Aikuisen, yli 18v. neurokehityksellisten häiriöiden hoito- ja palveluketju, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Aikuisen, yli 18v. neurokehityksellisten häiriöiden hoito- ja palveluketju, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Neurokehityksellisten häiriöiden, yli 18-vuotiaan hoito- ja palveluketjun kuvaus Kainuun hyvinvointialueella.
Toimintamallin nimi
Neurokehityksellisten häiriöiden, yli 18-vuotiaan hoito- ja palveluketjun kuvaus Kainuun hyvinvointialueella.
Kuva
Kainuun hoito- ja palveluketjujen yhteinen verkkosivusto.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet ovat nousseet yhteiskunnallisesti esille niin terveydenhuollossa kuin mediassakin. Koronapandemia vuosien 2020-2022 aikana havaittiin yleistymistrendin ylittävä, 18,6 %:n lisäkasvu uusien ADHD-diagnoosien määrässä ja ADHD:n ilmaantuvuus koko väestössä jopa kaksinkertaistui (Raevuori & Auro, 2024) Aikuisten kognitiiviseen työergonomiaan tulleet muutokset ovat voineet vaikuttaa lisääntyneisiin keskittymisen haasteisiin, mutta ne on eroteltavissa kehityksellisistä häiriöistä, joiden oireet ovat todettavissa lapsuudesta saakka. Aikuisten ADHD:n diagnosoinnissa on havaittu myös ylidiagnosoimista ja huomiota on hyvä siirtää keskittymistä hajottaviin ympäristötekijöihin joita ovat mm. etätyö, vuorovaikutuksen väheneminen ja työelämän vaatimukset.
Hoito- ja palveluketjua kirjoittaessa asiakasymmärrystä on tuotu esiin ketjun työstämisvaiheessa kuulemalla, mitä asioita ketjuun on hyvä nostaa. Ketjun valmistuttua asiakaskokemus on otettu huomioon testikäyttäjillä.
Toimintamallin juurruttaminen tulee tehdä sekä asiakkaille että ammattilaisille. Asiakkaat ja ammattilaiset ovat mukana hoito- ja palveluketjujen kehittämisen jokaisessa vaiheessa, joka itsessään jo edesauttaa toimintamallin juurtumista.
Juurruttamista tuetaan hyvällä viestinnällä (videot, tiedotteet, podcast-sarja, mainokset) ja perehdytyksellä sekä käyttökoulutuksilla.
Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) ADHD-hoito- ja palveluketjuun on sisällytetty laajasti asiakaslähtöistä tietoa neurokirjosta sekä elintapojen vaikutuksista keskittymiskykyyn ja toiminnanohjaukseen. Samanaikaisesti laadittu työohje tutkimuksiin ohjautumisesta ja lähetteen tekemisestä on vaikuttanut myönteisesti sekä tutkimuksiin hakeutuvien määrään että lähetteiden sisällön laatuun. Hoito- ja palveluketju, yhdessä ammattilaisten osaamisen vahvistamisen kanssa, on lisännyt tietoisuutta neurokirjosta organisaation ammattilaisten keskuudessa.
Kansikuva
