Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite koostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kahdeksasta kunnasta: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Alueen yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Sote- ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi koko Suomessa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Sote- ja pelastustoimen uudistuksen tarkoituksena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut kaikilla alueilla, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Keski-Pohjanmaalla hyvinvointialueuudistus tarkoitti sitä, että samaan organisaatioon siirtyivät: Soite-kuntayhtymän yksiköt, pois lukien Kruunupyy, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta Keski-Pohjanmaan alueen toiminnot, kolme vammaispalveluiden yksikköä Kårkulla-kuntayhtymästä, sekä osa Keski-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien työntekijöistä. Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää yhdenvertaiset julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. Soiten toiminnan ja kehittämisen keskiössä on Ihminen, inhimillisyys sekä innovatiivisuus, ”Ihminen keskiössä". Strategisia periaatteita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja lähellä ihmisen arkea oleva moniammatillinen asiantuntijuus.
Pohjanmaan ELY-keskusalueen lokakuun 2024 työllisyyskatsauksen työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on MannerSuomen alhaisin (6,9 %). Koko maassa vastaava osuus on 10,6 %. Syyskuuhun verrattuna työttömyysaste kasvoi 0,3 prosenttiyksikköä Pohjanmaan ELY keskuksen alueella ja 0,2 prosenttiyksikköä koko maassa. Lokakuun lopussa Pohjanmaan työ ja elinkeinotoimistossa oli kaikkiaan 17 399 työnhakijaa, mikä on 438 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työnhakijoista oli työssä olevia 5 166, joista 2 540 oli kokoaikaisessa työssä, 2 123 osa-aikatyössä ja 503 työ ja elinkeinohallinnon palveluilla työllistettynä. Työllistettyjen määrä pienentyi 92 henkilöllä ( 15,5 %) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työnhakijoista oli työttömiä työnhakijoita 7 856, mikä on 930 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista oli lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuna 719 eli 32 ( 4,7 %) vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli lisäksi 402, mikä on 15 henkilöä ( 3,6 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Työttömien työkykyongelmien heikko tunnistaminen voi pitkittää työttömyyttä ja johtaa entisestään heikkenevään työ- ja toimintakykyyn. Työttömille on taattava pääsy terveystarkastuksien lisäksi tarpeen mukaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin ongelmien monimutkaistumistumista ennaltaehkäisevästi, ensisijaisesti varhaisessa vaiheessa, mutta myös työttömyyden kaikissa vaiheissa. Se edellyttää asiakasta tapaavilta asiantuntijoilta riittävää asiantuntemusta työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamisessa, työ- ja toimintakyvyn arvion oikea-aikaisuuden määrittelemisessä, kuntoutustarpeen arvioinnissa, sekä kuntoutusten ja muiden työkyvyn tuen palveluiden suunnittelussa. Moni sote- ja työllisyydenhoidon ammattilainen kaipaa ja tarvitsee tukea, sekä konsultaatioapua omassa työssään pohtiessaan näitä asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn, sekä työllistymisen tuen tarpeita ja tehdessään arviointia oikea-aikaisen palveluohjauksen suhteen.
Työkykyverkoston toimintamallin kehittämisellä pyritään auttamaan kohderyhmän asiakkaiden työkyvyntuen ratkaisujen löytymistä, palveluvaihtoehtojen arviointia, sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen suunnitelman laatimisesta niissä tilanteissa, joissa tavanomainen yhteistyö ja palvelut eivät ole olleet riittäviä.
