Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on tarjota yhdenvertaisia, asiakaslähtöisiä sekä alueellisesti kattavia palveluja alueen asukkaille. Hyvinvointialue on siirtänyt toiminnan painopistettä ennaltaehkäisyyn, jotta toiminta olisi vaikuttavaa. Asukkaiden, palveluiden käyttäjien ja henkilöstön osallisuus sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on tärkeä voimavara, jota vahvistetaan suunnittelemalla sekä toteuttamalla toimintaa yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.
Toiminnan kohderyhmänä on tyypin 2 diabetes diagnoosin saaneet. (aikuisväestö)
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalli on ollut aiemmin suppeampana käytössä Sipoon kunnalla sekä Porvoon kaupungilla. Muuttuessamme yhtenäiseksi hyvinvointialueeksi halusimme toimintamallin käyttöön koko alueelle. Hankerahoitus mahdollisti Terveyden edistämisen koordinaattorin toimen perustamisen, joka on vastannut ryhmätoiminnan suunnittelusta sekä koordinoinnista.
Lisäksi hybridimalli oli ehdoton, jotta voimme tarjota palvelua mahdollisimman tasavertaisesti koko seitsemän kunnan alueella. Tapaamisiin voi osallistua joko tulemalla paikan päälle tai Teamsin välityksellä.
Muiden toimijoiden osallistaminen toteutukseen koettiin myös tärkeänä riittävien resurssien takaamiseksi. Ryhmätoimintaa toteutetaankin yhdessä hyvinvointialueen henkilökunnan, kuntien sekä yhdistysten kanssa. Yhdistysten ja kunnan toimijoiden mukaan ottaminen mahdollistaa muiden palveluiden hyödyntämisen asiakkaiden hyvinvoinnin tukemisessa (mm. kuntien liikuntaneuvonta, yhdistystoiminta). Näin syntyi ajatus lisätä alueelliseen ryhmätoimintamalliin neljäs tapaaminen, joka keskittyy siihen, mistä kaikkialta voi saada tukea sairauden kanssa elämiseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia, esimerkiksi toimintamallin avulla voidaan saada yhdistyksiin uusia jäseniä, joka hyödyttää heidän toimintansa kehittymistä. Yhdistysten osallistaminen tuo vahvasti esiin myös vertaistuen ja sen tärkeyden.
Toiminnan vakiinnuttamisessa tärkeintä on diagnoosin saaneiden ohjaaminen ryhmiin eli henkilökunnan ohjeistaminen ryhmätoiminnasta (sisäinen viestintä). Tällä hetkellä toiminnan ylläpidon kannalta koordinaattorin rooli on tärkeä sillä alueellamme on käytössä neljä eri potilastietojärjestelmää sekä hybridimallin toteuttaminen vaatii vielä aktiivista tukea. Tulevaisuudessa ajatuksena olisi, että toiminta voisi pyöriä myös ilman koordinaattoria terveysasemien vastuuhenkilöiden toimesta.
