuorille ja ammattilaisille
Tavoite:
Vahvistaa asukkaiden, erityisesti ikääntyneiden, nuorten ja erityisryhmien digiosaamista sekä lisätä digitaalisten sote-palvelujen käyttöä.
Toimenpiteet ja keinot:
- Jalkautuva digituki: Digiagentti opasti mm. OmaEP digipalvelun käyttöä järjestöjen tilaisuuksissa, tapahtumissa, kirjastoissa, sosiaali- ja terveyskeskuskierroksilla ja muissa digipisteissä.
- SenioriTupa-konsepti: Digiagentti tuotti opastusmateriaalia ikääntyneille digilaitteiden ja -palvelujen käyttöön. Materiaali kattoi mm. tietoturvan, sovellukset ja sosiaalisen median.
- Nuorten osallistaminen: Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa palkattiin 29 nuorta JuniorDigiagenteiksi. Nuoret esittelivät digipalveluja kirjastoissa sekä sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Digiagentti toimi heidän kumminaan ja toteutti Learning Cafe -menetelmää hyödyntävässä työpajassa digitukiosuuden.
- Erityisryhmien tukeminen: DigiSankari-pilotissa kehitysvammaiset saivat digitukea arjen digihaasteissa toimiakseen. Digiagentti koulutti heitä.
- Ammattilaisten tukeminen: Digiagentti koulutti ammattilaisia löytämään alueen digituen tarjoajat Tukea digiasiointiin -sivuston avulla. Sivustolta löytyy myös ohjeita, videoita, usein kysyttyjä kysymyksiä, digisanasto sekä linkkejä itseopiskeluun ja etätukeen. Ammattilaiset tutustuivat myös Digi- ja väestötietoviraston osaamismerkkeihin ja erityisesti Viranomainen digitukijana osaamismerkkiin. Digiagentti koulutti satoja ammattilaisia ajanvarausjärjestelmän käyttöönotossa.
Markup - Hero - Imagine and try
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Markup - Hero - Describe and share
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
Markup - Required info - Describe and share
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Ratkaisun perusidea
Toimintamallissa kehitettiin ja vahvistettiin digitukea Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella järjestöjen, asukkaiden ja ammattilaisten tarpeisiin. Digiagentti toimi matalan kynnyksen tukihenkilönä, joka jalkautui järjestöihin ja yhteisöihin, tuki palvelutietovarannon (PTV) hyödyntämistä sekä edisti digipalvelujen käyttöä arjen asioinnissa.
Ratkaisun ytimessä oli henkilökohtainen ja yhteisöllinen tuki, joka perustui asiakasymmärrykseen ja konkreettisiin kohtaamisiin. Digiagentti toimi sillanrakentajana digitaalisten palvelujen ja niiden käyttäjien välillä – ei yksin, vaan yhdessä. Toimintamallin avulla tuettiin yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja digipalvelujen saavutettavuutta koko hyvinvointialueella.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
Juurruttaminen ja levittäminen
Toimintamallin juurruttaminen vaati järjestelmällistä viestintää, yhteistyötä ja sitouttamista:
- Järjestöjen sitouttaminen: PTV-prosessin käynnistäminen edellytti järjestön hallituksen päätöstä Suomi.fi-tunnusten käyttöoikeuksista. Digiagentti oli tukena järjestöille koko prosessin ajan, vaihe vaiheelta.
- Viestintä: Sisäinen ja ulkoinen viestintä toteutettiin monikanavaisesti (Teams-kanavat, tapahtumakalenteri, uutiskirjeet, intra, some-kanavat). Viestintäyhteistyötä tehtiin hyvinvointialueen viestintäyksikön kanssa.
- Yhteistyöverkostot: Tapahtumia ja koulutuksia toteutettiin yhdessä eri toimijoiden kanssa, kuten kirjastot, koulutuskuntayhtymä Sedu, Leader-alueet ja järjestöt.
- Koulutus ja osaamisen vahvistaminen: Digiagentti toimi kouluttajana mm. Vihta-ajanvarausjärjestelmän käyttöönotossa 835 sosiaalipalvelujen ammattilaiselle sekä digitukitoimijoille ja erityisryhmille.
Resurssit
Toimintamallin toteuttaminen edellytti:
- Henkilöstöresurssit: Toimintaa toteutti yksi digiagentti 100 % työajalla ja toinen 50 % työajalla.
- Hankkeen oma PTV-tiimi
- Tiimi suunnitteli ja toteutti yhdessä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien aktivointia PTV-kirjausten tekemiseen. Lisäksi PTV-tiimi teki tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen PTV-pääkäyttäjän kanssa.
- PTV-tiimiin kuuluivat digiagentin lisäksi sähköisen perhekeskuksen aluekoordinaattori ja kaksi hankkeen Tarmoa hyte -palvelutarjottimen kehittäjäasiantuntijaa.
- Aika: PTV-prosessin läpivienti järjestöjen kanssa vaati yksilöllistä ohjausta ja riittävästi aikaa.
- Osaaminen: Vahvaa osaamista digipalveluista, PTV-prosessista, kouluttamisesta ja asiakaslähtöisestä työotteesta.
- Rahoitus: Toiminnan jatkuvuus edellytti riittävää rahoitusta henkilöstökuluihin, viestintään ja tapahtumien järjestämiseen.
Prosessin vaiheet ja toimenpiteet
- PTV-prosessin käynnistäminen:
- Järjestön hallituksen sitouttaminen
- Suomi.fi-tunnusten rekisteröinti ja käyttöoikeuksien määrittely
- PTV-käyttöluvan hakeminen tunnistautumisen kautta
- PTV-kuvausten toteutus:
- Digiagentti toimi lähitukena järjestölle koko prosessin ajan
- Palvelut kuvattiin arkikielellä ja julkaistiin Suomi.fi Palvelutietovaranto-palvelussa
- Digitukitoiminnan laajentaminen:
- Tapahtumat ja opastukset eri kohderyhmille (Digiarki-tapahtumat, Digiä arkeen ja Digitukea arkeen -hybriditapahtumat)
- Pilottien toteutus (SenioriTupa, JuniorDigiagentti, DigiSankari)
- Verkkosivustojen luominen ja ylläpito (Palvelutietovaranto arkikielellä, Tukea digiasiointiin -sivuston Digituki-kokonaisuus)
- Ylläpito ja jatkokehittäminen:
- Tiedon ja kokemusten kerääminen tapahtumista ja koulutuksista
- Kehitysehdotusten välittäminen Digi- ja väestötietovirastolle
- Verkostoituminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
Digiagentti-toiminnan vaikutuksia arvioitiin palautteiden, haastattelujen ja toiminnassa tehtyjen havaintojen perusteella. Toimintamallin käyttöönoton myötä tapahtui merkittäviä muutoksia digitukitoiminnassa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Keskeiset muutokset:
- Järjestöjen aktivoituminen: Vuoden 2022 tilanteessa yksikään järjestö ei ollut kuvannut palvelujaan palvelutietovarantoon (PTV). Digiagentin tuella useat järjestöt liittyivät mukaan ja saivat palvelunsa näkyviin Suomi.fi Palvelutietovarantoon.
- Yhteistyön vahvistuminen: Digiagentti toimi sillanrakentajana järjestöjen, viranomaisten ja kansallisten hankkeiden välillä. Tämä lisäsi järjestöjen luottamusta ja valmiutta osallistua digitaaliseen kehittämiseen.
- Asukkaiden digiosaamisen kasvu: SenioriTupa-kyselyn ja tapahtumien perusteella havaittiin, että henkilökohtainen ja matalan kynnyksen digituki rohkaisee erityisesti ikääntyneitä kokeilemaan digipalveluja. Myös nuorten osallistaminen JuniorDigiagentti-toimintaan lisäsi digituen saavutettavuutta.
- Erityisryhmien osallisuus: DigiSankari- ja DigiKoutsi-toimintamallit toivat digituen kehitysvammaisten arkeen. Toiminta lisäsi sekä asiakkaiden että tukiverkoston jäsenten digivalmiuksia.
