Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle on kehitetty yhtenäinen, hybridinä toimiva neljän tapaamiskerran tyypin 2 diabeteksen ensitietoryhmä.
Tyypin 2 diabeteksen ensitietoryhmä, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4,I1)
Tekijä
Leena ForslundLuotu
24.1.2025Viimeksi muokattu
9.2.2026* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on tarjota yhdenvertaisia, asiakaslähtöisiä sekä alueellisesti kattavia palveluja alueen asukkaille. Hyvinvointialue on siirtänyt toiminnan painopistettä ennaltaehkäisyyn, jotta toiminta olisi vaikuttavaa. Asukkaiden, palveluiden käyttäjien ja henkilöstön osallisuus sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tärkeä voimavara, jota vahvistetaan suunnittelemalla sekä toteuttamalla toimintaa yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.
Toiminnan kohderyhmänä on tyypin 2 diabetes diagnoosin saaneet. (aikuisväestö)
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Tyypin 2 diabeteksen ensitietoryhmän ideana on taata diagnoosin saaneille yhtenäinen tietopaketti sairaudesta, sen komplikaatioista, omahoidon merkityksellisyydestä sekä seurannan tarpeesta. Tavoitteena on, että diagnoosin saaneet saavat riittävästi tietoa, jotta voivat elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta sekä ymmärryksen siihen, millainen vaikutus omilla valinnoilla ja teoilla on diabeteksen hoidossa.
Ensitietoryhmä kokoontuu neljä kertaa. Ensimmäiset kolme tapaamista ovat viikon välein ja viimeinen eli neljäs tapaaminen on noin 4 kuukauden kuluttua edellisestä tapaamisesta. Kolme ensimmäistä tapaamista painottuvat diabetestietoon: sairauteen, komplikaatioihin, seurantaa, omahoitoon. Omahoitoon on valittu eri teemoja: omaseuranta, ravitsemus, liikunta, suun terveys, jalkojen hoito ja mielen hyvinvointi. Tapaamisten lisäksi asiakkaat saavat joko paperista tai sähköistä materiaalia, johon voivat tutustua/palata omalla ajallaan. Neljäs tapaaminen keskittyy vertaistukeen. Tällöin mukana on diabetesyhdistyksen jäsen kertomassa yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Lisäksi asiakkaat saavat opastusta mm. erilaisista kursseista (Kela, Diabetesliitto).
Toimintamalli on ollut aiemmin suppeampana käytössä Sipoon kunnalla sekä Porvoon kaupungilla. Muuttuessamme yhtenäiseksi hyvinvointialueeksi halusimme toimintamallin käyttöön koko alueelle. Hankerahoitus mahdollisti Terveyden edistämisen koordinaattorin toimen perustamisen, joka on vastannut ryhmätoiminnan suunnittelusta sekä koordinoinnista.
Lisäksi hybridimalli oli ehdoton, jotta voimme tarjota palvelua mahdollisimman tasavertaisesti koko seitsemän kunnan alueella. Tapaamisiin voi osallistua joko tulemalla paikan päälle tai Teamsin välityksellä.
Muiden toimijoiden osallistaminen toteutukseen koettiin myös tärkeänä riittävien resurssien takaamiseksi. Ryhmätoimintaa toteutetaankin yhdessä hyvinvointialueen henkilökunnan, kuntien sekä yhdistysten kanssa. Yhdistysten ja kunnan toimijoiden mukaan ottaminen mahdollistaa muiden palveluiden hyödyntämisen asiakkaiden hyvinvoinnin tukemisessa (mm. kuntien liikuntaneuvonta, yhdistystoiminta). Näin syntyi ajatus lisätä alueelliseen ryhmätoimintamalliin neljäs tapaaminen, joka keskittyy siihen, mistä kaikkialta voi saada tukea sairauden kanssa elämiseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia, esimerkiksi toimintamallin avulla voidaan saada yhdistyksiin uusia jäseniä, joka hyödyttää heidän toimintansa kehittymistä. Yhdistysten osallistaminen tuo vahvasti esiin myös vertaistuen ja sen tärkeyden.
Toiminnan vakiinnuttamisessa tärkeintä on diagnoosin saaneiden ohjaaminen ryhmiin eli henkilökunnan ohjeistaminen ryhmätoiminnasta (sisäinen viestintä). Tällä hetkellä toiminnan ylläpidon kannalta koordinaattorin rooli on tärkeä sillä alueellamme on käytössä neljä eri potilastietojärjestelmää sekä hybridimallin toteuttaminen vaatii vielä aktiivista tukea. Tulevaisuudessa ajatuksena olisi, että toiminta voisi pyöriä myös ilman koordinaattoria terveysasemien vastuuhenkilöiden toimesta.
Toimintamalli on ollut vasta vuoden käytössä alueellisena, joten vaikuttavuutta emme vielä pysty arvioimaan. Tulevaisuudessa vaikuttavuus tulisi näkyä asiakkaiden parantuneena hyvinvointina ja sitä myöten hyvinvointialueen palveluiden käytön vähentymisenä/tarkemmin kohdennettuna. Asiakkaat ovat olleet todella kiitollisia palvelusta sekä yhteistyö kunnan sekä yhdistysten kanssa on vahvistunut huomattavasti. Olemme keränneet asiakkailta palautetta ryhmän päättymisen yhteydessä ja palaute on ollut hyvin positiivista: arvokkaaksi on koettu mm. vertaistuki sekä ymmärryksen lisääntyminen omien tekojen/tapojen merkityksestä diabeteksen hoidossa.
Ryhmätoiminta mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön kun aiemmin asiakkaat ovat saaneet ensitiedon hoitajan vastaanotolla. Vastaanotolla ei myöskään pystytä tarjoamaan asiakkaille tietoa yhtä laajasti ja kattavasti kuin ryhmässä. Ryhmätoiminta on myöskin keino tarjota vertaistukea - ymmärrystä siitä, että sairauden kanssa ei olla yksin.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.