Osatyökykyisten asiakkaiden työkykyprosessit ovat usein pitkiä ja niihin voi sisältyä useiden eri toimijoiden vastuulla olevia palveluita samanaikaisesti, limittäin tai peräkkäin. Kun lisäksi palveluissa ja niitä koskevassa lainsäädännössä tapahtuu usein muutoksia, kokonaisuus muodostuu helposti viidakkomaiseksi niin asiakkaan kuin yhdestä palvelun osasta vastaavan ammattilaisenkin näkökulmasta. Jos palveluita ei onnistuta yhteensovittamaan, riskinä on, että asiakas jää vaille tarvitsemaansa palvelua tai että eri palveluissa tehdään keskenään ristiriidassa olevia suunnitelmia ja työkyvyn haasteiden ratkaiseminen viivästyy. Jotta tältä vältyttäisiin, on tarpeen varmistaa, että alueellinen, monitoimijainen kokonaisuus toimii sujuvasti kaikilla keskeisillä yhdyspinnoilla.
Tiivistelmä
Toimintamallin ydinsisältönä on yhdenmukainen monialainen palvelukokonaisuus koko Pohjois-Karjalan alueella. Malli koostuu keskitetysti toteutuista työttömien terveystarkastuksista, kuntien työkykykoordinaattoritoiminnasta, työkyvyn tuen tiimeistä ja TYM-palvelusta. Työnjaosta, ohjautumisesta, tiedonvaihdosta ja toimintamalleista on sovittu yhdessä, yhteistyölle on säännölliset rakenteet ja kokonaisuus on kuvattu yhtenäiseksi palveluketjuksi asiakkaalle ja ammattilaiselle.
Asiakkaiden ja ammattilaisten arviot toimintamallin osien toimivuudesta ovat hyvällä tasolla. Laajan kokonaisuuden vaikuttavuutta on vaikea arvioida, koska esimerkiksi työkyvyttömyyden esiintyvyyteen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Pitkän aikavälin tavoitteena on työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten ja palvelutarpeen väheneminen, kun asiakkaat saavat tarvitsemansa työkyvyn tuen oikea-aikaisesti. Lisäksi tavoitteena on osallisuuden kokemuksen kasvaminen, kun palvelupolku on selkeä eikä väliinputoamisia tapahdu.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallia tarvitsevat työkyvyn tuen palveluiden asiakkaat ja ne ammattilaiset, jotka kohtaavat työkykyasiakkaita omassa työssään. Asiakkaiden näkökulmasta tarve on toimintamallille, joka varmistaa työkykyprosessien sujuvan etenemisen ja loppuun saattamisen. Ammattilaisen näkökulmasta tarve on toimintamallille, joka tukee oikea-aikaista palveluohjausta ja kokonaiskuvan muodostamista asiakkaan tilanteesta tarvittaessa. Lisäksi palvelujärjestelmän näkökulmasta on tarpeen varmistaa monialaisen työn vaatimien resurssien tehokas käyttö.
Toimintamallin kokonaisuudelle ei ole asetettu yhteisiä tavoitteita. Tavoitteita on voitu asettaa erikseen niille palveluille, joista toimintamalli muodostuu. Toimintamallin kokonaisuuden tavoitteena voidaan pitää työkyvyn haasteiden selvittämistä ja kuntoutuksen toteutumista oikea-aikaisesti, asiakkaiden ohjautumista heidän tarpeensa mukaisten palveluiden ja etuuksien piiriin, ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannuksien kasvun hidastumista.
Toimintamallin luonteen takia sille on vaikea asettaa yksiselitteisiä mittareita. Esimerkiksi työkyvyttömyyden esiintyvyyttä kuvaaviin mittareihin vaikuttavat myös monet muut tekijät paikallisen palvelukokonaisuuden lisäksi. Toimintamallin vaikuttavuutta esimerkiksi työkyvyttömyysindeksiin on vaikea osoittaa.
Käytännön työssä kertyy paljon laadullista tietoa asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksista palveluiden ja niiden välisten siirtymien sujuvuudesta. Palautetta voidaan kerätä myös systemaattisesti, mutta se kohdistuu tyypillisesti yhteen palvelukokonaisuuden osaan, ei koko toimintamalliin.
Mittareita on voitu asettaa erikseen niille palveluille, joista toimintamalli muodostuu.
Toimintamalli edellyttää hyvää yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien, työllisyysalueen ja Kelan kesken. Toimintamalli edellyttää myös yhdessä sovittuja, säännöllisiä rakenteita, joissa voidaan käsitellä ja ratkaista yhteistyöhön liittyviä ongelmia ja kehittämisehdotuksia.