- Ammattilaisten osaamisen vahvistuminen: Vihta-ajanvarausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä digiagentti koulutti 835 sosiaalipalvelujen ammattilaista, mikä paransi digipalvelujen käyttöä ja asiakasohjausta.
Yllättäviä ja odottamattomia vaikutuksia:
- Nuorten rooli digitukijoina: JuniorDigiagentti-toiminta osoitti, että nuoret voivat toimia tehokkaina digituen tarjoajina ja viestinviejinä, mikä avasi uusia näkökulmia nuorten osallisuuteen ja työllistymiseen.
- Kysyntä ylitti odotukset: Digiagentin läsnäoloa ja tukea toivottiin enemmän kuin alun perin arvioitiin, erityisesti tapahtumissa ja asiointipisteissä. Tämä kertoo toiminnan tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta.
- Verkostojen syntyminen: Toiminnan myötä syntyi uusia yhteistyöverkostoja, jotka jatkavat digitukityötä alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Vinkit toimintamallin soveltajille
Toimintamalli soveltuu laajasti eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, joissa tarvitaan matalan kynnyksen digitukea. Mallia voidaan soveltaa järjestöjen lisäksi esimerkiksi sote-alan yrityksiin, seurakuntiin, kuntiin ja erityisryhmien parissa tehtävään työhön. Keskeistä on johdon sitouttaminen ja toiminnan mukauttaminen kohderyhmän tarpeisiin.
Käytännön edellytykset ja osaaminen
- Digiagentin osaaminen: Tehtävässä on hyötyä digilaiteosaamisesta, järjestelmistä ja niiden ongelmatilanteiden ratkaisemisesta. Kouluttajakokemus ja mediatuotanto-osaaminen tukevat materiaalien tuottamista, tapahtumien toteuttamista ja viestintää.
- Osaamismerkit ja koulutukset: Suositeltavaa on suorittaa PTV-ajokortti, Digituen osaamismerkit sekä Taitoja tuen antajalle -koulutus. Saavutettavuuden varmistamiseksi kannattaa osallistua maksuttomiin koulutuksiin digipalvelulain vaatimuksista ja saavutettavista asiakirjoista.
- Resurssit: Toiminnan käynnistämiseen riittää yksi digiagentti. Toiminnan laajentuessa tarvitaan lisää henkilöstöä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toimintaa toteutettiin kahden digiagentin voimin (100 % ja 50 % työajalla).
- Rahoitus: Toimintamallin kehittämisessä hyödynnettiin Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitusta. Vastaava rahoitusmahdollisuus kannattaa selvittää alueellisesti tai valtakunnallisesti.
Sovellettavuus ja laajentaminen
- Monikäyttöisyys: Toimintamalli on sovellettavissa eri ikäryhmille ja erityisryhmille. Esimerkiksi SenioriTupa-, JuniorDigiagentti- ja DigiSankari-toimintamallit osoittivat, että digituki voidaan räätälöidä kohderyhmän mukaan.
- Yhteistyöverkostot: Verkostoituminen paikallisesti ja valtakunnallisesti vahvistaa toimintamallin vaikuttavuutta ja jatkuvuutta. Yhteistyö kirjastojen, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa oli keskeistä.
Sudenkuopat ja huomioitavaa
- Johdon sitouttaminen: PTV-prosessin onnistuminen edellyttää järjestön tai organisaation johdon aktiivista osallistumista ja päätöksentekoa Suomi.fi-tunnusten käyttöoikeuksista.
- Saavutettavuus: Oppimateriaalien tulee olla saavutettavassa muodossa. Tämä vaatii osaamista saavutettavuusvaatimuksista ja niiden teknisestä toteutuksesta.
- Viestinnän merkitys: Digitukitoiminnan näkyvyys ja osallistujien tavoittaminen edellyttivät jatkuvaa ja monikanavaista viestintää. Viestintäyhteistyö organisaation viestintäyksikön kanssa on tärkeää.
Markup - Methods info - Realise and understand
Markup - Methods info - Imagine and try
Markup - Methods info - Describe and share
Kehittämisen vaihe
Valmis
Markup - Development phase info
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.
