Äxöniä-hanke, Elämyksiä ja itsensä ylittämisiä pienryhmissä 15-18-vuotiaille

Luotu 02.07.2025
Äxöniä-hanke, Elämyksiä ja itsensä ylittämisiä  pienryhmissä 15-18-vuotiaille
Äxöniä-hanke, Elämyksiä ja itsensä ylittämisiä pienryhmissä 15-18-vuotiaille

Tiivistelmä

Äxöniä-hankkeessa vaikutetaan nuorten päihteidenkäyttöön ja riskikäyttäytymiseen niitä vähentävästi.. Hankkeesta on luotu toimintamalli tavoittamaan ja sitouttamaan ne nuoret, joilla on riskikäyttäytymistä, kuten päihteidenkäyttöä, aggressiivisuutta, impulsiivisuutta, epäsosiaalista käytöstä, koulupoissaoloja, rikollisuutta jne. tai jotka eivät ole sitoutuneet erilaisiin tarpeen-mukaisiin palveluihin tai toimintoihin. Hankkeen avulla nuoret harjaantuvat sitoutumaan toimintaan, mikä voisi jatkossa auttaa siinä, että nuoret kiinnittyvät heille sopiviin palveluihin. Elämänhallinnantaitoja vahvistamalla pyritään vahvistamaan osallistujien toimintakykyä ja ehkäisemään syrjäytymistä. 

Hankkeessa toteutetaan pienryhmätoimintaan, joka on tarkoitettu 15-29 -vuotiaille nuorille. Ryhmät olisivat erikseen 15-17 - ja 18-29-vuotiaille nuorille ja ne tarjoavat elämyksiä, toimintaa, erilaisia aktiviteetteja sekä ”tähtihetkiä” ja toiminnan ohessa käydään elämänhallinnan taitoja lisäävää keskustelua. Toiminnan tarkoituksena on tarjota korvaavaa tekemistä, kokemuksia ja uusia toimintatapoja esim. päihteistä ja muusta riskikäyttäytymisestä saatujen ”adrenaliiniryöppyjen” tilalle. 
Toiminta tarjoaa mahdollisuuden omien rajojen kokeiluun turvallisesti, ilman riskikäyttäytymisen haittavaikutuksia, sekä onnistumisen kokemuksia, mikä vahvistaa itsetuntoa nuoren ylittäessä itsensä. Pidemmän ajan tavoitteena on vähentää päihteidenkäyttöä sekä riskikäyttäytymistä ja vaikuttaa nuorten asenteisiin sekä ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen katkaisemiseen.  Toiminta sisältää myös vertaistoiminnallisen näkökulman, kun toiminta toteutetaan ikä ja muut tekijät huomioiden samankaltaisissa ryhmissä. 

Tutkimus- ja kuntoutussäätiön vaikuttavuudenarvioinnin johtopäätöksissä todetaan, että nuorten (15–29-v.) ryhmätoimintaa koskevat odotukset sekä kokemukset ryhmätoiminnan hyödyistä olivat hienosti kohdanneet toisensa. Nuoret olivat saaneet ryhmätoiminnasta paljon tukea hyvinvoinnilleen ja fyysiselle kunnolleen, osallistumiselleen ja sosiaalisiin suhteisiinsa sekä mielensä hyvinvoinnille. Tutkimus- ja kuntoutussäätiön vaikuttavuudenarvioinnin mukaan erityisesti nuorten kokemukset niin väkivallankohteena kuin väkivallan kohdistajan muuttuivat positiivisesti eli koetut ja kohdistetut väkivallan kokemukset vähenivät.
 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hankkeen taustalla vaikuttavat kokemukset nuorten heikentyneestä hyvinvoinnista Ylä-Savon SOTE ky:n alueella. Hankkeen hakijalla eli INTRY:llä on pitkäaikainen kokemus nuorten kanssa työskentelystä, ja nuorten haasteet sekä pahoinvointi näkyvät jokapäiväisessä työssä nuorten työpajalla ja erilaisissa hankkeissa. Nuorilla on sitoutumisen hankaluutta, mikä voi johtua päihde- tai mielenterveysongelmista. Alueella on myös nuoria, jotka eivät ole mukana missään palveluissa tai opiskeluissa.

