Työkykykoordinaattoritoiminta Pohjois-Karjalassa

Luotu 28.05.2026
Työkykykoordinaattoritoiminta Pohjois-Karjalassa

Tiivistelmä

Pohjois-Karjalan jokaisesta kunnasta löytyy työkykykoordinaattoripalvelua. Kunnittain on vaihtelua siinä, millaisella prosenttiosuudella palvelua on tarjolla. Yksi työkykykoordinaattori voi hoitaa parinkin kunnan aluetta, jos kunnat ovat näin sopineet. Työkykykoordinaattorin tehtävänä on auttaa asiakasta työkykyprosessin edistämisessä. Hän toimii prosessin vetäjänä, asiakkaan ohjaajana, tiedon kerääjänä tai yhteen kokoajana ja varmistaa, että oleelliset tiedot ovat muiden ammattilaisten käytössä. Työkykykoordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä sote-keskusten, Kelan, työllisyystoimijoiden ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Työkyvyn selvittelyyn liittyvät prosessit ovat usein pitkiä ja monivaiheisia ja niihin voi liittyä useita eri toimijoita. Työkyvyn selvittelyprosessissa olevalle asiakkaalle ei aina ole selvää, mitä missäkin vaiheessa tulisi tehdä ja mitä kaikkea tulisi huomioida. Prosessissa mukana olevien ammattilaisten roolina taas on usein vastata vain omasta osuudestaan eikä heillä välttämättä ole tietoa siitä, mitä muuta prosessiin liittyy. Työkykyprosessin koordinointi ei kuulu minkään toimijan lakisääteisiin tehtäviin. Tämän seurauksena työkykyprosessit voivat keskeytyä tai päätyä asiakkaan kannalta epäedulliseen lopputulokseen. Työkykykoordinaattorimallilla vastataan tähän haasteeseen ja pyritään varmistamaan, että työkykyprosessit saataisiin vietyä hallitusti loppuun. 

 

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallia tarvitsevat asiakkaat, kunnat ja hyvinvointialueet. Asiakkaat hyötyvät siitä, että he saavat työkyvyn tuen palveluita ja tarvittaessa tukea ja ohjausta niiden hakemiseen koko työkykyprosessin ajan. Myös kunnat hyötyvät siitä, että asukkaiden työkykyä saadaan selvitettyä ja osatyökykyiset asukkaat saadaan ohjattua tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Hyvinvointialuetta toimintamalli hyödyttää siten, että ammattilaiset saavat rinnalleen työkykyprosesseihin erikoistuneen ammattilaisen. Lisäksi sote-ammattilaisen on helpompi tehdä oma osuutensa, kun asiakkaan tilanne on koottu kattavasti yhteen ja toimintamallin avulla on pystytty osoittamaan lääkäriresurssin säästöä. 

 

 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Työkykyasiakas saa osaavan ammattilaisen rinnallakulkijaksi työkykyprosessin ajalle. 

Toimintamallin avulla asiakas saa sujuvammin työkykyprosessiaan eteenpäin.

Toimintamalli helpottaa ammattilaisia.

Toimintamallin avulla tosiasiallisesti työkyvyttömät asiakkaat siirtyvät työmarkkinatuelta työkyvyttömyyseläkkeelle.

Toimintamallin avulla pyöröoviefekti sote-palveluissa vähenee, kun asiakas ohjautuu ammattilaisen ohjauksella oikeisiin palveluihin oikeaan aikaan. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Työkykykoordinaattoreiden asiakasmääriä sekä asiakkaiden alku- ja loppustatusta seurataan. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Keskeisenä edellytyksenä toimintamallille on se, että kunnat ovat halukkaita palkkaamaan työkykykoordinaattoreita. Tämän lisäksi on tärkeää, että työkykykoordinaattoreiden ja oleellisten sote-palveluiden välille saadaan luotua hyvä ja toimiva yhteistyö ja ohjauskäytännöt. Sote-palveluissa on hyvä olla yhteyshenkilö, joka tuntee työkykykoordinaattorityön ja auttaa tarvittaessa yhteistyökäytäntöjen sopimisessa sote-toimijoiden ja työkykykoordinaattoreiden välillä. Palvelua tulee markkinoida laajasti eri tahoille, jotta he tunnistavat työkykykoordinaattorille kuuluvat asiakkaat. Esim. terveysasemille on hyvä luoda työohje, jossa työkykykoordinaattorille ohjaamisesta on selkeät ohjeet. 

Toimintamallin ydinsisältö

Pohjois-Karjalan kaikkiin kuntiin on palkattu työkykykoordinaattori jollakin prosenttiosuudella. Toimintamalli on rakennettu niin, että työkykykoordinaattorille on varmistettu hyvät yhteistyökanavat alueen sote-keskuksiin. Sote-keskusten hoitajille on tehty työohje, jonka avulla he arvioivat ohjataanko työkykyasiakas ensisijaisesti työkykykoordinaattorille vai työttömien terveystarkastukseen tilanteen selvittämistä varten. Kaikki epäselvät työkykyprosessit (ei tiedetä mitä lausuntoa tarvitaan, tarvitaan ensisijaisesti muuta kuin työkyvyn selvittämistä, asiakas on ohjattu soittamaan sote-asemalle työnhakuvelvoitteen arvioimista varten jne.) ohjataan ensisijaisesti työkykykoordinaattorille. Myös selkeät työkyvyttömyyseläkeprosessia tai eläkemahdollisuuksien selvittämistä tarvitsevat asiakkaat ohjataan ensin työkykykoordinaattorille. 

