Asiakaslähtöisten hoito- ja palveluketjujen kehittämisen toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue (RRP P4, I1 ja I4)

Luotu 03.05.2024
Asiakaslähtöisten hoito- ja palveluketjujen kehittämisen toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue (RRP P4, I1 ja I4)
Asiakaslähtöisten hoito- ja palveluketjujen kehittämisen toimintamalli, Kainuun hyvinvointialue (RRP P4, I1 ja I4)

Tiivistelmä

Toimintamalli kuvaa asiakaslähtöisesti hoito- ja palveluketjuja eri sairauksiin ja sairausryhmiin sekä palveluihin. Ketjukuvaukset ovat asiakkaille avoimia ja helposti saatavilla olevia avoimella verkkosivustolla. Hoito- ja palveluketju yhdistää asiakkaan tarvitsemat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja järjestötoimijoiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Vaikka ketjukuvaukset luodaan asiakaslähtöisesti ulkoisille verkkosivuille, hyödyttävät ne myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia heidän omassa työssään.

Hoito- ja palveluketjujen avulla voidaan tehostaa ammattilaisten ajankäyttöä asiakasohjauksessa ja vähentää näin heidän työkuormaansa. Näin ammattilaisilla jää enemmän aikaa asiakkaan henkilökohtaiseen kohtaamiseen, kun taas asiakas voi itsenäisesti syventyä itseään koskettavaan hoito- ja palveluketjun sisältöön. Tämä tehostettu työnjako varmistaa, että asiakas saa oikean tiedon ja palvelun juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Koko väestö
Paljon palveluita tarvitsevat

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Euroopan unionin rahoittama NextGenerationEU

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kainuun hyvinvointialueella on kuvattu geneerinen hoito- ja palveluketjun malli. Tätä mallia on hyödynnetty uusien hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä ja kuvaamisessa sekä sitä on hyödynnetty uuden toimintamallin laatimisessa. Aiemmin kuvatusta geneerisestä mallista poiketen uudet hoito- ja palveluketjut tullaan kuvaamaan asiakaslähtöiselle verkkosivustolle sekä ketjuihin tullaan integroimaan Kainuun hyvinvointialueen asiakkaiden ja ammattilaisten käytössä oleva sähköinen asiointikanava, Omasote. 

Avoin verkkosivusto palvelee koko väestöä ja yksilöllinen, sairastuneen hoito toteutetaan sähköisen asiointikanavan, Omasoten kautta niissä terveyteen tai sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa, joissa sähköinen asiointi on mahdollista. Yksilöllisestä hoitoa tai palvelua voidaan tukea Omasoten toiminnallisuuksia hyödyntämällä, kuten

  • lomakkeilla
  • viestiyhteyksillä
  • kotiseurannoilla
  • etävastaanotoilla
  • ajastetuilla tehtävillä
  • laboratoriotulosten tarkastelulla
  • vastaanottoaikojen näkymisellä. 

Hoito- ja palveluketjujen kehittämisen rinnalla Omasotea on kehitetty vastaamaan yksilöllisemmän hoidon toteuttamisen tarvetta.

Uudistamisen tavoitteena on turvata oikea-aikainen hoitoon ja palveluihin pääsy ja parantaa palveluiden laatua sekä lisätä sähköistä asiointia.  

Kainuun Omasote
Digitaalisuuden hyödyntäminen
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kainuun hyvinvointialueen toiminta kattaa kaikki maakunnan kunnat, ja alueen toimintaa ohjaavat voimakkaasti sen väestörakenne ja historiallinen kehitys. Kainuun väestö on huomattavan iäkästä verrattuna muihin maakuntiin, mikä heijastuu suoraan keskimääräistä heikompaan terveydentilaan (myös ikävakioituna). Tämän seurauksena palveluntarve on suuri ja sote-menot ovat asukasta kohden korostuneet.

Alueen merkittävimmät sairaushaasteet ovat:

  • Astma ja keuhkoahtaumatauti
  • Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
  • Muistisairaudet
  • Verenkiertoelinten sairaudet

Väestön ikääntyessä ja sairastavuuden kasvaessa hoitotarpeen oletetaan kasvavan edelleen huomattavasti.

Palveluiden sujuvoittamiseksi kehitetään hoito- ja palveluketjuja, jotka yhdistävät perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelut ja järjestötoimijat yhdeksi kokonaisuudeksi. Hoito- ja palveluketjut sisältävät tietoa ennaltaehkäisystä ja sen merkityksestä terveyden kannalta, itsehoitokeinoista sekä saatavilla olevista avun, tuen ja hoidon palveluista. Lisäksi digitaalisilla ratkaisuilla voidaan tukea, täydentää tai korvata perinteisiä palveluja, sujuvoittaa asiointia ja helpottaa tiedonjakoa, mikä on avainasemassa merkittävien hyötyjen saavuttamiseksi.

