Nuorten osallisuus - Hyvinvointialueen kehittäjätyöryhmä
Nuorten osallisuus - Hyvinvointialueen kehittäjätyöryhmä
Keski-Suomen hyvinvointialueella pilotoitu malli nuorten aikuisten osallistamiseen kehittäjätyöryhmätoiminnan avulla. Malli tukee osallisuutta ja tuo nuorten kokemuksellisen tiedon suoraan työelämän ja palvelujen kehittämisen tueksi.
Toimintamallin nimi
Keski-Suomen hyvinvointialueella pilotoitu malli nuorten aikuisten osallistamiseen kehittäjätyöryhmätoiminnan avulla. Malli tukee osallisuutta ja tuo nuorten kokemuksellisen tiedon suoraan työelämän ja palvelujen kehittämisen tueksi.
Tämä malli kokoaa kehittäjätyöryhmän perustamisen keskeiset vaiheet ja periaatteet selkeäksi ja käytännönläheiseksi kokonaisuudeksi. Se on tarkoitettu hyvinvointialueille ja muille toimijoille nuorten aikuisten kehittäjäryhmän suunnittelun, käynnistämisen ja toteutuksen tueksi. Malli auttaa varmistamaan, että osallistaminen on tavoitteellista, laadukasta ja tuottaa lisäarvoa sekä osallistujille että organisaatioille.
Kehittäjätyöryhmän pilotointi toteutui Keski-Suomen hyvinvointialueella osana Mielihyvin duunissa 2.0 -hanketta. Hyvinvointialue vastasi kehittäjätyöryhmän kokoamisesta ja toteutuksesta, ja työskentelyä tehtiin sekä digitaalisissa että fyysisissä toimintaympäristöissä.
Laajempana toimintaympäristönä toimi Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeen valtakunnallinen kokonaisuus. Kehittäjäryhmän käsittelemät teemat nousivat hankekonsortion eri organisaatioiden tarpeista, ja ryhmän tuottamaa kokemuksellista tietoa hyödynnettiin laajemmin hankkeen kehittämistyössä.
Kohderyhmänä olivat 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset, joita yhdisti kiinnostus kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Kehittäjätyöryhmä koottiin vapaaehtoisuuden periaatteilla, mikä mahdollisti erilaisten elämäntilanteiden, taustojen ja kokemusten mukaan tulemisen.
Asiakasymmärryksen lisääminen ja nuorten osallisuus olivat koko kehittäjätyöryhmätoiminnan lähtökohta ja tarkoitus. Nuoret aikuiset osallistuivat aktiivisesti hankekonsortiosta nousseiden, mielen hyvinvointiin ja työelämään liittyvien teemojen käsittelyyn. Ryhmässä käytyjen keskustelujen ja työskentelyn kautta saatu kokemuksellinen tieto koottiin ja vietiin järjestelmällisesti hankekonsortion sekä muiden toimijoiden hyödynnettäväksi. Asiakasymmärrys ei näin jäänyt vain toteuttavan tahon käyttöön, vaan sitä hyödynnettiin laajemmin kehittämistyön tukena.
Toimintamallin käyttöönotto edellyttää, että kehittäjätyöryhmän taustalle muodostetaan verkosto, josta nimetään yksi tai useampi päävastuullinen taho vastaamaan kehittäjätyöryhmän kokoontumisten järjestämisestä sekä työskentelyn koordinoinnista. Päävastuullisen on onnistuttava luomaan toiminnallisesti, informatiivisesti sekä vuorovaikutuksellisesti laadukas kokonaisuus, jonka keskiössä on toimiva ja osallistuva nuori aikuinen.
Toimintamallin vakiintuminen edellyttää kytkentää pysyviin organisaatiorakenteisiin ja verkostoihin sekä sujuvaa tiedonvälitystä toimijoiden välillä. Lisäksi tarvitaan aitoa tahtotilaa ja uskallusta kehittää palveluja ja toimintaa ennakkoluulottomasti nuorten kokemustietoa hyödyntäen.