Lapin hyvinvointialue (Lapha) on maantieteellisesti laaja pitkien etäisyyksien alue, johon kuuluu 21 kuntaa. Asukkaita on 176 494. Lapin hyvinvointialue on jaettu neljään lähipalvelualueeseen:
- Pohjoisen-Lapin lähipalvelualue (7 kuntaa, väkiluku 26100, saamenkielisyys, iso pinta-ala).
- Itäisen Lapin lähipalvelualue (5 kuntaa, väkiluku 20600, iso pinta-ala).
- Lounaisen Lapin lähipalvelualue (6 kuntaa, väkiluku 58800)
- Kaakkoisen Lapin lähipalvelualue (3 kuntaa, väkiluku 70900)
Aluejako ei linjaa palveluiden sijaintia, vaan ne on muodostettu hyvinvointialueen sisäistä organisoimista ja johtamista varten. Palvelualueiden muodostamisessa on huomioitu muun muassa luonnolliset asiointisuunnat, kuntien väliset muut yhteistyöt sekä saamelaisalueen yhtenäisyys.
Lapin hyvinvointialueella järjestetään sosiaali- ja terveyspalveluita suomen lisäksi kolmella saamen kielellä. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla alkuperäiskansa saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (731/1999, 17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään tarkemmin laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä (612/2021, 5§).
Toimintaympäristön kuvausta on koostettu liitteenä oleviin kuviin.
Tieto hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävästä toiminnasta on vaikeasti löydettävissä
Tieto hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävästä on Lapissa sirpaleista. Erilaisia toimintakalentereita ja -koonteja ylläpidetään eri toimijoiden taholta järjestöjen, seurakuntien ja kuntien sivuilla, sosiaalisessa mediassa ja moninaisissa tapahtumia kokoavissa palveluissa.
Useilla toimijoilla on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kattokäsitteen alla olevia omia palveluita, jotka liittyvät esimerkiksi luontoon, kulttuuriin ja liikuntaan. Eri toimijoilla on käynnissä hankkeita, jotka moneltakaan osin eivät ole tietoisia toistensa tekemisistä. Yhteistyötä hankkeiden kesken toki tehdään, mutta toiminta ei ole resurssiviisasta. Eri toimijoiden osittain päällekkäisten palvelujen hahmottamisen vaikeudet ja koordinoinnin puuttuminen heikentävät palveluiden resurssiviisasta ja kustannustehokasta järjestämistä. Julkisten toimijoiden palveluohjaus palveluihin on hankalaa, myös kuntalaisilla on vaikeuksia hahmottaa tarjolla olevia palveluita.
Eri toimijoiden (järjestöt, kunnat, seurankunta) tiedon sirpaleisuus näyttäytyy haasteena palvelutarjottimen kehittämisen ja käyttöönoton osalta. Kehittämisen lähtökohtana on koota palvelutarjotin, johon integroidaan kolmannen sektorin, kuntien, seurakunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointiin, kulttuuriin, liikuntaan, nuoriso ja luontoon liittyviä palveluita. Tiedontuotannon kehittämisellä edesautetaan palvelutarjottimen kehittämistä.
Palautetta eri materiaaleista on kerrytetty kehittämisen aikana seuraavilta tahoilta:
- Kehittäjäasiakkaat
- Kehittäjäasiakastapaamiset Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa
- Digitaalisen palvelutarjottimen pilotoinnit käyttäjäasiakkaiden kanssa
- Sosiaali- ja terveysalan asiakaskohtaamisten parissa työskentelevät ammattilaiset
- Palveluohjaajat
- RRP-hankkeen investoinnissa 1 (terveyspalveluiden kehittäminen) työskentelevät ja heidän verkostonsa
- Järjestöt ja järjestökeskukset
- Etäyhteyksin, esim. HYTETU-aamukahvitilaisuuksissa sekä erillisissä info- ja työpajatilaisuuksissa
- Kunnat, kuntien hytetu-yhdyshenkilöt
- Etäyhteyksin, esim. HYTETU-aamukahvitilaisuuksissa sekä erillisissä info- ja työpajatilaisuuksissa