Hoito- ja palveluketjut palvelevat asiakasta, omaisia sekä ammattilaisia. 

Uudistettavat hoito- ja palveluketjut on valittu yhteistyössä organisaation kanssa, huomioiden Kainuun väestön sairastavuus, sosioekonomiset terveyserot ja tarpeet. 

Asiakkaan hoito- ja palveluketju, sairaus ja elämäntilanne on tuttu palveluun osallistuville ammattilaisille, mutta asiakkaalle tilanne on ainutkertainen, eikä hän tiedä, mitä hoidoissa ja palveluissa tulee tapahtumaan ja mitä sairaus tai muuttunut elämäntilanne tarkoittaa hänelle. 

Hoito- ja palveluketjut on suunniteltu asiakaslähtöisesti, ja ne kattavat palvelun koko kaaren ennaltaehkäisystä palvelun tarpeen päättymiseen saakka. Hoito- ja palveluketjujen tavoitteena on parantaa prosessien sujuvuutta ja mahdollistaa yhdenvertaiset palvelut kainuulaisille. 

Uudistettavat hoito- ja palveluketjut on valittu yhteistyössä organisaation kanssa, huomioiden Kainuun väestön sairastavuus, sosioekonomiset terveyserot ja tarpeet. 

Jokaisessa uudistettavassa hoito- ja palveluketjussa hyödynnetään kehittäjäasiakkaita. Kehittäjäasiakkaita on rekrytoitu mukaan kehittämistyöhön ammattilaisten ja järjestötoimijoiden kautta. Kehittäjäasiakkaat ovat olleet mukana uudistamistyössä suunnittelu- ja pilotointivaiheessa. 

Kainuun hyvinvointialueen hoito- ja palveluketjut
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Hoito- ja palveluketjujen uudistamisella tavoitellaan prosesseihin sujuvuutta, asiakkaille tiedon lisäämistä sekä  painopistettä siirretään ennaltaehkäiseviin toimiin sekä varhaiseen tunnistamiseen. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Hoito- ja palveluketjujen uudistamisen prosessimittareina käytetään seuraavia: 

  • Uusien hoito- ja palveluketjujen määrä
  • Uuden verkkosivun (palveluketjut.kainuu.fi) käyntimäärät
  • Omasoten yksilöllisiin ketjuihin liitettyjen asiakkaiden määrä

Hoito- ja palveluketjujen vaikuttavuuden mittaaminen KKK2-hankkeen aikana on haasteellista, sillä ne vaativat pidemmän aikavälin seurantaa. Vaikuttavuuden mittaaminen ja mittareiden määrittäminen on määritetty jokaisen ketjun omistajan vastuualueeksi.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hoito- ja palveluketjujen juurruttaminen tulee tehdä sekä asiakkaille että ammattilaisille ja järjestöjä kannattaa hyödyntää osana juurruttamista. Asiakkaat ja ammattilaiset ovat mukana hoito- ja palveluketjujen kehittämisen jokaisessa vaiheessa, joka itsessään jo edesauttaa toimintamallin juurtumista. 

Toimenpiteitä, joilla tuetaan juurtumista:

  • Yhteiskehittämisen työpajat: Hoito- ja palveluketjujen kehittämiseen osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka voivat viedä viestiä ketjuista yksiköihin.
  • Jalkautuminen työyksiköihin: Uusista hoito- ja palveluketjuista kerrotaan ja ammattilaisia opastetaan, kuinka he voivat hyödyntää hoito- ja palveluketjuja omassa työssään.
  • Esihenkilön rooli: Kannustaa henkilöstöä kokeilemaan ja hyödyntämään hoito- ja palveluketjuja asiakasohjaamisessa sekä ohjata ja tukea henkilöstöä uuden toimintamallin käyttöönotossa.
  • Henkilöstön rooli: Halu kokeilla hoito- ja palveluketjujen käyttöä rohkeasti, kertoa näistä asiakkaille sekä opastaa ja rohkaista niiden käyttöön.
  • Viestintä: Viestintää tulee toteuttaa sisäisesti ja ulkoisesti. Viestintää on toteutettu mm. tiedotteilla, uutisilla, mainoksilla, videoilla ja luomalla podcast sarja hoito- ja palveluketjujen kehittämisestä. Hoito- ja palveluketjuista on luotu esitteitä, joita ammattilaiset voivat jakaa asiakkaille.
  • Jalkautuminen asiakastilaisuuksiin: Hoito- ja palveluketjuista on kerrottu erilaisissa tilaisuuksissa, kuten järjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa sekä jalkauduttu erilaisiin paikkoihin (mm. kirjasto, kaupat) kertomaan näistä asiakkaille. 
Podcast