Osaamisen ja asiantuntemuksen osalta on hyvä tunnistaa ne ammattilaiset, joilla on ja tulee olla työkyvyn tuen monialaiseen kokonaisuuteen ja yhteistyöhön liittyvää syvempää osaamista, ja ne, joille riittävät palveluohjauksen edellyttämät perustiedot palvelukokonaisuudesta. Kummallakin tasolla tarvitaan riittävä perehdytys ja osaamisen ylläpito.
Johtamisen näkökulmasta on tärkeää, että monialaisessa yhteistyössä on riittävästi sekä monialaista osaamista että päätöksentekomandaattia. Jos organisaatioista ei löydy henkilöitä, joilla on molempia, tulee varmistaa hyvä organisaation sisäinen yhteistyö valmisteluun osallistuvien asiantuntijoiden ja päätöksiä tekevän johdon välillä.
Viestinnän osalta tärkeää on varmistaa viestiminen koko verkostolle, kun jossakin sen osassa tapahtuu muutoksia.
Keskeiset palvelut toteutuvat yhdenmukaisesti koko alueella:
- Työttömien terveystarkastukset (keskitetty toteutus).
- Kunnan työkykykoordinaattorit: toimivat tarvittaessa asiakkaan tukena työkykyprosessin ajan ja tekevät tiivistä yhteistyötä muiden tahojen kanssa.
- Työkyvyn tuen tiimit: yleensä yksi tapaaminen, jossa yhdessä asiakkaan kanssa luodaan kokonaiskuva ja sovitaan yhteinen suunnitelma. Mukana ovat työttömien terveydenhoitaja, työikäisten palveluiden sosiaaliohjaaja, mielenterveys- ja päihdehoitaja, Kelan työkykyneuvoja, kunnan työkykykoordinaattori ja työllisyyspalveluiden asiakasvastaava.
- Työllistymistä edistävä monialainen palvelu TYM: pitkäkestoinen prosessi, jonka tuloksena on monialainen työllistymissuunnitelma. Alkuarviossa mukana ovat työllisyyspalveluiden asiakasvastaava, Kelan työkykyneuvoja, terveydenhoitaja ja sosiaaliohjaaja, alun jälkeen verkosto kootaan asiakkaan tarpeen mukaan.
- Tytti - toiminnallisen työ- ja toimintakyvyn kartoituksen malli
- Muut työkykyyn liittyvät palvelut.
Työnjaosta, ohjautumisesta, tiedonvaihdosta ja toimintamalleista on sovittu yhdessä. Muutoksista sovitaan ja/tai tiedotetaan kaikille.
Yhteistyölle on säännölliset rakenteet, jotka mahdollistavat ongelmien ratkaisun ja kehittämistarpeiden käsittelyn.
Kokonaisuus on kuvattu yhtenäiseksi palveluketjuksi asiakkaalle ja ammattilaiselle.
Asiakkaan prosessi etenee sujuvasti, kun toimijat ovat tietoisia toisistaan ja toistensa toimintatavoista. Asiakkaan prosessia koskeva tieto liikkuu toimijoiden välillä sovittujen käytäntöjen ja asiakkaan antamien suostumusten mukaisesti. Prosessit eivät jää kesken ja luukulta toiselle pompottelu jää pois.
Ammattilaisilla on tarvittava tieto asiakkaan palveluiden kokonaisuudesta ja sovitut toimintatavat yhteistyölle. Tiedon etsimiseen käytetty aika ja virheiden riski vähenevät.
Asiakkaiden ja ammattilaisten arviot toimintamallin osien toimivuudesta ovat hyvällä tasolla.
Pitkän aikavälin tavoitteena on työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten ja palvelutarpeen väheneminen, kun asiakkaat saavat tarvitsemansa työkyvyn tuen oikea-aikaisesti. Lisäksi tavoitteena on osallisuuden kokemuksen kasvaminen, kun palvelupolku on selkeä eikä väliinputoamisia tapahdu.
Toimintamallin kokonaisuuden kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Lähtökohtana on, että monialaisen työn vaatima henkilöresurssi on pitkällä tähtäimellä pienempi kuin saman asian hoitaminen useassa palvelussa erikseen.
Toimintamalli on periaatteessa siirrettävissä kaikille hyvinvointialueille.
Siirrettävyydessä tulee huomioida alueelliset erot hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden maantieteellisessä yhtenevyydessä. Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueen ja työllisyysalueen maantieteellinen alue on sama, mikä helpottaa merkittävästi yhteistyökäytännöistä sopimista.
Organisaatioiden välisen yhteistyön rakentaminen vaatii aikaa ja luottamusta.