Askelmerkkejä opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen hyvinvointialueilla
Askelmerkkejä opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen hyvinvointialueilla
Toimintamalli tukee opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden mielen hyvinvointia hyvinvointialueilla ja työyhteisöissä työelämään siirtyessä ja uran alkuvaiheessa. Toimintamallikuvaus on kehitetty Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeessa.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli tukee opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden mielen hyvinvointia hyvinvointialueilla ja työyhteisöissä työelämään siirtyessä ja uran alkuvaiheessa. Toimintamallikuvaus on kehitetty Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeessa.
Askelmerkkejä opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen hyvinvointialueilla -mallin perusideana on tarjota hyvinvointialueille sovellettavissa olevia ratkaisuja, joiden avulla hyvinvointialueet voivat tukea nuorten mielen hyvinvointia erityisesti työelämään siirryttäessä ja työuran alkuvaiheessa.
Nuorten mielen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa lisäämällä työpaikkojen, esihenkilöiden, opiskelijavastaavien ja työpaikkaohjaajien valmiuksia huomioida nuorten tarpeet, reagoida varhain mielenterveyden haasteisiin ja luomalla ympäristöjä, joissa nuori kokee tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi. Laadukas ja huolellisesti suunniteltu perehdytys lisää nuoren kokemusta työn sopivuudesta, vahvistaa osaamista ja helpottaa kiinnittymistä työyhteisöön. Myös työyhteisöjen osallisuus- ja palautekulttuuri vaikuttavat merkittävästi nuoren työntekijän mielen hyvinvointiin. Yhteiskehittäminen, vuorovaikutukseen perustuvat työpajat ja keskustelut paitsi vahvistavat mielen hyvinvointia, niin myös auttavat myös työyhteisöä oppimaan yhdessä ja kehittämään omia toimintatapojaan.
Toimintamallin kehittämistyön taustalla on havainto siitä, että nuorten mielenterveyteen liittyvät haasteet ja niistä johtuvat poissaolot ovat kasvaneet voimakkaasti, erityisesti julkisella sektorilla ja ihmisvälitteisen työn ammateissa. Tämä kehitys osoittaa, että pelkkä yksilön vastuuseen vetoaminen ei riitä, vaan nuorten hyvinvointia tulee tukea laajemmin – osallisuutta vahvistamalla, kohtaamista parantamalla ja organisaatioiden käytäntöjä kehittämällä.
- Nuorten kanssa työskentelevät hyvinvointialueilla työskentelevät: opiskelijavastaavat, työpaikkaohjaajat, esihenkilöt, HR, työhyvinvointipalvelut
- Hyvinvointialueiden työyhteisöt
- Nuoret työntekijät ja opiskelijat, jotka siirtyvät koulutuksesta työelämään ja ovat työuransa alkuvaiheessa
Mallin onnistunut käyttöönotto edellyttää, että hyvinvointialueen organisaatioissa on olemassa rakenteet, toimintatavat ja yhteistyömallit, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen, koordinoidun ja nuorten hyvinvointia johdonmukaisesti tukevan toiminnan. Mallin käyttöönotto ei onnistu irrallisina projekteina, vaan se vaatii yhteisiä rakenteita ja selkeitä rooleja eri toimijoille, kuten esihenkilöille, HR:lle, työhyvinvointipalveluille, oppilaitoksille ja työpaikkaohjaajille.
Mielihyvin duunissa 2.0 hankkeen aikana tähän toimintamalliin liittyviä toimenpiteitä pilotoitiin Keski-Suomen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden pilottiyksiköissä. Pilottiyksiköiksi valittiin työyksiköitä, jotka työllistävät paljon nuoria, ja joissa on paljon mielenterveysperusteisia poissaoloja. Arvioinnin tavoitteena oli arvioida, miten nuorten mielen hyvinvointia tukevat käytännöt saadaan osaksi hyvinvointialueiden arkea. Hankkeen aikana toteutettu arviointi oli luonteeltaan kehittävää ja prosessiluonteista, ja arviointi kulki rinnakkain kehittämistyön kanssa ja tuotti palautetietoa toimintamallin kehittämiseksi jo hankkeen toiminta-aikana. Arviointitietoa kerättiin monimenetelmäisesti haastatteluista, arviointikyselyistä ja työpajoissa.
Arviointiaineisto osoittaa, että osallistuneet pilottiyksiköt osallistuivat hankkeen työpajoihin, valmennuksiin ja koulutuksiin monipuolisesti ja koulutukset, valmennukset ja työpajat koettiin onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Myös sitä pidettiin hyvänä, että materiaalit ovat helposti verkossa saatavilla. Myös haastatellut asiantuntijat pitivät hankkeessa käytettyjä työkaluja hyvinä. He totesivat, että niitä kannattaa sovittaa toimimaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja päivittää, koska maailma ja ihmiset muuttuvat.
Toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikutuksia estäviksi tekijöiksi osallistujat tunnistivat mm. resurssipulan, hankkeiden päällekkäisyyden ja ”projektiväsymyksen”, työkuormituksen ja työsuhteiden määräaikaisuuden,(joka vaikeuttaa pitkän aikavälin suunnittelu) sekä juurruttamistoimien puutteen.
Arviointiaineisto osoittaa, että hankkeen toimenpiteillä pystyttiin edistämään hankkeen tavoitetta vahvistaa nuorten työntekijöiden hyvinvointia ylläpitävää toimintakulttuuria hyvinvointialueilla. Hankkeessa luotiin Askelmerkkejä opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen hyvinvointialueilla -toimintamallikuvaus, joka voi auttaa muita hyvinvointialueita toteuttamaan saman tapaista systemaattista kehittämistyötä.
Kansikuva
