Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju Lapin hyvinvointialueella
Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju on prosessi, jossa kuvataan potilaan hoidon suunniteltu toteutuminen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju Lapin hyvinvointialueella
Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju on prosessi, jossa kuvataan potilaan hoidon suunniteltu toteutuminen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Liikkuva moniammatillinen työskentelymuoto, joka kulkee siltana palveluiden välissä pitäen huolen asiakkaasta kannattelevalla työskentelyorentaatiolla.
MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023-2025-hankkeen avulla kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa FINGER-mallia mukaileva yhteistyömalli Pohjois-Suomeen, jolla tavoitetaan riskiryhmiin kuuluvat ja ennaltaehkäistään muistisairauteen sairastumista.
Kehittämisellä tavoitellaan nepsytietoista hyvinvointialuetta, jolloin asiakas saa tukea varhaisessa vaiheessa myös ilman diagnoosia. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kaikki perheet saavat tarpeisiin vastaavaa tukea oikea-aikaisesti lapsen nepsy-asioissa.
HYTETU-ohjauksen polku ammattilaisen näkökulmasta
Hoidon tarpeen arvioinnin laadussa tunnistettiin olevan paljon vaihtelua, erityisesti yksikkökohtaisissa työpajoissa hoidon tarpeen arviointi nostettiin toistuvasti keskeiseksi kehittämisen kohteeksi.
Paljon palvelua tarvitseville ja monidiagnoosiopotilaille osoitetaan omatiimi. Omatiimi valitaan kun asiakas ottaa yhteyttä. Valinnassa potilas pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan aiemmin kyseistä potilasta hoitaneiden ammattilaisten tiimiin.
INR- ja PEF -etäseurannoille kehitettiin toimintamallit, joiden avulla on mahdollista ottaa käyttöön omahoitoa tukevia etäratkaisuja. Etäseuranta siirtyy asiakkaan toteutettavaksi ohjauksen jälkeen, ja sen onnistuminen edellyttää sitoutumista ja aktiivista osallistumista.
Sairaanhoitaja-chat asiointikanava otettiin käyttöön 10.12.2024 rovaniemiläisille. Chat-palvelun pilottia jatkettiin vuoden 2025 ajan. Chat laajentui pilotin aikana uusille paikkakunnille.
Toimintamallin tarkoitus on se, että suuvastaavat ottavat suuasioista vastuuta kotihoidon tiimeissä samoin kuin esimerkiksi haavahoitaja. Suuvastaavien toiminnan jalkautus käynnistyi yhteisellä linjauksella, että suuvastaavat nimetään kotihoidon tiimeihin.