Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Suomessa kotihoidon asiakkaiden suun terveyden tilassa on tutkittu olevan merkittäviä haasteita. Iäkkäiden kotona asuvien asiakkaiden suunhoito jää usein puutteelliseksi, mikä lisää riskiä infektioille, ravitsemusongelmille ja yleisterveyden heikkenemiselle. Kotihoidosta on puuttunut systemaattiset käytännöt suun terveydentilan arviointiin sekä päivittäiseen suunhoidon tukemiseen.
Tähän tarpeeseen on kehitetty Suuvastaavat-toimintamalli, jossa kotihoidon tiimeihin nimetään suun terveydestä vastaavia työntekijöitä. Mallin tavoitteena on vahvistaa kotihoidon henkilöstön osaamista, selkiyttää vastuunjakoa sekä juurruttaa suun terveyttä edistävät käytännöt osaksi kotihoidon hoitotyötä, päivittäistä arkea.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin on jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa aloitettua Autettavan asiakkaan suun hoidon valmennusta. Kaikkiin Lapin hyvinvointialueen kotihoidon tiimeihin nimettiin uuden toimintamallin myötä suuvastaavat. Suuvastaavien aisaparina toimii suun terveydenhuollosta suuhygienisti, joita suuvastaavat voivat ei kiireellisissä tilanteissa konsultoida sähköisesti.
Uudella toimintamallilla voidaan ennakoida ja reagoida ajoissa ikäihmisten, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hampaiden suiden kuntoon, jotka tällä hetkellä ovat huonolla tolalla. Malli mahdollistaa ennakoivan ja oikea-aikaisen puuttumisen suun terveysongelmiin ikäihmisten ja haavoittuvien asiakkaiden keskuudessa. Konsultaatioiden myötä suuvastaavat saavat tukea suuhygienisteiltä nopeasti, mikä vähentää kiireellisiä tilanteita ja tehostaa hoitoon ohjausta. Tämä vähentää resurssien hukkaa ja parantaa palvelun sujuvuutta.
Toimintamalli kohdistuu erityisesti ikääntyviin ja haavoittuvissa asemissa oleviin asiakkaisiin, joiden suun terveys on usein heikko. Nimeämällä suuvastaavat kotihoitoon parannetaan hoidon saavutettavuutta ja mahdollistetaan nopeampi reagointi kotihoidon asiakkaiden tarpeisiin. Suuvastaavat toimivat lähellä asiakasta ja suuhygienistien konsultointi mahdollistaa yksilöllisen ja oikea-aikaisen palvelun toteuttamisen. Toimintamalliin sisältyy läsnätapaamisia sekä etäpalvelua, koska kotihoidon asiakaskäynnit toteutuvat läsnätapaamisina ja konsultoinnit etänä. Suuvastaavien rooli sisältää asiakasohjausta, sillä he toimivat suun hoidon äänitorvina kotihoidon tiimeissä ja ohjaavat asiakkaita oikea-aikaisesti suun terveydenhuollon palveluihin.
Asiakasnäkökulma:
- Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden suun terveys jää usein ilman asianmukaista huomiota.
- Puutteellinen suunhoito heikentää elämänlaatua ja voi aiheuttaa ravitsemus- ja terveysongelmia.
- Tarvitaan varhaista tunnistamista, yksilöllistä tukea ja säännöllistä suun terveyden seurantaa.
Ammattilaisnäkökulma:
- Toimintakäytännöt ovat epäselviä.
- Tarvitaan valmennusta, selkeitä ohjeita ja vertaistukea arkeen.
Organisaationäkökulma:
- Tarve parantaa kotihoidon asiakkaiden suun hoitoa ja yhdenmukaistaa käytäntöjä koko hyvinvointialueella.
- Suun terveys on osa kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää hoitoa.
Yhteiskunnan näkökulma:
- Väestön ikääntyessä kotona asumista tuetaan entistä pidempään, jolloin ennaltaehkäisevän työn tärkeys korostuu.
- Huono suun terveys lisää muiden palvelujen käyttöä ja kustannuksia.
Yhteenvetona:
- Muutos kohdistuu kotihoidon arkeen: asiakkaiden suun tilanteen tunnistamiseen, asiakkaiden tukemiseen suun omahoidossa ja ammattilaisten osaamiseen.
Kohderyhmä
Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat, erityisesti iäkkäät, kotona asuvat henkilöt, joilla on toimintakyvyn heikentymistä ja haasteita päivittäisessä suunhoidossa. Kotihoidon asiakkailla voi usein olla useita sairauksia, lääkityksiä ja muita tekijöitä, jotka altistavat suun hoidon haasteille. Epäselvä vastuu suunhoidosta ja puutteelliset rutiinit voivat johtaa hoidon laiminlyöntiin.
Kehittämistyön kohderyhmää ovat myös kotihoidon työntekijät, erityisesti suuvastaavat, jotka ovat avainasemassa kotihoidon asiakkaiden suun terveyden havainnoinnissa ja tukemisessa asiakkaiden arjessa.
Asiakasymmärryksen kartuttaminen
- Analysoimalla RAI-tietoja, joissa suun terveys on noussut esiin.
