Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjaus Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Luotu 04.10.2023
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjaus Lapin HVA (RRP, P4, I2)
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjaus Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Tiivistelmä

HYTETU-ohjauksen polku ammattilaisen näkökulmasta

  • Tunnista tarve:
    • Asiakas, ammattilainen tai läheinen havaitsee tarpeen lisätä hyvinvointia, terveyttä tai arjen turvallisuutta.
  • Arvioi tilanne:
    • Hyvinvointia arkeen -sivun kautta.
  • Tutustu toimintaan:
    • Kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen tarjoamat mahdollisuudet koottuna Hyvinvointia arkeen -sivulle.
  • Tarjoa tukea:
    • Ammattilainen tukee hyvinvoinnin edistämistä keskustelemalla vaihtoehdoista ja madaltamalla osallistumiskynnystä.
  • Seuraa tuloksia:
    • Hyvinvoinnin edistymistä arvioidaan ja tarvittaessa tarjotaan tehostettua tukea.

Ammattilaisen tukena HYTETU-ohjauksessa

  • Hyvinvointia arkeesi –verkkosivusto:
  • Puheeksioton kortti
  • Monialaiset toimintamallit:
    • Arkeen Voimaa -itsehoitoryhmä tukee muutoksen tekemisessä (6 krt, myös etänä)
    • Hyvinvointilähete sopii tueksi jos kynnys uuden kokeiluun tai kotoa lähtemiseen on korkea
    • Kaikukortilla voidaan tukea osallistumista taloudellisesti (Kemi, Tornio, Keminmaa, Rovaniemi)
    • OLKA –piste tukee Lapin keskussairaalassa asioivia

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lapissa on tahtotila ja tarve edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Hyvinvointia voidaan lisätä hyödyntämällä matalan kynnyksen palveluita ja hyvinvointia edistävää toimintaa jo ennen, kuin haasteet alkavat kasautua.  Näihin palveluihin kuuluu esimerkiksi liikunta, ravitsemusneuvonta sekä taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät toimet. Monialaisella hyvinvoinnin asiakas- ja palveluohjauksella tavoitteena on vastata Lapin väestön tunnistettuihin hyvinvointitarpeisiin, kuten:

  • perheiden ja työikäisten hyvinvointiin,
  • lasten ja nuorten mielenterveyteen,
  • ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden parantamiseen, sekä
  • koko väestön arjen turvallisuuden lisäämiseen.

Ennaltaehkäisevillä palveluilla ja varhaisella puuttumisella voidaan estää ongelmien kasaantuminen. Tämä edellyttää toimivia matalan kynnyksen palveluita ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Keskeistä on oikea-aikainen ja paikallinen palveluohjaus, joka kattaa esimerkiksi liikunta-, kulttuuri- ja sote-palvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. Tällä hetkellä yhteistyökäytännöistä on sovittu paikallisesti, mutta toiminta ei ole vielä systemaattista. Monialaisella asiakas- ja palveluohjauksen mallilla pyritään kehittämään näitä rakenteita. Samalla vahvistetaan kuntien, hyvinvointialueen ja muiden sidosryhmien yhteistyötä ennaltaehkäisevää työtä. Tavoitteena on edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lapin hyvinvointialue (Lapha) on maantieteellisesti  laaja pitkien etäisyyksien alue, johon kuuluu 21 kuntaa. Asukkaita on 176 494. Lapin hyvinvointialue on jaettu neljään lähipalvelualueeseen: 

  • Pohjoisen-Lapin lähipalvelualue (7 kuntaa, väkiluku 26100, saamenkielisyys, iso pinta-ala). 
  • Itäisen Lapin lähipalvelualue (5 kuntaa, väkiluku 20600, iso pinta-ala). 
  • Lounaisen Lapin lähipalvelualue (6 kuntaa, väkiluku 58800) 
  • Kaakkoisen Lapin lähipalvelualue (3 kuntaa, väkiluku 70900)

Aluejako ei linjaa palveluiden sijaintia, vaan ne on muodostettu hyvinvointialueen sisäistä organisoimista ja johtamista varten. Palvelualueiden muodostamisessa on huomioitu muun muassa luonnolliset asiointisuunnat, kuntien väliset muut yhteistyöt sekä saamelaisalueen yhtenäisyys. 

