Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen palveluketju, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus, (RRP, P4, I1)

Luotu 15.04.2024
Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen palveluketju, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus, (RRP, P4, I1)
Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen palveluketju, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus, (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Kehittämisellä tavoitellaan nepsytietoista hyvinvointialuetta, jolloin asiakas saa tukea varhaisessa vaiheessa myös ilman diagnoosia. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kaikki perheet saavat tarpeisiin vastaavaa tukea oikea-aikaisesti lapsen nepsy-asioissa. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Lapset ja varhaisnuoret
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Linkki Itä-Uudenmaan nepsy-nettisivuille
EU-logo

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue tuottaa palveluita seitsemän kunnan (Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Pukkila, Myrskylä, Loviisa) alueella asuville henkilöille. Hyvinvointialueen sisällä ei ole yhteisesti sovittu toimintamallia neuropsykiatrisesti oireileville lapsille sekä heidän perheilleen.  Hyvinvointialueen strategia tavoittelee yhdenvertaista palvelua asiakkaille koko hyvinvointialueella. Jatkossa nepsy-palveluketjun kehittämisen ja kuvaamisen myötä asiakkaiden palvelu mahdollistuu hyvinvointialueen strategian mukaisesti.

 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Neuropsykiatrisista ilmiöistä keskustellaan julkisuudessa ja on havaittu, että erityisesti lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja lääkitys ovat lisääntyneet koko maassa. Itä-Uudenmaan alueella lasten ja nuorten ADHD on muuta maata harvinaisempaa.  

Läpimurto-kehittämistiimiin kuuluu ammattilaisten lisäksi asiakasedustaja. Asiakkaiden näkemyksiä on kartoitettu anonyymillä webropol-kyselyllä, johon saatiin 229 vastausta koko hyvinvointialueelta.

Uutinen ADHD:n yleisyydestä THL verkkosivuilla
Kehittämiskyselyn tulokset
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Työskentelyn tavoitteena on 
- informoida asiakkaita siitä, mitkä hyvinvointialueen palvelut voivat tukea heidän arkeaan (Nepsy-nettisivut)
- yhtenäistää ammattilaisten toimintatapoja, jotta työtavat ja sitä kautta asiakkaan saama palvelu on jokaisessa toimipisteessä samanlaista. Visuaalinen palveluketjukuvaus auttaa asiakasta ja ammattilaista hahmottamaan palveluvalikoimaa
- matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta perheille, joissa on neuropsykiatrisesti oireileva lapsi. Tukea saatavilla varhaisessa vaiheessa ja myös ilman diagnoosia
- ohjatun omahoidon koulutukset kaikille terveydenhoitajille lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
- moniammatillisuuden edistäminen esimerkiksi; 
               * tunnistamalla palvelut tai ammattilaiset, jotka kohtaavat neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia ja heidän perheitään
               * kokeilemalla moniammatillista matalan kynnyksen konsultaatioryhmää

- koulutusmateriaalin kerääminen yhteen paikkaan, jotta jokaisessa yksikössä vahvistetaan ammattilaisten neuropsykiatrista osaamista yksikön tarpeiden mukaisesti
              

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Palveluketju on kuvattu
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen nepsy-nettisivujen käyntimäärät
Ohjatun omahoidon koulutuksen käyneiden terveydenhoitajien lukumäärä
Kokemukset moniammatillisesta konsultaatiomallista
 

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kehittämisessä on ollut mukana moniammatillinen tiimi, joka on koostunut eri yksiköiden työntekijöistä. Tiimiin kuului myös asiakasedustaja, eli neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen vanhempi. Tiimi on käyttänyt kehittämiseen aikaa noin 1h/vko, projektikoordinaattori noin 18h/vko. Kehittämiseen on tarvittaessa osallistettu myös muita asiakastyötä tekeviä ammattilaisia, jolloin tieto kehittämisestä siirtyy kentälle jo ennen tuotoksen valmistumista. Kehittämistyön tuloksen juurtumista edistää aktiivinen tiedottaminen eri kanavissa: hyvinvointialueen nettisivut, intranet, yksikkökokoukset sekä johtoryhmän rakenteet. 

Toimintamallin ydinsisältö

Kehittämisellä tavoitellaan nepsytietoista hyvinvointialuetta, jolloin asiakas saa tukea varhaisessa vaiheessa myös ilman diagnoosia. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kaikki perheet saavat tarpeisiin vastaavaa tukea oikea-aikaisesti lapsen nepsy-asioissa. 

Kuva nepsy-tietoisesta hyvinvointialueesta (864.52 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Palveluketjun kehittämisen tulokset luettavissa liitteenä olevasta posterista.

Lokakuussa 2025 93% alueen terveydenhoitajista oli käynyt ohjatun omahoidon koulutukset. Hyvinvointialueen nepsy-nettisivut oli avattu 10/2025  mennessä yhteensä 1651 kertaa.

Syksyllä 2025 alueella toimivia kuntoutustyöryhmiä kehitettiin siten, että samassa kokouksessa ammattilaisella on myös konsultoida moniammatillista verkostoa lapsen asiassa (vrt. moniammatillisen konsultaatiomallin pilotointi). Terveydenhoitajille suunnatut lomakkeet palautuivat toistuvasti valmisteluun johtoryhmästä, joten ne vaativat edelleen työstämistä.

Nepsy-osaamista edistettiin syksyllä 2025 koko hyvinvointialueen työntekijöille sekä alueen varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten henkilökunnalle järjestetyssä koulutuksessa "miten tunnistan ja tuen neuropsykiatrisesti oireilevaa lasta ja nuorta", jonne ilmoittautui yhteensä 183 henkilöä. Tilaisuus tallennettiin ja tallenne tulee olemaan tilaisuuteen kutsuttujen henkilöiden käytössä toistaiseksi. Nepsy-osaamista edistettiin myös kouluttamalla ammattilaisia nepsy-teemalla ulkoisissa koulutuksissa. Lisäksi yhteistyössä Tussitaikureiden kanssa luotiin video, jossa kannustetaan kaikkia sote-ammattilaisia päivittämään perusosaamista nepsy-teemasta. 

Nepsy-palveluketjun kehittämistä ja juurruttamista jatketaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella vuosina 2025-2026 Kelan rahoittamassa Kirjo-projektissa. 

Itä-Uudenmaan nepsy-palveluketju, posteri (1.74 MB)
Linkki YouTubeen, Nepsy-tietoisuuden reppu
Länk till YouTube, Nepsy-kunskapsryggsäcken

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Johdon sitoutuminen kehittämiseen on tärkeää. Lisäksi aktiivinen tiedottaminen edistää asian juurtumista. Laajan aiheen kehittäminen vaatii todella paljon eri ammattilaisten työaikaa.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)