Hankkeen toiminnan tarkoituksena on tarjota korvaavaa tekemistä, kokemuksia ja uusia toimintatapoja esim. päihteistä ja muusta riskikäyttäytymisestä saatujen ”adrenaliiniryöppyjen” tilalle. 
Toiminta tarjoaa mahdollisuuden omien rajojen kokeiluun turvallisesti, ilman riskikäyttäytymisen haittavaikutuksia, sekä onnistumisen kokemuksia, mikä vahvistaa itsetuntoa nuoren ylittäessä itsensä. Pidemmän ajan tavoitteena on vähentää päihteidenkäyttöä sekä riskikäyttäytymistä ja vaikuttaa nuorten asenteisiin sekä ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen katkaisemiseen.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Osallisuuden kokemuksen vahvistamisen on todettu lisäävän yksilön hyvinvointia. Hankkeen avulla vahvistamme tätä kokemusta pienryhmätoiminnalla.

Hankkeen kohderyhmää ovat 15-29-vuotiaat riskikäyttäytyvät nuoret. Hanketta suunnitellessa on haastateltu alueella toimivia ammattilaisia, kuten nuorisolääkäriä, etsivää nuorisotyötä, kuraattoria, Ankkuri-tiimiä, päihdepsyykkaria sekä sosiaalityön edustajia ja työpajalla työskenteleviä nuoria. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Hankkeen avulla pyrimme löytämään mallinettavissa olevia keinoja nuorten hyvinvoinnin ja sitoutumisen edistämiseksi.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tutkimus ja kuntoutussäätiö on tehnyt vaikuttavuuden arvioinnin Äxöniä-hankkeesta keräämällä palautetta asiakkailta.

Toiminnassa mukana olevat nuoret täyttävät kykyviisarin toiminnan alkaessa ja päättyessä, minkä avulla kartoitamme heidän työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamalli edellyttää riittäviä taloudellisia ja henkilöstö resursseja sekä toimitilat suhteessa asiakasmäärään ja toiminnan sisältöön. Työntekijöillä tulee olla riittävä koulutus ja työkokemus kohtaamaan haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria. Verkostoyhteistyö edistää asiakasohjausta. Aktiivisen markkinoinnin avulla tavoitetaan kohderyhmään kuuluvia nuoria joko suoraan tai välillisesti.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin keskeinen sisältö:

  • Markkinointi verkostoille, yhteistyökumppaneille ja kohderyhmälle. 
  • Asiakkaiden ohjautuminen->tutustuminen, oikea-aikaisuuden arvioiminen->asiakkuuden aloitus/ elämäntilanteen kartoitus, henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen->yksilötapaamiset, ryhmätoiminnan aloitus, verkostoyhteistyö ->tavoitteiden seuranta ja arviointi (mahdolliset lausunnot verkostoille).
  • Ryhmä: aloitus, tutustuminen, yhteisten sääntöjen laatiminen, aikataulut, toiminnan sisältöjen suunnittelu yhdessä asiakkaiden kanssa käytettävissä olevan budjetin puitteissa, ryhmätoiminnan toteuttaminen/ elämänhallintaan liittyvät keskustelut toiminnan ohessa, ryhmän/yksilöiden havainnointi -> yksilö- ja ryhmäkeskustelut, toiminnan päättäminen palautteiden kerääminen.
  • Toiminnan tuloksellisuuden seuranta ja toiminnan kehittäminen saatujen palautteiden ja mahdollisesti ulkopuolisen arvioijan tekemän vaikuttavuuden arvioinnin perusteella.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Sitoutumisen kokemus hankkeessa edistää nuoren sitoutumista heille tarjolla olleisiin jatkopolkuihin eri palveluiden saralla. 

Toiminta edistää nuorten hyvinvointia. Hankkeeseen osallistuneiden nuorten kohdalla heidän oman kertomansa, saadun palautteen ja vaikuttavuuden arvioinnin perusteella nuorten elämäntilanteeseen tuli positiivisia muutoksia. Nuorten elämänhallinnan kokemus koheni, väkivallankokemukset vähenivät huomattavasti, laillisten ja laittomien päihteiden käyttö väheni ja nuoret kokivat saaneensa tuke päihteettömyyteensä. Toiminta tuki päihteettömyyttä, edistäen mm. joidenkin nuorten kohdalla heidän kuntoutumistaan laittomien päihteiden käytön jälkeen. Toimintaan osallistuneiden opiskelevien nuorten koulumotivaatio koheni ja opinnot etenivät. 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Vaikuttavuuden arvioinnin perusteella nuorten kokemukset ryhmätoimintaan osallistumisesta olivat positiiviset. Saadut keskiarvot sijoittuivat välille 3,4–3,5 neliportaisella asteikolla.

