Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tyypin 2 diabeteksen ensitietoryhmä, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4,I1)

Tyypin 2 diabeteksen ensitietoryhmä, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4,I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle on kehitetty yhtenäinen, hybridinä toimiva neljän tapaamiskerran tyypin 2 diabeteksen ensitietoryhmä.

Toimintaympäristö

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on tarjota yhdenvertaisia, asiakaslähtöisiä sekä alueellisesti kattavia palveluja alueen asukkaille. Hyvinvointialue on siirtänyt toiminnan painopistettä ennaltaehkäisyyn, jotta toiminta olisi vaikuttavaa. Asukkaiden, palveluiden käyttäjien ja henkilöstön osallisuus sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tärkeä voimavara, jota vahvistetaan suunnittelemalla sekä toteuttamalla toimintaa yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminnan kohderyhmänä on tyypin 2 diabetes diagnoosin saaneet. (aikuisväestö)

Ratkaisun perusidea

Tyypin 2 diabeteksen ensitietoryhmän ideana on taata diagnoosin saaneille yhtenäinen tietopaketti sairaudesta, sen komplikaatioista, omahoidon merkityksellisyydestä sekä seurannan tarpeesta. Tavoitteena on, että diagnoosin saaneet saavat riittävästi tietoa, jotta voivat elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta sekä ymmärryksen siihen, millainen vaikutus omilla valinnoilla ja teoilla on diabeteksen hoidossa. 

Ensitietoryhmä kokoontuu neljä kertaa. Ensimmäiset kolme tapaamista ovat viikon välein ja viimeinen eli neljäs tapaaminen on noin 4 kuukauden kuluttua edellisestä tapaamisesta. Kolme ensimmäistä tapaamista painottuvat diabetestietoon: sairauteen, komplikaatioihin, seurantaa, omahoitoon. Omahoitoon on valittu eri teemoja: omaseuranta, ravitsemus, liikunta, suun terveys, jalkojen hoito ja mielen hyvinvointi. Tapaamisten lisäksi asiakkaat saavat joko paperista tai sähköistä materiaalia, johon voivat tutustua/palata omalla ajallaan. Neljäs tapaaminen keskittyy vertaistukeen. Tällöin mukana on diabetesyhdistyksen jäsen kertomassa yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Lisäksi asiakkaat saavat opastusta mm. erilaisista kursseista (Kela, Diabetesliitto). 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on ollut  aiemmin suppeampana käytössä Sipoon kunnalla sekä Porvoon kaupungilla. Muuttuessamme yhtenäiseksi hyvinvointialueeksi halusimme toimintamallin käyttöön koko alueelle. Hankerahoitus mahdollisti Terveyden edistämisen koordinaattorin toimen perustamisen, joka on vastannut ryhmätoiminnan suunnittelusta sekä koordinoinnista. 

Lisäksi hybridimalli oli ehdoton, jotta voimme tarjota palvelua mahdollisimman tasavertaisesti koko seitsemän kunnan alueella. Tapaamisiin voi osallistua joko tulemalla paikan päälle tai Teamsin välityksellä. 

Muiden toimijoiden osallistaminen toteutukseen koettiin myös tärkeänä riittävien resurssien takaamiseksi. Ryhmätoimintaa toteutetaankin yhdessä hyvinvointialueen henkilökunnan, kuntien sekä yhdistysten kanssa. Yhdistysten ja kunnan toimijoiden mukaan ottaminen mahdollistaa muiden palveluiden hyödyntämisen asiakkaiden hyvinvoinnin tukemisessa (mm. kuntien liikuntaneuvonta, yhdistystoiminta). Näin syntyi ajatus lisätä alueelliseen ryhmätoimintamalliin neljäs tapaaminen, joka keskittyy siihen, mistä kaikkialta voi saada tukea sairauden kanssa elämiseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia, esimerkiksi toimintamallin avulla voidaan saada yhdistyksiin uusia jäseniä, joka hyödyttää heidän toimintansa kehittymistä. Yhdistysten osallistaminen tuo vahvasti esiin myös vertaistuen ja sen tärkeyden. 

Toiminnan vakiinnuttamisessa tärkeintä on diagnoosin saaneiden ohjaaminen ryhmiin eli henkilökunnan ohjeistaminen ryhmätoiminnasta (sisäinen viestintä). Tällä hetkellä toiminnan ylläpidon kannalta koordinaattorin rooli on tärkeä sillä alueellamme on käytössä neljä eri potilastietojärjestelmää sekä hybridimallin toteuttaminen vaatii vielä aktiivista tukea. Tulevaisuudessa ajatuksena olisi, että toiminta voisi pyöriä myös ilman koordinaattoria terveysasemien vastuuhenkilöiden toimesta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toiminnan suunnittelu vaatii aluksi enemmän resurssia: ammattilaisten ja asiantuntijoiden kerääminen/yhteisen tahtotilan luominen, mahdolliset koulutukset ryhmän vetämiseen, tietoturvan toteutuminen ryhmiin ilmoittautuessa, tiedonkerääminen/mittarit: asiakaspalautteet ja tilastointi, välineet ja koulutus hybridimallin toteuttamiseen. 

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille tai eri toimintaympäristöihinkin - esimerkiksi ryhmätoiminta voisi olla yhdistyksen tai kunnan järjestämää kunhan mukana on vastuu-/yhdyshenkilö hyvinvointialueelta. Ammattilaisen tulee varmistaa, että jaettu tieto on asiantuntevaa sekä toiminta asianmukaista. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli on ollut vasta vuoden käytössä alueellisena, joten vaikuttavuutta emme vielä pysty arvioimaan. Tulevaisuudessa vaikuttavuus tulisi näkyä asiakkaiden parantuneena hyvinvointina ja sitä myöten hyvinvointialueen palveluiden käytön vähentymisenä/tarkemmin kohdennettuna. Asiakkaat ovat olleet todella kiitollisia palvelusta sekä yhteistyö kunnan sekä yhdistysten kanssa on vahvistunut huomattavasti. Olemme keränneet asiakkailta palautetta ryhmän päättymisen yhteydessä ja palaute on ollut hyvin positiivista: arvokkaaksi on koettu mm. vertaistuki sekä ymmärryksen lisääntyminen omien tekojen/tapojen merkityksestä diabeteksen hoidossa. 

Ryhmätoiminta mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön kun aiemmin asiakkaat ovat saaneet ensitiedon hoitajan vastaanotolla. Vastaanotolla ei myöskään pystytä tarjoamaan asiakkaille tietoa yhtä laajasti ja kattavasti kuin ryhmässä. Ryhmätoiminta on myöskin keino tarjota vertaistukea - ymmärrystä siitä, että sairauden kanssa ei olla yksin.