Alakouluikäisten perustason mielenterveyspalveluiden kehittäminen (Rovaniemi, pilotti) Sujuvat palvelut -valmennus, Lapin HVA, RRP, P4, I1

Alakouluikäisten perustason mielenterveyspalveluiden kehittäminen (Rovaniemi, pilotti) Sujuvat palvelut -valmennus, Lapin HVA, RRP, P4, I1

Tekijä Miia Välimaa , 19 joulukuu 2023
Alakouluikäisten perustason mielenterveyspalveluiden kehittäminen (Rovaniemi, pilotti) Sujuvat palvelut -valmennus, Lapin HVA, RRP, P4, I1

Tekijä

Miia Välimaa

Luotu

19.12.2023

Viimeksi muokattu

29.1.2026
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kehitetään alakouluikäisten perustason mielenterveyspalveluiden asiakasprosessia monialaisesti.  

Monialainen Vasa-verkosto (asiakas läsnä). 

Verkostossa sovitaan perheen kanssa miten asia etenee, perheen yhdyshenkilö ja odotusajan tuki. 

Aihealueet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Ilmiöt
Kohderyhmä
Markup - Required info - Basic information

* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.

Markup - Hero - Basic information

Perustiedot

Toteutuspaikka
Rovaniemi
Kansikuva
Kansikuva, sisältö avattu tekstissä
Markup - Required info - Realise and understand

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Markup - Hero - Realise and understand

Oivalla ja ymmärrä

Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.

Toimintaympäristö

Pilottissa kehitetään Lapin hyvinvointialueella Rovaniemellä monialaisesti alakouluikäisten lasten ikäryhmässä mielenterveyspalveluiden osalta. Tässä ikäryhmässä palvelut ovat usein useiden yksiköiden ja toimijoiden tuottamia. Lievien haasteiden äärellä ollaan yleensä perustason ennaltaehkäisevissä palveluissa kuten opiskeluhuollon palveluissa tai kasvatus- ja perheneuvonnan palveluissa, tilanteen hankaloituessa ohjaudutaan usein erikoissairaanhoidon piiriin. Muita palveluita joita voi olla syytä selvittää samaan aikaan mieliala-asioiden rinnalla voivat olla kuntoutuspalveluiden tarpeet tai lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Siirtymä hyvinvointialueille mahdollistaa hallinnollista ja käytänteisiin vaikuttavaa integraatiota, mutta se vienee aikaa. Nykytilassa yksiköt ja järjestelmät ovat moninaisia, mikä vaikuttaa suoraan monialaista yhteistyötä vaativiin prosesseihin.  Myös johtamisen käytänteet monialaisessa  yhteistyössä tulisi huomioida integraation näkökulmasta. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueen yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena ovat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut.  Alakouluikäisten mielenterveyspalvelujen kokonaisuus vaatii usein monialaista yhteistyötä. Ammattilaisten välinen yhteistyö kärsii, siitä ettei tunneta toisen toimintaa tai palvelun sisältöjä. Asiakasnäkökulmasta on olemassa riski, että palvelupolku näyttäytyy usein epäselvänä ja riittämättömänä. Polulla seuraa palveluita palveluiden perään, toistuvine arviointeineen. Asiakkaalle voi jäädä epäselväksi kuka ammattilaisista on henkilö johon olla yhteydessä ja miten oma asia etenee. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulmasta on tärkeää, että asiakkaalla on tieto kuka on yhdyshenkilö, miten asia etenee ja mitä mahdollisella odotusajalla tapahtuu. Verkostomainen työskentely mahdollistaa kokonaisuuden tukitoimien suunnittelua yhteistyössä ja säästää asiakkaan aikaa, kun ei tarvitse ohjautua erikseen useaan palveluun. Yhdyshenkilön sopiminen verkostossa tukee monialaisen yhteistyön sujuvuutta ja selkiyttää asiakkaalle kuka monialaisessa yhteistyössä on ensisijainen kontaktihenkilö. 

Ammattilaisnäkökulmasta verkostomuotoinen työskentely vahvistaa tietoa muiden palveluiden käytänteistä ja sisällöistä. Lisäksi verkoston ammattilaiset voivat tukea varhaisen vaiheen toimijoita (esim. koulu ja opiskeluhuollon ammattilaiset) kun ratkaisuja perheen asiassa päästään suunnittelemaan yhdessä. Yhteistyön tekeminen sujuvoituu. 

Tarpeita johon monialainen Vasa-verkosto vastaa:

Sektorirajat ylittävän yhteistyön tarpeet

Mihin ohjata asiakasta, kun on kokeiltu perustasolla tukimuotoja ja nykyiset palvelut koetaan riittämättömiä 

Asiakkaan pallottelun vähentäminen

Verkostotyön helpottaminen

Turhien lähetteiden karsiminen

Tuki perustason ammattilaisille

Tavoiteltu muutos

Tärkeänä nähdään, että perheitä voitaisiin tukea kokonaisvaltaisesti, ammattilaisten välistä yhteistyötä sujuvoitettaisiin ja konsultaatiotuki saataisiin kevyemmin käyttöön.

Monialainen konsultoiva verkosto, jossa on mahdollisuus konsultoida, suunnitella ja sopia tukitoimista samaan aikaan perheen kokonaisvaltainen tilanne huomioiden.

