Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hammashoitopelon taustaa Kainuussa on lähdetty selvittämään Kestävän kasvun Kainuu I -hankkeessa Hammashoitopelon mittari | Innokylä. Hammashoitopelko on yleinen ongelma erityisesti lapsilla, mutta myös joka kolmas aikuinen pelkää hammashoitoa ainakin jonkin verran. Pelko hammaslääkärissä käymistä kohtaan voi vaihdella lievästä jännityksestä voimakkaaseen fobiaan, joka estää tarvittavan hoidon saamisen. Vaikka suurin osa ihmisistä kokee jonkinlaista jännitystä suun terveydenhuollossa, useimmiten tämä jännitys on hallittavissa ja saattaa jopa laueta hammashoitokäynnin aikana. Toisilla kuitenkin pelko voi olla niin voimakasta ja ahdistavaa, että se vaikuttaa heidän kykyynsä hakeutua hoitoon. Tämä voi vaikuttaa korjaavan hoidontarpeen kasvuun ja näin asiakas edustaa paljon palvelua tarvitsevien potilaiden ryhmää.
Pelkopotilaan hoito- ja palveluketjun osalta kohderyhmänä olivat Kainuun hyvinvointialueen hammashoitoa jännittävät ja pelkäävät asiakkaat. Syksyllä 2023 Kestävän kasvun Kainuu II ja Hellä -hankkeen välisenä yhteistyönä järjestetty päihdetaustaisten kokemusasiantuntijaklinikka (Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Kainuun hyvinvointialueella | Innokylä) antoi arvokasta tietoa ja toiveita hammashoitopelon hoito- ja palveluketjun suunnittelun pohjaksi. Kokemusasiantuntijaklinikassa hammashoitopelko ja häpeä omasta suun terveydentilasta nousivat vahvasti esille. Lisäksi keväällä 2024 esilääke-, ilokaasu- sekä anestesiahammashoitokäynneistä saatu asiakaspalaute (N=8) huomioitiin pelonhoidon kokonaisuuksia suunniteltaessa. Suun terveydenhuollon ammattilaiset, hyvinvointialueen psykologi sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuntoutusyksikön ammattilaiset sekä asiakkaat pääsivät kehittämään hoito- ja palveluketjun sisältöä. Suunnitteluun saatiin myös hyvää pohjatietoa hammashoitopelon asiantuntijan pitämästä hammashoitopelko koulutuksesta.
Perusterveydenhuollon tiimimallin toiminnan kehittämisessä, hammashoitopelko -koulutuksessa sekä esilääke-, ilokaasu- ja anestesiakriteerien päivittämisen osalta kohderyhmänä oli koko suun terveydenhuollonhenkilökunta. Suun terveydenhuollon ammattilaiset olivat tärkeässä roolissa oman toiminnan yhteiskehittämisessä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Hammashoitopelon hoito- ja palveluketjun kautta hammashoitoa pelkäävä asiakas saa tietoa hammashoitopelosta, yhteydenottoväylistä hammashoitoon sekä moniammatilliseen pelonhoidon tukeen. Hoito- ja palveluketjussa on esitelty, että mitä suun terveydenhuollon vastaanottokäynnillä tapahtuu, kuinka pelkoa voi oppia kontrolloimaan sekä mitä ovat hammashoitopelon lääkkeelliset hoitomuodot Kainuun hyvinvointialueella. Lopuksi asiakkaille on avattu osio suun terveydenhoitoon sitoutumisesta, johon laadittiin asiakkaiden toiveesta kattavasti tietoa eri ikäisten suun omahoidosta.
Kaikki hyvinvointialueen ammattilaiset voivat ohjata hammashoitoa pelkääviä asiakkaita hammashoitopelon hoito- ja palveluketjuun. Suun terveydenhuollossa hammashoitoa pelkäävä potilas tai asiakas voidaan ohjata hammashoitopelon hammashoitoketjuun jo heti ajanvarauksen yhteydessä, mutta myös suun terveydenhuollon vastaanottokäyntien yhteydessä.
Hammashoidon pelkopotilaan hoito- ja palveluketjun suunnittelu sekä uusien yhtenäisten pelonhoidon käytänteiden luominen vaatii aikaa ja hyvää yhteistyötä sekä ammattilaisten, mutta myös kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden välillä. Suunnittelun tulee lähteä asiakkaan tarpeista ammattilaisen näkökulma huomioiden. Yhteistyötä tehdään useiden eri osapuolien ja yhteistyökumppanien välillä, joten hyvin suunniteltu aikataulutus on tärkeää. Aikataulutuksissa on huomioitava myös riittävä pelivara, sillä aina yhteiskehittämisessä ei edetä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kehittämisessä tulee tilanteita, jolloin suunnittelussa on palattava taaksepäin ja aloitettava eteneminen uudelleen uudesta näkökulmasta.
Hammashoitopelon kokonaisuuteen ei määritelty yhtä tiettyä kehittämisryhmää vaan kehittämistä tehtiin joustavasti olemassa olevia resursseja hyödyntäen eri ammattiryhmäkohtaisissa palavereissa, mutta myös asiakkaita osallistaen yhteiskehittämisen sekä asiakaskyselyiden avulla. Esihenkilöt olivat sitoutuneita ja tiiviisti pelonhoidon kokonaisuuden suunnittelussa mukana. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden hoito- ja palveluketjujen suunnittelijoiden kanssa.
Uusista hyvinvointialueen hoito- ja palveluketjuista viestittiin paikallislehdissä, sosiaalisessa mediassa sekä järjestettiin kaikissa kunnissa info-tilaisuuksia sekä asiakkaille että ammattilaisille. Hyvinvointialueen ammattilaisille jaettiin oman työn tueksi esitteitä ja postereita, joiden avulla ammattilaiset saivat jaettua tietoa asiakkaille uusista hoito- ja palveluketjuista.
