Hankkeen taustalla on nuorten mielenterveyshaasteiden yleistyminen, joka on näkynyt jo pidemmän aikaa mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen lisääntymisenä niin työpaikoilla kuin oppilaitoksissakin. Voimakkaimmin mielenterveyshaasteet näkyvät naisten sekä nuorten alle 35-vuotiaiden ryhmissä .  Erityisesti ihmisvälitteisen työn ammateissa (kuten palvelu- ja hoitoalalla) on kohonnut riski mielenterveysongelmille ja niihin liittyville sairauspoissaoloille.

Sote-alan työn veto- ja pitovoima on heikentynyt tasaisesti koko 2000-luvun, ja erityisesti nuoret työntekijät kokevat työkykynsä heikentyneen. Työnantajasektoreittain tarkasteltuna julkisen sektorin työ näyttäytyy yksityistä sektoria useammin henkisesti raskaana: esimerkiksi hyvinvointialueilla nimenomaan nuoret työntekijät kokevat henkisen työkykynsä muita heikommaksi.

Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen näkyy myös jo ammattiin johtavissa opinnoissa. Ammatillisten toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden kokema ahdistuneisuus on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa erityisesti tytöillä. Sekä työelämän tuottavuuden että inhimillisten tekijöiden näkökulmasta varhaisen tuen tarjoaminen mielenterveyden haasteita kohtaaville opiskelijoille on tärkeää, sillä mielenterveysoireilun on todettu olevan yhteydessä opintojen keskeyttämiseen ja haasteisiin työelämään kiinnittymisessä. Vain opiskelijan mielenterveyteen kohdentuvat interventiot eivät riitä, vaan todellisten vaikutusten aikaansaamiseksi tarvitaan opiskelua ja mielenterveyden tukea integroivia lähestymistapoja. 

Mielihyvin duunissa 2.0-hanke (jatkossa “Mielihyvin duunissa 2.0”) toteutettiin jatkona vuosien 2023–2025 Mielihyvin Duunissa - Nuorten mielenterveyden tuki työelämässä ja työelämään siirryttäessä (VN/3679/2023) -hankkeen kehittämistyölle. Mielihyvin Duunissa -hankkeen tulokset ja havainnot työelämään siirtymävaiheessa olevien nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä otettiin kehittämistyön lähtökohdaksi myös vuosina 2025–2026 toteutetussa Mielihyvin duunissa 2.0-hankkeessa. Tulosten perusteella erityisesti nuorten toimijuuden vahvistaminen on keskeisessä roolissa kestävää työelämää rakennettaessa, joten nuorten osallisuuden varmistava työote haluttiin varmistaa myös tämän hankkeen kaikissa toimenpiteissä, joilla aiemmin kehitettyjen menetelmien ja koulutusten tietosisältöjen pilotoimista ja juurruttamista jatkettiin erityisesti koronasta kärsineiden alojen työpaikoille, hyvinvointialueille ja toisen asteen oppilaitoksiin.  
 
Mielihyvin duunissa 2.0-hanketta toteutettiin osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jossa tavoitellaan työllisyysasteen ja osaamistason nostamista kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Hanke oli osa ohjelman pilarin 3 Mielenterveys ja työkyky työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä -investointia, jonka tavoitteena oli tukea työpaikkojen kykyä hallita mielenterveyttä ja työkykyä uhkaavia riskejä ja lisätä niitä tukevia voimavaroja. Ohjelman hankkeiden rahoitus tuli EU:n kertaluonteisesta Covid-19-pandemian aiheuttamien haittojen korjaamiseen tarkoitetusta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Mielihyvin duunissa 2.0-hanke kohdentui pilarin 3 toimenpidekokonaisuuteen 1: Nuoret, työelämä ja mielenterveys, jossa nuorille, työuran alussa tai sille siirtymässä oleville työikäisille tarjottiin matalan kynnyksen mielenterveyttä vahvistavaa tukea. Lisäksi työpaikkojen esihenkilöille tarjottiin työkaluja ja osaamista nuorten työntekijöiden tukemiseen. 
 
Strategiatasolla Mielihyvin duunissa 2.0 hankkeen toimenpiteet kytkeytyivät keskeisesti Työelämän Mielenterveysohjelmaan 2023–2027 , joka on osa Petteri Orpon hallitusohjelmaa sekä kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Työelämän Mielenterveysohjelmassa lisätään työpaikkojen valmiutta tukea työntekijöiden mielenterveyttä ja kykyä hallita mielenterveyttä uhkaavia riskejä.  Ydintavoitteena on muuttaa mielenterveyden tuki työelämässä yksilökeskeisestä, jo syntyneiden ongelmien ratkomisesta työkykyongelmien ennaltaehkäisyyn. Varhaisen tuen ja työkyvyn ongelmien ennaltaehkäisyn avulla voidaan työuria pidentää ja siten vaikuttaa työllisyysasteen nousuun. Ohjelma kokoaa työkykyä edistäviä toimia siten, että ne ovat käytettävissä eri toimijoille ja että yhteistyö eri tahojen välillä paranee. Tämä sisältää tavoitteita työssä jaksamisen parantamisesta ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisestä. 

Hankkeen toimenpiteet tukevat osaltaan myös Orpon hallitusohjelman seurantaa, jonka mukaisesti tavoiteltujen työelämän muutosten tulee olla sellaisia, että ne tukevat työurien pidentymistä, tasa-arvoa ja työkyvyn ylläpitoa. Mielihyvin duunissa 2.0-hankkeen toimenpiteillä pyrittiin osaltaan edistämään mainittujen strategia- ja ohjelmatason tavoitteiden saavuttamista kehittämällä nuorten mielen hyvinvointia vahvistavia rakenteita nuoria työllistävillä työpaikoilla ja koulutussektorilla.