Lapin hyvinvointialueella järjestetään sosiaali- ja terveyspalveluita suomen lisäksi kolmella saamen kielellä. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla alkuperäiskansa saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (731/1999, 17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään tarkemmin laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä (612/2021, 5§).

Toimintaympäristön kuvausta on koostettu liitteenä oleviin kuviin.

Tieto hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävästä toiminnasta on vaikeasti löydettävissä

Tieto hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävästä on Lapissa sirpaleista. Erilaisia toimintakalentereita ja -koonteja ylläpidetään eri toimijoiden taholta järjestöjen, seurakuntien ja kuntien sivuilla, sosiaalisessa mediassa ja moninaisissa tapahtumia kokoavissa palveluissa.  

Useilla toimijoilla on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kattokäsitteen alla olevia omia palveluita, jotka liittyvät esimerkiksi luontoon, kulttuuriin ja  liikuntaan. Eri toimijoilla on käynnissä hankkeita, jotka moneltakaan osin eivät ole tietoisia toistensa tekemisistä. Yhteistyötä hankkeiden kesken toki tehdään, mutta toiminta ei ole resurssiviisasta. Eri toimijoiden osittain päällekkäisten palvelujen hahmottamisen vaikeudet ja koordinoinnin puuttuminen heikentävät palveluiden resurssiviisasta ja kustannustehokasta järjestämistä. Julkisten toimijoiden palveluohjaus palveluihin on hankalaa, myös kuntalaisilla on vaikeuksia hahmottaa tarjolla olevia palveluita. 

Eri toimijoiden (järjestöt, kunnat, seurankunta) tiedon sirpaleisuus näyttäytyy haasteena palvelutarjottimen kehittämisen ja käyttöönoton osalta. Kehittämisen lähtökohtana on koota palvelutarjotin, johon integroidaan kolmannen sektorin, kuntien, seurakunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointiin, kulttuuriin, liikuntaan, nuoriso ja luontoon liittyviä palveluita. Tiedontuotannon kehittämisellä edesautetaan palvelutarjottimen kehittämistä. 

Palautetta eri materiaaleista on kerrytetty kehittämisen aikana seuraavilta tahoilta:

  • Kehittäjäasiakkaat
    • Kehittäjäasiakastapaamiset Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa
    • Digitaalisen palvelutarjottimen pilotoinnit käyttäjäasiakkaiden kanssa
  • Sosiaali- ja terveysalan asiakaskohtaamisten parissa työskentelevät ammattilaiset
    • Palveluohjaajat
    • RRP-hankkeen investoinnissa 1 (terveyspalveluiden kehittäminen) työskentelevät ja heidän verkostonsa
  • Järjestöt ja järjestökeskukset
    • Etäyhteyksin, esim. HYTETU-aamukahvitilaisuuksissa sekä erillisissä info- ja työpajatilaisuuksissa
  • Kunnat, kuntien hytetu-yhdyshenkilöt
    • Etäyhteyksin, esim. HYTETU-aamukahvitilaisuuksissa sekä erillisissä info- ja työpajatilaisuuksissa
palvelualueet
Lapin hyvinvointialueen palvelualueet
Lappilainen toimintaympäristö
Lappilainen toimintaympäristö
Lappilainen toimintaympäristö
Hyvinvoinnin edistämisen painopisteitä Lapissa
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävät palvelut ovat asukkaiden ja ammattilaisten helposti löydettävissä. Lapin hyvinvointialueen asukas voi omatoimisesti etsiä edellä mainittuja palveluita ja toimintoja sekä ohjautua niihin itsenäisesti ilman tukea.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset hyödyntävät aiempaa enemmän kuntien ja kolmannen sektorin palveluita ja toimintoja asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Edellä mainittujen merkitys ennalta ehkäisevinä toimintoina tiedostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa aiempaa paremmin, myös niihin liittyvä osaamisen taso on vahvistunut. 