Työkykykoordinaattori kontaktoituu asiakkaaseen ensin soittamalla. Mikäli asiakkuus vaikuttaa tarpeelliselta, työkykykoordinaattori kutsuu asiakkaan tapaamiseen ja asiakas allekirjoittaa suostumuslomakkeen, jonka turvin työkykykoordinaattori voi tehdä yhteistyötä sote-toimijoiden, Kelan ym. kanssa. Työkykykoordinaattori täyttää asiakkaasta työkyvyn koontilomakkeen. Mikäli asiakas tarvitsee lääkäriä, työkykykoordinaattori toimittaa koontilomakkeen lääkärille. Työkykykoordinaattori varmistaa, että prosessi etenee oikein.

Työkykykoordinaattoritoiminta Pohjois-Karjalassa.pptx (755.72 KB)
Työkyvyn tuen koontilomake (53.75 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kunnan työkykykoordinaattori ottaa ison roolin työkykyprosessin edistämisessä. Hän on henkilö, jolla on työkykyprossin kokonaisuus hallussa. Sote-toimijat voivat ohjata asian tarkempaa selvittelyä tarvitseva työkykyasiakkaat työkykykoordinaattorille ja sieltä asiakas ohjautuu tarvittaessa sote-toimijalle takaisin selkeällä kysymyksenasettelulla. 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Lyhyellä aikavälillä asiakkaan ohjaaminen oikeisiin palveluihin paranee ja työkykyprosessi sujuvoituu. Sote-resurssia säästyy, kun yhteistyötä tehdään. Asiakas saa parempaa palvelua, kun on vierellä henkilö, joka seuraa monimutkaista prosessia. 

 

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä asiakkaan haastava työkykyprosessi saadaan toivottuun tai edes johonkin lopputulokseen. Toimintamalli myös säästää kuntien rahaa, jos työmarkkinatukilistalta saadaan ihmisiä työkyvyttömyysetuuksien piiriin. Asiakkaan monimutkaiset ja usein pitkät työkykyprosessit saadaan jouhevammin loppuun. Myös sote-puolelle tulee säästöä, kun työkykyprosessissa oleva asiakas ohjautuu oikea-aikaisesti ja kerätyillä taustatiedoilla sote-toimijoille. 

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Merkittävin kustannusvaikutus aiheutuu kunnille, kun tosiasiassa työkyvyttömät asiakkaat siirtyvät työmarkkinatuelta työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi työkykykoordinaattorityöstä ja yhteistyöstä työkykykoordinaattorin ja eri toimijoiden välillä syntyy säästöjä, kun pitkä työkykyprosessi etenee hallitusti ja oikea-aikaisemmin ja työkykykoordinaattori pitää pitkän prosessin langat käsissä ja tuottaa tietoa eri toimijoille. Lääkärit ovat arvioineet, että heidän työaikansa käyttö työkykyarvion tekemiseen väheni jopa 50%, kun työkykykoordinaattori oli tehnyt hyvät taustatiedot.  

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kuntien työkykykoordinaattoreiden ja sote-toimijoiden välille kannattaa ainakin toiminnan alkuvaiheessa sopia sote-puolelta yhteyshenkilö/koordinaattori, joka auttaa yhteistyön luomisessa, tekee sote-puolelle tarvittavat työohjeet yhteistyöhön liittyen jne. On tärkeää, että yhteyshenkilö varmistaa yhteistyön toimivuutta, jotta toiminta saadaan sujuvaksi ja tehokkaaksi. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Joensuu
Kitee
Liperi
Outokumpu
Tohmajärvi
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Toimiala
Kuntoutus & toimintakyky
Toimintaympäristö
Työkykyä ja työllistymistä edistävät palvelut
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Levinnyt kehittämisympäristön ulkopuolelle
Minne levinnyt

Toimintamalli kehitettiin ja otettiin käyttöön Topakka-hankkeessa viiden kunnan alueella. Topakka-hankkeen jälkeen Työkyvyn tuen palvelut -hanke ryhtyi markkinoimaan toimivaksi havaittua toimintamallia Pohjois-Karjalan muihin kuntiin yhdessä työllisyysalueen valmistelijoiden kanssa. Vuoden 2025 alusta lähtien Pohjois-Karjalan jokaisesta kunnasta on löytynyt työkykykoordinaattorin palvelua jollakin prosenttiosuudella. 

Toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös eri puolilla Suomea ja sitä ollaan ottamassa käyttöön tietyillä alueilla. 

Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)