- Autettavan asiakkaan suun hoidon -työpajoissa henkilöstön kautta välittyvä ymmärrys asiakkaiden haasteista ja tarpeista suunhoidon tueksi.
Ymmärrys osoittaa, että monet kotihoidon asiakkaat tarvitsevat konkreettista ja päivittäistä apua suunhoidossa, mutta apua ei systemaattisesti tarjota tai tunnisteta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Asiakashyöty:
- Kotihoidon asiakkaiden suun terveyden tila paranee pidemmällä aikavälillä.
- Suun ongelmat tunnistetaan varhain, ja niihin reagoidaan ajoissa.
- Asiakkaiden elämänlaatu, ravitsemus ja yleisterveys kohenevat suunhoidon parantuessa.
Ammattilaisen työ:
- Kotihoidon henkilöstön osaaminen suun hoidossa vahvistuu.
- Työhön saadaan selkeät toimintamallit ja vastuunjako.
- Suuvastaavat toimivat tiiminsä tukena, edistävät osaamisen kehittämistä ja motivoivat muita.
Toimintakulttuuri ja prosessit:
- Suun terveys ja hoito vakiintuu osaksi kotihoidon arjen käytäntöjä ja hoidon suunnittelua.
- Suuvastaavat-malli juurtuu osaksi tiimien rakennetta ja toimintaa.
- Käyttöön otetaan yhtenäiset arviointimenetelmät
Organisaation ja palvelujärjestelmän taso:
- Palvelujen laatu ja asiakaslähtöisyys paranevat.
- Ennaltaehkäisevä työ vahvistuu ja mahdollisesti raskaat hammashoidon toimenpiteet vähenevät.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Arviointikysymyksiä voi olla esimerkiksi
- Paraneeko asiakkaiden suun terveys kotihoidossa pitkällä aikavälillä?
- Kasvaako henkilöstön osaaminen?
- Juurtuvatko uudet käytännöt osaksi arjen työtä?
Mittarit ja indikaattorit
- Konsultaatioiden määrä (kotihoidosta suun terveydenhuoltoon)
- Suuvastaavien käsitys suun terveyteen liittyvien kirjausten lisääntyminen erityisesti päivittäisissä käyntikirjauksissa
- Suuvastaavien kokema hyöty (palautekysely työpajojen jälkeen)
Seurantamenetelmät
- Kyselyt työpajojen jälkeen suuvastaaville
- Työpajat
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Jotta Suuvastaavat kotihoitoon -toimintamalli juurtuu pysyväksi osaksi Lapin hyvinvointialueen kotihoidon arkea, tarvitaan suunniteltuja toimenpiteitä, johdon jatkuvaa tukea sekä riittäviä resursseja. Vakiinnuttaminen tapahtuu vaiheittain ja yhteistyössä henkilöstön, esihenkilöiden ja suun terveydenhuollon kanssa.
Juurruttamisen ja toiminnan laajentamisen tehtävät
- Suuvastaavien roolin vakiinnuttaminen osaksi tiimirakenteita ja toimenkuvia
- Toimintamallien ja ohjeiden sisällyttäminen organisaation perehdytysmateriaaleihin
- Säännöllisten koulutusten ja perehdytysten järjestäminen uusille työntekijöille ja suuvastaaville
- Vertaisverkoston luominen suuvastaaville → mahdollistaa kokemusten vaihdon ja tuen
- Seurannan ja arvioinnin integrointi osaksi arjen johtamista (esim. tiimipalavereissa, kehityskeskusteluissa)
- Tiedottaminen ja esimerkki muiden yksiköiden hyvistä käytännöistä → mallin laajentaminen alueellisesti
Resurssitarpeet
- Aika: Suuvastaaville tarvitaan selkeästi määritelty työaika roolin hoitamiseen samoin kuin esimerkiksi haavahoitajilla.
- Henkilöstö: Riittävä määrä koulutettuja suuvastaavia
- Osaaminen: Valmennuksia ja työpajoja suun hoidosta
- Johto: Sitoutuminen, ohjaus ja arjen johtamisen tuki ovat edellytyksiä pysyvälle muutokselle
Vakiinnuttamisen prosessi ja vaiheet
- Suunnittelu ja valmistelu: Vastuiden määrittely, työpajojen suunnittelu, suuvastaavien valinta
- Pilotointi ja kehittäminen: Toimintamallin testaus pienessä mittakaavassa, palautteen keruu ja mallin mahdollinen muokkaus
- Laajentaminen: Mallin käyttöönotto hyvinvointialueen kaikissa kotihoidon tiimeissä. Työpajat kaikille uusille suuvastaaville palvelualueittain
- Juurruttaminen: Toimintamallin sisällyttäminen rakenteisiin (ohjeet, dokumentointi, perehdytys)
- Seuranta ja arviointi osana arjen johtamista
- Vakiinnuttaminen ja jatkuva kehittäminen: Mallista tulee pysyvä käytäntö kotihoidossa, kehittämistyötä jatketaan kokemusten pohjalta
Suuvastaava-toiminnan vakiintuminen arjen työhön ja työyhteisöön tarvitsee suun hoidon asioiden säännöllistä kertaamista ja yhteydenpitoa niin työntekijätasolla kuin esihenkilötasolla.
