Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen palveluketju, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus, (RRP, P4, I1)

Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen palveluketju, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus, (RRP, P4, I1)

Neuropsykiatrisesti oireilevan 4-10-vuotiaan lapsen palveluiden kokoaminen ja kuvaaminen palveluketjuksi, jota voi hyödyntää sekä asiakkaat että ammattilaiset. 

Toimintamallin nimi
Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen palveluketju, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus, (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Neuropsykiatrisesti oireilevan 4-10-vuotiaan lapsen palveluiden kokoaminen ja kuvaaminen palveluketjuksi, jota voi hyödyntää sekä asiakkaat että ammattilaiset. 

Toteutuspaikka
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Luotu

Luotu

15.4.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

18.12.2025
Ratkaisun perusidea

Kehittämisellä tavoitellaan nepsytietoista hyvinvointialuetta, jolloin asiakas saa tukea varhaisessa vaiheessa myös ilman diagnoosia. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kaikki perheet saavat tarpeisiin vastaavaa tukea oikea-aikaisesti lapsen nepsy-asioissa. 

Toimintaympäristö

Neuropsykiatrisista ilmiöistä keskustellaan julkisuudessa ja on havaittu, että erityisesti lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja lääkitys ovat lisääntyneet koko maassa. Itä-Uudenmaan alueella lasten ja nuorten ADHD on muuta maata harvinaisempaa.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Läpimurto-kehittämistiimiin kuuluu ammattilaisten lisäksi asiakasedustaja. Asiakkaiden näkemyksiä on kartoitettu anonyymillä webropol-kyselyllä, johon saatiin 229 vastausta koko hyvinvointialueelta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittämisessä on ollut mukana moniammatillinen tiimi, joka on koostunut eri yksiköiden työntekijöistä. Tiimiin kuului myös asiakasedustaja, eli neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen vanhempi. Tiimi on käyttänyt kehittämiseen aikaa noin 1h/vko, projektikoordinaattori noin 18h/vko. Kehittämiseen on tarvittaessa osallistettu myös muita asiakastyötä tekeviä ammattilaisia, jolloin tieto kehittämisestä siirtyy kentälle jo ennen tuotoksen valmistumista. Kehittämistyön tuloksen juurtumista edistää aktiivinen tiedottaminen eri kanavissa: hyvinvointialueen nettisivut, intranet, yksikkökokoukset sekä johtoryhmän rakenteet. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palveluketjun kehittämisen tulokset luettavissa liitteenä olevasta posterista.

Lokakuussa 2025 93% alueen terveydenhoitajista oli käynyt ohjatun omahoidon koulutukset. Hyvinvointialueen nepsy-nettisivut oli avattu 10/2025  mennessä yhteensä 1651 kertaa.

Syksyllä 2025 alueella toimivia kuntoutustyöryhmiä kehitettiin siten, että samassa kokouksessa ammattilaisella on myös konsultoida moniammatillista verkostoa lapsen asiassa (vrt. moniammatillisen konsultaatiomallin pilotointi). Terveydenhoitajille suunnatut lomakkeet palautuivat toistuvasti valmisteluun johtoryhmästä, joten ne vaativat edelleen työstämistä.

Nepsy-osaamista edistettiin syksyllä 2025 koko hyvinvointialueen työntekijöille sekä alueen varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten henkilökunnalle järjestetyssä koulutuksessa "miten tunnistan ja tuen neuropsykiatrisesti oireilevaa lasta ja nuorta", jonne ilmoittautui yhteensä 183 henkilöä. Tilaisuus tallennettiin ja tallenne tulee olemaan tilaisuuteen kutsuttujen henkilöiden käytössä toistaiseksi. Nepsy-osaamista edistettiin myös kouluttamalla ammattilaisia nepsy-teemalla ulkoisissa koulutuksissa. Lisäksi yhteistyössä Tussitaikureiden kanssa luotiin video, jossa kannustetaan kaikkia sote-ammattilaisia päivittämään perusosaamista nepsy-teemasta. 

Nepsy-palveluketjun kehittämistä ja juurruttamista jatketaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella vuosina 2025-2026 Kelan rahoittamassa Kirjo-projektissa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Johdon sitoutuminen kehittämiseen on tärkeää. Lisäksi aktiivinen tiedottaminen edistää asian juurtumista. Laajan aiheen kehittäminen vaatii todella paljon eri ammattilaisten työaikaa.

Kansikuva
Itä-Uusimaa

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt