Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Satakunnan toimintaympäristö
- Satakunnassa sairastavuus on suurempaa kuin maassa keskimäärin.
- Alueen palvelurakenne on raskas ja ennaltaehkäiseviä, sekä varhaisen tuen palveluita on liian vähän.
- Työkyvyn tuen tarpeessa olevia asiakkaita ei tunnisteta tarpeeksi hyvin riittävän varhaisessa vaiheessa. Erityisesti nivelvaiheissa, kuten opinnoista valmistuessa tai työttömäksi jäädessä on riskinä pudota palveluiden ulkopuolelle.
- Satakunnan hyvinvointialueella on kehitetty työkyvyn tuen palveluita vuodesta 2017 lähtien. Palveluiden painopiste on raskaissa ja korjaavissa palveluissa ja työllistymisen tai työkyvyn tuen suhteen palvelut tulevat liian myöhään.
- Aiemmin tehtyä kehittämistyötä sekä laadittuja toimintamalleja on hyödynnetty ja päivitetty työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintamisessa.
- Satakunnassa linjattiin, että työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallintamisessa painopiste on varhaisessa vaiheessa, tunnistamisessa ja ennakoivassa tuessa. Työkyvyn tuen palvelujen kehittämisen tarvetta on kuvattu liitteessä: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittämisen tarve sote-palveluissa.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus linkittyy Työkykyohjelman laajennukseen, joka kuuluu Kestävän kasvun Satakunta 2 –hankkeeseen ja joka taas on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Työkykyohjelman laajentamisen asiakokonaisuudet löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyötiloista: Työkykyohjelman laajentaminen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Työikäisissä on paljon osatyökykyisiä työttömiä, joilla terveysongelmat estävät työllistymisen. Usein palvelut tulevat liian myöhään eikä asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeita tunnisteta tarpeeksi ajoissa. Asiakkaiden pitäisi saada tarvitsemansa työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteiskunnassamme ja työllisyysasteen nostaminen on pääministeri Petteri Orpon hallituksen yksi monista tavoitteista.
- Lakisääteisillä terveydenhuollon palveluilla voidaan vaikuttaa siihen, että ennaltaehkäistään työttömyyden aiheuttamia terveysriskejä.
- Terveydenhuollon palveluilla voidaan auttaa ja tukea silloin, kun toimintakykyyn vaikuttava sairaus vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin tai työelämään pääsyyn sairauksista huolimatta.
- Sosiaalihuollon työkyvyn tuen palveluilla voidaan vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä.
- Lainsäädännöllä on varmistettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö silloin kun asiakkaan tarve sitä vaatii.
- Palvelut, joilla voidaan vaikuttaa asiakkaan työ- ja toimintakykyyn, työllistymiskykyyn ja työllistymiseen ovat varsin kattavat.
- Palvelujen selkiyttämisen ja osaamisen koordinaation avulla saadaan työkyvyn tuen palveluista sote-keskuksessa selkeä ja yhteensovitettu kokonaisuus ja asiakkaalle sujuva palvelupolku.
Satakunnan hyvinvointialueella työkyvyn tuen palvelut sijoittuvat aikuisten sosiaalipalveluiden alle. Satakunnan hyvinvointialueella nähtiin kehittämistarvetta erityisesti terveydenhuollon työkyvyn tuen palveluiden selkiyttämiseen, jonka jälkeen oli mahdollista kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon työkyvyn tuen palvelukokonaisuus ja siihen liittyvä yhteistyö. Tavoitteena oli selkeyttää sote-keskuksen lakisääteiset työkyvyn tuen palvelut.
- Terveydenhuollon työkyvyn tuen palveluiden kehittämisessä oli tarve kiinnittää huomiota työ- ja toimintakyvyn vaihteleviin arviointikäytäntöihin, sekä yhteistyöhön liittyvien velvoitteiden huomioimiseen.
- Toiminnalle haluttiin saada sovitut mitattavat tavoitteet, sovitut toimintakäytännöt ja mittarit.
- Tavoitteena oli tuoda ennaltaehkäisevät palvelut pitkäaikaistyöttömyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn keskittyvän osaamisen rinnalle.
- Työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta kehittämällä haluttiin yhteensovittaa ja selkiyttää nykyiset lakisääteiset palvelut, joissa arvioidaan, edistetään ja vahvistetaan työ- ja toimintakykyä, tuetaan työllistymistä, työelämään paluuta ja siellä pysymistä.
- Lakisääteisten työkyvyn tuen palveluiden yhteensovittamisen tavoitteena oli luoda ja kuvata selkeä sekä toimiva järjestelmä, jossa hyvinvointialueen sote-ammattilaiset pystyvät ennakoimaan ja tunnistamaan työttömien asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeet. Tavoitteena on, että asiakas ohjataan juuri hänelle sopivimpaan ja tarkoituksen mukaisimpaan palveluun, joka tukee häntä tehokkaasti työllistymään.
Lakisääteiset työkykyyn liittyvät palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa on kuvattu liitteessä: Kuvaus lakisääteisistä työkykyyn liittyvistä palveluista sosiaali-ja terveydenhuollossa.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden toimintamallin asiakastavoitteet ovat:
- Osatyökykyisyys ei estä opiskelua, työssä käyntiä tai ihmisen oikeutta työhön.
- Asiakas saa sote-keskuksesta tarvitsemansa työkyvyn tuen palvelut.
- Palvelut edistävät työikäisten työkykyä ja työllistymistä.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden toimintamallin palvelujen järjestämisen tavoitteet ovat:
- Palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja laadukkaita.
- Palvelut ovat oikea-aikaisia ja sujuvasti saatavilla.
- Palvelut toimivat saumattomasti yhteen.
- Palvelut ovat tehokkaita ja kustannusvaikuttavia.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittämisessä huomioitiin aiemassa kehittämistyössä valmistunut ja Työkykyohjelman laajentamisessa päivitetty suositus hyvinvointialueella työkyvyn tuen palveluiden järjestämisestä: Suositus hyvinvointialueelle työkyvyn tuen palveluiden järjestämisestä.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen työikäisille, työttömille, työssä käyville ja työttömyysuhan alle oleville osatyökykyisille.
- Asiakkaita osallistettiin palveluiden kehittämiseen keräämällä heiltä näkemyksiä ja toiveita työkyvyn tuen palveluiden kehittämisestä kahdessa työpajassa, joka yhdistettiin Raumalla käynnissä olleeseen pilottiin.
- Asiakkaita pyydettiin kertomaan, miten työttömiä työikäisiä voitaisiin tukea palaamaan työelämään, millaista apua ja tukea he olisivat itse kaivanneet työllistymiseen ja millaisia työkykyä lisääviä tai tukevia palveluita pitäisi olla tarjolla.
Asiakkaiden antamissa palautteissa nostettiin esille:
- Asiakkaalle nimetyn vastuuhenkilön roolin tärkeys ja merkitys.
- Apu, tuki ja palveluiden koordinointi, koska palveluihin ja hoitoon pääsy koettiin vaikeaksi, ja palveluissa joutui usein aloittamaan asioiden kertomisen uudelleen alusta.
- Pitkän sairausloman jälkeen kynnys työnhakuun voi olla korkea ja siihen tarvitaan tukea.
- Merkityksellisenä asiakkaat pitivät sitä, ettei ihmistä tarkastella vain yhdestä näkökulmasta eri palveluissa, vaan osattaisiin nähdä kokonaisuus ja ymmärrettäisiin eri osa-alueiden vaikutus tilanteeseen.
- Asiakkaat arvioivat etua olevan ammattilaisesta, joka toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen välissä.
Asiakasosallisuuden toteutuminen:
- Asiakasosallisuuden toteutumista tutkittiin Satakunnan hyvinvointialueen työkyvyn ja työllistymisen tuen sosiaali- ja terveyspalveluissa myös YAMK-opinnäytetyön tutkimuksen avulla.
- Keskeisenä tavoitteena oli tutkia asiakkaiden kokemuksia asiakasosallisuudesta ja lisätä ymmärrystä palvelujen kehittämisen tueksi.
- Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka toteutettiin touko-kesäkuussa 2024.
- Kyselyyn osallistui 28 asiakasta eri ikäryhmistä.
- Kyselyssä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta sekä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa ja antaa palautetta palveluistaan.
- Kyselyn tulokset osoittivat, että asiakasosallisuuden eri ulottuvuudet – kuten kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen – toteutuvat Satakunnassa hyvin, mutta myös parantamisen varaa oli.
- Avoimissa vastauksissa nousi esiin tarve parantaa asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa ja antaa palautetta palveluista.