Nuorten tyytyväisyys elämäänsä, terveydentilaansa ja fyysiseen kuntoonsa oli kohentunut toiminnan aikana. Nuorten näkemys omasta toimintakyvystään oli kohentunut huomattavasti. Nuorten kokemukset vakivallankohteena ja kohdistajana vähenivät merkittävästi.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus on nuorten hyvinvoinnin kohentaminen ja riskikäyttäytymisen vähentäminen. Toimintamalli kohentaa nuorten sitoutumista heille tarjolla oleviin palveluihin, edistää nuorten elämänhallintaa ja minä pystyvyyden tunnetta myös ympärillä olevassa lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin kustannusvaikutukset syntyvät riskikäyttäytymisen vähentyessä ja nuorten sitoutuessa heille suunnattuihin palveluihin sekä nuorten opintojen edistyessä. Palveluntarjoajien resurssit eivät mene hukkaan, jolloin toiminta on kustannustehokasta.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamallia voi hyödyntää joko kokonaisuutena tai niiltä osin mitkä palvelevat asiakkaita ja palveluntuottajaa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotossa kannattaa huomioida käytettävissä olevat resurssit (toimitilat, työntekijä määrä, ajalliset resurssit ja talous). Käyttöönotossa on huomioitava asiakkaiden osallisuus erityisesti toiminnan sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Verkostoyhtistyö on merkityksellistä asiakkaiden ohjautumisessa.

Kohderyhmän nuoret ovat usein eri palvelujen piirissä, vaikka sitoutuminen näihin tarjolla oleviin palveluihin voi olla heikkoa. Yhteistyön alkaessa on hyvä selvittää yhdessä nuoren kanssa mahdolliset muut toimijat. Näin olemassa oleva tieto ja tavoitteet tulevat kaikkien käyttöön nuoren palvelupolkua edistäessä yhdessä nuoren kanssa ja hänen luvallaan.

Nuoren kiinnittyminen ryhmätoimintaan voi olla haastavaa. Hyväksi havaittuja keinoja sitoutumisen vahvistamiseen ovat olleet henkilökohtaiset viestit ryhmäkertojen välillä mm. positiivinen palaute, muistuttelu ja kuulumisten kysely, yhdessä ryhmäläisten kanssa laaditut ryhmäkohtaiset säännöt, yksilökeskustelut, verkostoyhteistyö (mahdollinen saattaminen ensimmäisille kerroille). 

Tärkeää on varmistaa, että jokaisella ryhmään osallistuvalla henkilöllä on mahdollisuus esittää omia toiveita ryhmän aktiviteetteihin. Huolehditaan, että jokaisen nuoren osalta jokin hänen toiveensa toteutetaan, jotta toiminta koetaan tasa-arvoiseksi.

Ennalta tiedossa olevat ryhmäkertojen sisällöt motivoivat ja auttavat ryhmäläisiä orientoitumaan tulevaan. Säännölliset tiedossa olevat tapaamiset sisältöineen tuo turvallisuutta ja struktuuria toimintaan, mikä lieventää mahdollista jännittämistä ja helpottaa myös sitoutumista. 

Pidetään yhteyttä, vaikka nuorella olisi useampia poissaoloja, jotta kynnys palata takaisin ryhmän mukaan ei kasvaisi liian suureksi. Yksittäisen henkilön liialliset perusteettomat poissaolot voivat vaikuttaa ryhmän toimintaan ja ryhmädynamiikkaan. Tarvittaessa tulee miettiä, onko palvelu osallistujalle oikea-aikainen.

Pidetään toiminta mahdollisimman avoimena nuorille ja verkostoille, kuitenkin luottamuksellisena. Asiakkaan asioita verkostojen kanssa käsitellään vain asiakkaan luvalla. Verkostoissa asiakkaan läsnäolo on suotavaa, mikäli hän ei pääse mukaan, hänelle sanoitetaan ennalta mistä ja miksi verkoston kesken keskustellaan.

Ryhmän sisällä esille tulevat haastavat tilanteet käsitellään yhdessä asianosaisten kanssa. Ryhmäohjaajalla tulee olla rohkeutta tarttua rakentavasti haastaviinkin aiheisiin, esim. ristiriitatilanteet ryhmäläisten kesken, mahdollinen päihteidenkäyttö ryhmäaikana, lastensuojeluilmoitukset ja haastava käyttäytyminen.

Toiminnan vaikuttavuutta on hyvä todentaa asiakkaalle, verkostoille, rahoittajalle ja muille toimijoille mm. osallisuusindikaattorilla, kykyviisarilla sekä muilla työ- ja toimintakykyä mittaavilla lomakkeilla ja sovelluksilla. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Iisalmi
Kiuruvesi
Sonkajärvi
Vieremä
Kehittäjäorganisaatiot
Iisalmen Nuorison Tuki Ry
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Nuorten työpaja Iisalmen Nuorison Tuki ry, Iisalmi
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Säätiöt ja rahastot