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli kuvaa asiakaslähtöisesti hoito- ja palveluketjuja eri sairauksiin ja sairausryhmiin sekä palveluihin. Ketjukuvaukset ovat asiakkaille avoimia ja helposti saatavilla olevia avoimella verkkosivustolla. Hoito- ja palveluketju yhdistää asiakkaan tarvitsemat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja järjestötoimijoiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Vaikka ketjukuvaukset luodaan asiakaslähtöisesti ulkoisille verkkosivuille, hyödyttävät ne myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia heidän omassa työssään.

Hoito- ja palveluketjujen avulla voidaan tehostaa ammattilaisten ajankäyttöä asiakasohjauksessa ja vähentää näin heidän työkuormaansa. Näin ammattilaisilla jää enemmän aikaa asiakkaan henkilökohtaiseen kohtaamiseen, kun taas asiakas voi itsenäisesti syventyä itseään koskettavaan hoito- ja palveluketjun sisältöön. Tämä tehostettu työnjako varmistaa, että asiakas saa oikean tiedon ja palvelun juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee.

Kehittämisen prosessi

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hoito- ja palveluketjuja varten on luotu uusi verkkosivusto palveluketjut.kainuu.fi. 

Hoito- ja palveluketjut ovat saavuttaneet käyttäjiä. 

  • Kehitettävien hoito- ja palveluketjujen määrä: alussa: 0 kpl, lopussa: 17 kpl
    • Kehittämisen toimintamallia rakennettiin ja pilotoitiin yhteensä 11 kuvauksen rakentamisessa.
    • Verkkosivuratkaisua hyödynnettiin myös edellä mainittujen lisäksi 6:ssa muussa hoito- ja palveluketjukuvauksessa, jotka tuotettiin hankeaikana. (kts. linkit)
  • Verkkosivujen käyntimäärät: 4.1-21.10.2025 välisenä aikana verkkosivuilla ollut yhteensä noin 33 600 kävijää.
  • 10.9-4.12.2025 välisenä aikana Omasoteen on asetettu asiakkaille yhteensä 121 hoito- ja palveluketjua.
Aikuisen (yli 18v) neurokehityksellisten häiriöiden hoito- ja palveluketju
Hammashoitopelon hoito- ja palveluketju
Omaishoidon palvelukokonaisuus digitaalisesti kuvattuna
Vammaisen henkilön hoito- ja palveluketjut

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Keskeisiä edellytyksiä hoito- ja palveluketjujen uudistamiselle ja käyttöönotolle ovat: toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä, riittävät henkilöstöresurssit, prosessin koordinointi sekä ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Mikäli hoito- ja palveluketjuja kehittäessä kehitetään samalla myös sähköistä asiointikanavaa, tulisi näitä kehittää rinnakkain. 

Yhteistyö ja resurssit 

Onnistumiseen tarvitaan: 

  • Hoito- ja palveluketjujen koordinointi ja ketjulle tavoitteiden luominen
  • Ammattilaisten osallistuminen ja sitoutuminen yhteiskehittämiseen
  • Kehittäjäasiakkaiden hyödyntäminen läpi kehittämisprosessin tuo arvokasta tietoa organisaatiolle ja auttaa asiakaslähtöisen toiminnan luomisessa
  • Riittävästi aikaa kehittämiseen, henkilöstön opastukseen ja perehdytykseen
  • Esihenkilöille annettu tuki ja esihenkilöiden henkilöstölle antama tuki muutoksessa

Osaaminen ja viestintä 

Onnistumiseen tarvitaan: 

  • Yhteiskehittäjien riittävää ymmärrystä kehitettävästä hoito- ja palveluketjusta
  • Monipuolista asiakas- ja ammattilaisviestintää 

Huomioithan vielä: 

  • Asiakaslähtöisten hoito- ja palveluketjujen kehittäminen tulee aina aloittaa asiakkaan tarpeista.
  • Pohdithan, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut linkittyvät toisiinsa? Näin voit ehkäistä palvelujen pirstaloitumista.
  • Ammattilaisten rekrytointi yhteiskehittämiseen voi olla haastavaa, mutta näe vaivaa tavoittaaksesi kehittämisintoiset työntekijät.
  • Älä tee digipalvelusta ainoaa vaihtoehtoa, koska se ei huomioi kaikkien ihmisten erilaisia digivalmiuksia ja tarpeita. 
Kainuun hyvinvointialueen hoito- ja palveluketjut ja Omasote

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kainuun hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kainuun hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kainuun hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)