Ennalta ehkäisevien palveluiden käytön lisääntyminen vähentää raskaampien sote-palveluiden käyttöä. Niukkoja resursseja voidaan käyttää niihin asiakkaisiin, joiden tarve on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muutoksen mahdollistavat toimenpiteet mittareineen on esitelty alaotsikon "Muutoksen mittaaminen" alla.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoite ja mittarit integroitu Laphan hyvinvointisuunnitelmaan 2024-2025, jossa hytetu-palvelukonsepti on osana. Mittarit on esitetty alla ja hyvinvointisuunnitelman koonti on liitetty liitteeksi. Alle on koottu VASA 2-hankkeelle kirjatut toimenpiteet, lisäksi Lapin hyvinvointialueen hytetu-suunnitelma sisältää monia muita hytetu-ohjausta edistäviä toimenpiteitä, jotka löytyvät liitteenä olevasta suunnitelmasta.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävät elämäntavat: Edistetään työikäisten työ ja toimintakykyä ehkäisemällä ylipainoa ja terveyshaittojen syntymistä vahvistamalla asukkaiden oma-arviointia ja toimijuutta

  • Kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin
    • Toimenpidemittarit: Toteutuneet yhteiskehittämistilaisuudet ja käyttöönotettu palvelutarjotin
  • Vertaistukitoiminnan ja muun matalan kynnyksen toiminnan edistäminen ja järjestöjen toimintaan ohjaaminen mm. hyvinvointilähetteen ja Lähellä.fi järjestötietopalvelun kautta
    • Toimenpidemittarit: Järjestöavustuksia on kohdennettu vertaistukitoimintaan ja matalan kynnyksen toimintaan (avustettujen toimintojen lkm ja laajuus), tehtyjen hyvinvointilähetteiden määrä ja järjestöjen toimintoihin ohjausten määrä
  • Arkeen Voimaa itsehoitoryhmissä lisätään tietoisuutta terveellisistä elintavoista sekä vahvistetaan minäpystyvyyttä
    • Toimenpidemittari: Järjestetyt ryhmätoiminnot (lkm), ryhmiin osallistuneet henkilöt (lkm) sekä elämänlaatumittarin ja asiakaspalautteen tulokset.

Arjen turvallisuus: Tuetaan ikääntyneiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ottamalla asiakaskohtaamisissa huoli yksinäisyydestä puheeksi ja annetaan tietoa yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksista sekä otetaan käyttöön lähetetoiminta asiakasohjauksen kehittämiseksi

  • Kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin asiakasohjauksen tueksi
    • Toimenpidemittari: Digitaalinen hyte-palvelutarjotin on käyttöönotettu
  •  Hyvinvointilähete -toimintamallilla tuetaan yhteisölliseen ja mielekkääseen toimintaan ohjautumista
    • Toimenpidemittarit: Yhteisölliseen toimintaan ohjautuneet (lkm), positiivisen mielenterveyden mittarit (3 krt).

Päihteettömyyden tuki: Lisätään osaamista ja otetaan toimintamalleja käyttöön koordinoidusti

  • Vahvistetaan Hoito syytteen sijaan -toiminnan yhdenmukaista mallia ja lisätään osaamista ohjaukseen
    • Toimenpidemittari: Hoito syytteen sijaan palveluketju on laadittu ja toimeenpantu

 Yhteistyörakenteet: Hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiselle on käytössä toimivat yhteistyörakenteet

  • Luodaan järjestöyhteistyön rakenteet
    • Toimenpidemittari: Järjestöjä on tuettu Lähellä.fi palvelun ja palvelutarjottimen käytössä; koulutusten ja käyttöönoton ohjausten lkm; Lähellä.fi palveluun rekisteröityneiden järjestöjen ja ilmoitusten määrä

______________________________________________________________________________________

Jokaisen painopisteen kokonaisedistymistä varten on hyvinvointialueella laadittu mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvointia kokonaisuutena. Monialaisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakas- ja palveluohjauksella tähdätään näiden tulosindikaattoreiden edistymiseen yhdessä muiden hyvinvointialueen palveluiden kanssa. Tässä esimerkkinä yhden painopisteen kokonaisedistymisen mittarit:

Hyvinvointia ja terveyttä edistävät elämäntavat

  • Liikuntaan liittyvä neuvonta ja ohjaus, % perusterveydenhuollon asiakkaista
  • Sairauspäivärahaa saaneet 25 - 64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä
  • Työttömien terveystarkastukset, % työttömistä
  • Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
  • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä
  • Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18-34 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä
  • Työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu
  • Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16 - 64-vuotiaista
  • Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus, % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
  • Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI ≥ 30kg/m2), % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
  • Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus, % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
  • Sairastavuusindeksi, ikävakioitu
  • TEAviisari
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Juurruttamisen keskiössä on yhteistyö jo kehittämisen aikana hyvinvointialueen palveluiden ja kehittämis- ja strategiapalveluiden kanssa. Monitoimijaisen HYTETU-ohjauksen juurruttamisen perustana on:

  • Monialaiseen asiakas- ja palveluohjaus perustuu niihin toimintamalleihin, jotka hyvinvointialueella on jo käytössä  
  • Materiaalit asukkaille ja ammattilaisille rakennetaan niin, että ne ovat johdonmukaiset esim. tulevan digitaalisen palvelutarjottimen ja hytetu-verkkosivujen rakenteen kanssa
  • Materiaalista tehdään mahdollisimman helposti lähestyttävää ja helppolukuista, visuaalisesti miellyttävää ja se testataan aina kohderyhmällä ennen käyttöönottoa
  • Jalkauttamisen tukemisessa hyödynnetään ammattilaisille erilaisia kanavia vastaanottaa HYTETU-ohjauksesta ja materiaalista tietoa
    • intra
    • julisteet / kortit /huoneentaulut
    • Teams-infot
    • koulutukset THL:n pilotoinnin pohjalta
  • Asukkaiden tavoittamiseen panostetaan hyödyntäen moninaisia kanavia, esim.
    • tiivis ja laaja-alainen kuntayhteistyö, esim. liikuntapaikat, koulut ja päiväkodit sekä kansalaisopistot
    • tiivis ja laaja-alainen järjestöyhteistyö, esim. metsästysseurat, urheilujärjestöt ja kylätalot ja -toimijat
    • inforuudut hyvinvointiasemilla tms.
    • yhteistyö työterveyshuollon ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajien kanssa
    • yhteistyö yritysten, kuten huoltoasemien ja apteekkien kanssa
    • sosiaalinen media

Toimintamallin ydinsisältö

HYTETU-ohjauksen polku ammattilaisen näkökulmasta

  • Tunnista tarve:
    • Asiakas, ammattilainen tai läheinen havaitsee tarpeen lisätä hyvinvointia, terveyttä tai arjen turvallisuutta.
  • Arvioi tilanne:
    • Hyvinvointia arkeen -sivun kautta.
  • Tutustu toimintaan:
    • Kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen tarjoamat mahdollisuudet koottuna Hyvinvointia arkeen -sivulle.
  • Tarjoa tukea:
    • Ammattilainen tukee hyvinvoinnin edistämistä keskustelemalla vaihtoehdoista ja madaltamalla osallistumiskynnystä.
  • Seuraa tuloksia:
    • Hyvinvoinnin edistymistä arvioidaan ja tarvittaessa tarjotaan tehostettua tukea.

Ammattilaisen tukena HYTETU-ohjauksessa

  • Hyvinvointia arkeesi –verkkosivusto:
  • Puheeksioton kortti
  • Monialaiset toimintamallit:
    • Arkeen Voimaa -itsehoitoryhmä tukee muutoksen tekemisessä (6 krt, myös etänä)
    • Hyvinvointilähete sopii tueksi jos kynnys uuden kokeiluun tai kotoa lähtemiseen on korkea
    • Kaikukortilla voidaan tukea osallistumista taloudellisesti (Kemi, Tornio, Keminmaa, Rovaniemi)
    • OLKA –piste tukee Lapin keskussairaalassa asioivia
HYTETU-ohjauksen sisällöt Lapissa
HYTETU-ohjauksen sisällöt Lapissa
HYTETU-ohjauksen polku
HYTETU-ohjauksen polku
HYTETU-ohjauksen tukena ammattilaiselle
HYTETU-ohjauksen tukena ammattilaiselle

Toimintamallin aikaansaama muutos

Monialaisen asiakas- ja palveluohjausta toteutumista hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävään toimintaan todennetaan vuoden 2024-2025 kehittämistyön osalta seuraaviin hyvinvointialueen hytetu-suunnitelmaan integroiduin mittarein (vuoden 2024 mittaustulos ilmoitettu):

  • Kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin
    • Toimenpidemittarit: Toteutuneet yhteiskehittämistilaisuudet ja käyttöönotettu palvelutarjotin 
      • Toteutettu lukuisia yhteiskehittämistilaisuuksia, pilotoitu Tarmoa-digiratkaisua, palvelutarjotin otetaan käyttöön 5/2025
  • Hyvinvointilähete -toimintamallilla tuetaan yhteisölliseen ja mielekkääsen toimintaan linkittymistä
    • Toimenpidemittarit: Tehtyjen hyvinvointilähetteiden määrä ja järjestöjen toimintoihin ohjausten määrä
      • 107 kpl lähetettä, 15 kpl erikseen ilmoitettua järjestöjen toimintoihin ohjausta (osassa ilmoitettu puutteellisesti esim. "lähete päättyi")
  • Arkeen Voimaa -itsehoitoryhmissä lisätään tietoisuutta terveellisistä elintavoista sekä vahvistetaan minäpystyvyyttä
    • Toimenpidemittari: Järjestetyt ryhmätoiminnot (lkm), ryhmiin osallistuneet henkilöt (lkm) sekä elämänlaatumittarin ja asiakaspalautteen tulokset.
      • Lapissa 12 ryhmää, 116 ryhmään osallistujaa
      • Kansallisesti vuonna 2023 tyytyväisyys ryhmään oli 93 %. Elämänlaatumittarin osalta vastaajista elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi kokevat kasvoi 39%→56,5%, melko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen terveyteensä kasvoi 38%→52% (mittaus ryhmän alkaessa ja 6 kk päättymisen jälkeen).
      • Lapin alueelliset mittaukset täydennetään 6/2025
  • Päihteettömyyden tuki: Lisätään osaamista ja otetaan toimintamalleja käyttöön koordinoidusti
    • Koulutuskokonaisuus julkaistu monitoimijaisen verkostotyön tueksi
  • Vahvistetaan Hoito syytteen sijaan -toiminnan yhdenmukaista mallia ja lisätään osaamista ohjaukseen
    • Toimenpidemittari: Hoito syytteen sijaan palveluketju on laadittu ja toimeenpantu
  •  Yhteistyörakenteet
    • Toimenpidemittari: Järjestöjä on tuettu Lähellä.fi palvelun ja palvelutarjottimen käytössä; koulutusten ja käyttöönoton ohjausten lkm; Lähellä.fi palveluun rekisteröityneiden järjestöjen ja 
      ilmoitusten määrä
      • Kansallinen Lähellä.fi-koordinaatio ja hankkeessa osatoteuttajana toimiva Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys on järjestänyt lukuisia infoja palvelun käytöstä vuonna 2024
      • Lähellä.fi organisaatioiden määrä noussut Lapissa 101 (12/2023) → 211 (30.9.2024)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Uuden asian jalkauttamisessa ja käyttöönotossa monitoimijaisessa hyvinvoinnin edistämisen työssä pidämme tärkeänä:

  • Eri palvelualuiden ja ammattiryhmien mukaan ottaminen jo ideointivaiheessa
    • Päällekkäisen ja turhan työn tekemiseltä vältytään, kun osaamista ja resursseja yhdistetään jo lähtötilanteessa
    • Kutsu avoimeen keskusteluun muita henkilöitä, osoita, että mitään ei ole vielä päätetty
  • Eri toimijoiden (järjestö, kunnat) mukaan ottaminen jo luonnosteluvaiheessa
    • Tiedon vieminen eri alueille ja kohderyhmille helpotuu, kun mukana on erityyppisiä toimijoita
    • Arvosta asiantuntemusta ja tunnista, kuinka eri toimijat kohtaavat ja tavoittavat asukkaita heidän arjessaan
  • Varmista johdon sitoutuminen
    • Varioi viesti johtoon ja päätöksentekoon, jotta kehittämiselle on resursseja
    • Aukaise saavutettavat hyödyt ja resurssitarpeet, älä vie huomiota liiallisilla yksityiskohdilla

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
VASA 2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle. Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP, P4, I2).
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)