Muutoksen mittaaminen

Vasa-verkoston tapaamisista kerätään asiakaspalaute, jolla pyritään mittaamaan asiakastyytyväisyyttä.

Tietoa kerätään mm. kokemuksesta onko yhdyshenkilö sovittu, onko asiakasperheellä tieto miten asia etenee ja mitä mahdollisella odotusajalla tapahtuu. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilotin toimintamalli on tarkoitettu alakouluikäisten lasten perheille, jotka tarvitsevat asiassaan monialaista konsultaatiotukea. Myöhemmässä kehittämisessä kohderyhmä on laajentunut peruskouluikäisiin sekä mahdollistettu tietoturvallinen etätapaaminen. 

Markup - Hero - Imagine and try

Kuvittele ja kokeile

Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kehittäjätiimillä oli tiedossa Rovaniemen alueella neuvolatyöstä samankaltaisella perusidealla toimiva Motti-verkosto. 

Lapin hyvinvointialueella lounaisella alueella Kemissä on kehitetty yhteisövaikuttavuuden-mallin mukainen verkosto hankkeen aiemmassa vaiheessa. Nähtiin perusteltuna yhteisten toimintatapojen laajentamiseksi kehittää Rovaniemelle vastaavanlainen verkosto. Perehdyimme valmennuksen aikana Yhteistä työtä perheen kanssa – Yhteisövaikuttavuuden malli Kemissä -toimintamalliin.  

Markup - Hero - Describe and share

Kuvaa ja jaa

Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.

Markup - Required info - Describe and share

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Ratkaisun perusidea

Vasa-verkoston tavoite on tarjota monialaista konsultaatio tukea lapsiperheen asiassa sekä sujuvoittaa ammattilaisten välistä yhteistyötä perheen palveluiden edistämiseksi. Ideana on, että ammattilainen voi yhteistyössä asiakasperheen kanssa viedä asian verkostoon, jossa paikalla on vakiokoonpanon lisäksi asiakasperheen aiempi verkosto. Monialaisessa verkostossa tavoitteena on saada kertaistumalta sovituksi konkreettinen tuki perheelle, selkiyttää etenemistä asiassa ja saada tietoa palveluista. 

Vasa-verkosto on monialainen konsultoiva verkosto, jossa asiakasperhe on läsnä. Verkostossa sovitaan:

  • perheen kanssa miten lapsen ja perheen asia etenee,
  • kuka on perheen yhdyshenkilö ja
  • mitä mahdollisella odotusajalla tapahtuu. 

Vasa-verkostossa mukana pilotin aikana edustajat

  • opiskeluhuollon
  • perheneuvolan
  • sosiaalipalveluiden
  • kuntoutuksen sekä
  • koulun palveluista

Vasa-verkostossa kerätään asiakaspalaute, joka toimii mittarina pitkällä aikavälillä. Tavoite on, että Vasa-verkostoon osallistuneista perheistä  90% kokee palvelun kiitettäväksi vuoteen 2027 mennessä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pilottivaiheessa Vasa-verkoston toimintamalliin saatiin mukaan tarpeelliseksi katsotut ammattilaiset, mikä vaatii yhteisen ymmärryksen luomista ja yhteisen tavoitteen selkiyttämistä. Varhainen monialainen konsultaatiotuki asiakkaalle nähdään priorisoitavana toimintana. Pilottivaiheen jälkeen ammattilaiset kokivat toimintamallin hyödylliseksi ja sen jatkokehittämiseen edettiin. Kohderyhmää laajennettiin peruskouluikäisiin ja lähdettiin valmistelemaan myös tietoturvallista etätoteutusta. 

Verkoston kokoontumistiheys (kerran kuussa) luo haasteita siinä, että jokaiseen verkostoon saadaan mukaan asiakasperhe. Verkoston peruuntuessa datan ja mittaritiedonkeruu vaikeutuu, koska mahdollisia verkostoja on rajallinen määrä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakaspalautteen keruuta on haastanut verkoston harva kokoontumistiheys ja asiakaspalautteen keräämiseen haasteet. Saadun palautteen perusteella (mm. suullinen palaute) asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä verkoston toimintaan. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mukana olleet ammattilaiset  kokivat tärkeäksi tilan ja ajan keskustelulle palveluiden tavoitteista ja perustehtävistä. Tämä lisäsi ymmärrytystä monialaisen yhteistyön näkökulmasta. Onnistuminen vaati vahvan johdon määrittelyn ja tuen työskentelylle. Omistajuuden varhainen määrittely on ensisijaista, sekä kyky reagoida vastaantuleviin selvitettäviin asioihin esimerkiksi tietoturvan, asiakaspalautteen  ja ammattilaisten ajankäytön näkökulmasta. Lisäksi oli huomioitava laajasti asiakasnäkökulmaa prosessin eri vaiheissa mm. oikea-aikaisen ja tarkoituksen mukaisen palvelun toteutumisen kannalta. 

Liitteet
Saavutettava pdf-versio löytyy tämän toimintamallin etusivulta.
Liitteet ja linkit
Markup - Methods info - Realise and understand

VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Imagine and try

VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Describe and share

VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Kehittämisen vaihe
Valmis
Markup - Development phase info

Merkitse valmiiksi

Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.