Aiheesta lisää Satakunnan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Asiakasosallisuudella tärkeä rooli työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden kehittämisessä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kehittämisen tavoitteena oli jalkauttaa työkyvyn tuen palvelukokonaisuus koko hyvinvointialueen sote-keskus konseptiin.
- Työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuutta oli lähdetty kehittämään Työkykyä Satakuntaan –hankkeen (2020-2022) ja hyvinvointialueen valmistelun yhteistyönä, ennen hyvinvointialueelle siirtymistä 2022 kuntoutuksen työelämäasiakas-työryhmässä.
- Työryhmän laatimassa suosituksessa nostettiin esille, että työikäisten terveyden- ja sairaanhoitoon pitäisi saada mukaan työkyvyn näkökulma. Sen avulla voitaisiin nykyistä paremmin vastata oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti työkykysairauksiin ja niistä aiheutuvaan kuntoutustarpeeseen.
- Toiminnalle tarvittiin yhteisesti sovitut mitattavat tavoitteet, sovitut toimintakäytännöt ja mittarit, jotta työkykypalvelujen yhdenvertaisuus, tasalaatuisuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus voidaan varmistaa.
- Tavoitteeksi asetettiin ennaltaehkäisevien palvelujen tuominen pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn keskittyvän osaamisen rinnalle.
- Palveluiden toivottiin ehkäisevän ennenaikaista työkyvyttömyyttä, edistävän työ- ja toimintakykyä ja parantavan asiakkaiden/potilaiden työllistymisvalmiuksia.
Yhteistyötä jatkettiin hyvinvointialueen kuntoutuksen ohjausryhmän kanssa suosituksen pohjalta. Yhteistyössä laadittiin hyvinvointialueelle suositukset mittareista, jotka otetaan käyttöön työikäisten työkykyarviotarpeen tunnistamiseen ja arviointiin.
Sovitut mittarit
- Työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa
- Työkykypistemäärä
- >30 päivän sairausloma
- Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
- Työkykypistemäärä
- Whodas 2.0, 12 kysymystä
- EQ5D
- Asiakkaan työmarkkinatilanteen muutoksen seurannassa
- Aktiivinen (työssä, opiskelussa, osa-aikatyössä, ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutusrahalla, työttömänä aktiivitoimenpiteessä kuten kuntouttava työtoiminta tai työkokeilu TE-toimiston kautta)
- Passiivinen (työttömänä muttei aktiivitoimenpiteissä, sairausetuudella, työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella)
Tehty suositus, joka sisälsi yhteiset mittarit, hyväksyttiin hyvinvointialueen sote-johtoryhmässä 2/2024 ja sen käyttöönottoa testattiin Rauman pilotissa. Lisäksi Rauman pilottiin yhdistettiin työkyvyn tuen tiimin toiminnan kehittäminen. Pilotti toteutettiin sosiaalihuollon työkyvyn tuen palveluiden johdolla, terveydenhuollon ja erityistason kuntoutustutkimuksen kanssa yhteistyössä.
Kehittämistyön tuloksena laadittiin ehdotus siitä, miten työkyvyn tuen ammattilaiset voisivat konsultoida toisiaan matalalla kynnyksellä. Työkyvyn tuen tiimien kehittämisessä edettiin yhteistyössä sosiaalihuollon työkyvyn tuen vastuuyksikön päällikön kanssa. Myös sosiaalihuollon näkökulmasta tarvittiin kehittämisen pohjaksi työkyvyn tuen sotepalveluiden selkiyttämistä, jotta työnjaosta ja yhteistyöstä voitiin sopia ja työkyvyn tuen tiimin erityisosaaminen työkyky asioissa tarkentuisi.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittäminen vaati tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon perus- ja erityistason, sekä sosiaalihuollon palvelujen kanssa.
- Työkykyohjelman hankeväen rooli kehittämistä koordinoivana tahona mahdollisti sen, että työkyvyn tuen palveluista saatiin syntymään yhteensovitettu kokonaisuus, joka mahdollistaa asiakkaalle saumattomat ja varhaisen vaiheen työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä tukevat palvelut.
- Toiminnan juurtuminen organisaatioon edellyttää palvelutuotannon johdon vahvaa tahtotilaa ja tukea, sekä resursseja toimintaan.
- Juurtumiseen tarvitaan myös riittävästi aikaa, sillä uudet prosessit ovat hitaita ja toiminta vakiintuu prosessien edetessä.