Mahdollisuus osallistua työelämään työkykyä vastaavaan työhön, on monin tavoin hyvinvointia vahvistavaa. Työelämään osallistuminen tukee työ- ja toimintakyvyn säilymistä, taloudellista toimeentuloa ja osallisuuden kokemusta. Yksilövaikutusten lisäksi työelämään osallistuminen on yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kestävyyden näkökulmasta erittäin tärkeää. Työkyky ei ole aina sama eikä stabiili, vaan se voi muuttua tai vaihdella elämän aikana esimerkiksi määräaikaisesta työkyvyttömyydestä osatyökykyisyyteen. Osittainen työkyky tarkoittaa sitä, että henkilöllä on työkykyä. Osatyökykyisten joukko ei ole yhtenäinen ja työ- ja toimintakykyyn liittyvät haasteet voivat olla pieniä tai suuria. Työkyvyn muutosten taustalla voi olla yksilön terveyteen, osaamiseen ja elämäntilanteeseen sekä työhön, työyhteisöön ja työoloihin liittyviä tekijöitä ja näiden kaikkien monitahoisia kerrannaisvaikutuksia. Yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kestävyyden näkökulmasta on tärkeää saada kaikkien työpanos käyttöön. Tarpeenmukaisella ja kattavalla työ- ja toimintakyvyn selvittämisellä ja jäljellä olevan työkyvyn tukemisella luodaan mahdollisuus suuntautua ja osallistua työelämään- tällä panostuksella ja resurssoinnilla on iso merkitys: se auttaa pidentämään työuria, luomaan sosiaalisia kontakteja sekä lisäämään taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.
Työkyvyn tuen konsultaatiomalli eli Työkykyverkosto on osa työkyvyn tuen palveluita. Työkykyverkoston kohderyhmänä on Keski-Pohjanmaan työikäiset osatyökykyiset kuntalaiset, joilla on moninaisia työkyvyn haasteita ja joiden kokonaistilanne on pitkittynyt tai jumiutunut. Heillä on usein sosiaalipalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuen tarvetta yhtä aikaisesti ja/ tai sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on ollut pitkäaikaista ja pirstaleista. Työkykyverkoston toiminta kohdentuu erityisesti niihin asiakkaisiin, joiden tilanteessa ns. peruspalveluissa on jo käynnistetty eri viranomaisten välistä yhteistyötä, mutta tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua, sekä asiakkaisiin, joiden kuntoutustarpeita pitäisi arvioida yhteisesti ja moniammatillisesti eri viranomaisten ja kuntoutuspalvelujen järjestäjien kanssa.
Ammattilaisnäkökulmasta työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen on vastuullinen ja laajaa osaamista vaativa osuus sosiaali- ja terveysalan ja työvoimahallinnon ja Kelan ammattilaisten asiakastyötä. Työ- ja toimintakyvyn arvion ja tuen palveluissa työskentelevät ammattilaiset arvioivat ja tukevat pitkäjänteisesti erilaisten menetelmien ja palveluiden avulla asiakkaidensa työ- ja toimintakykyä, sekä laativat yhdessä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa asiakkaan työ- ja toimintakykyä, sekä työllistymistä tukevia suunnitelmia. Näiden tietojen perusteella tehdään myös päätöksiä etuuksista ja palveluista, suunnitellaan erilaisia jatko toimenpiteitä, sekä arvioidaan niiden vaikutuksia. Työkykyverkosto tarjoaa ammattilaiselle tukea haastavaan osatyökyisen asiakkaan tilanteessa toimimiseen silloin kun asiakkaan tavanomaisia palveluita on jo hyödynnetty yhteistyössä eri tahojen, kuten terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, TE palveluiden tai Kelan kesken, mutta yksittäisistä palveluista ei ole löytynyt ratkaisua tilanteen edistämiseksi, asiakkaan kokonaistilanne on edelleen jumiutunut ja tuen tarve on vahva ja monialainen.
Organisaatioiden näkökulmasta monialainen Työkykyverkosto tarjoaa alueen eri organisaatioiden ammattilaisille myös mahdollisuuden syventää omaa työ- ja toimintakyvyn, sekä kuntoutustarpeen arvioinnin osaamista, jakaa työ- ja toimintakykyyn liittyvää asiantuntemusta ja toimia konsultaatiotukena Soiten sisällä ja yhteistyöverkostossa.
Työkykyverkoston ensisijainen kohderyhmä on Keski-Pohjanmaan työikäiset osatyökykyiset kuntalaiset. Osatyökykyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen. Osatyökykyisyyttä on monenlaista ja osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet tai vammaiset henkilöt. Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Työkykyverkoston toiminta kohdentuu erityisesti niihin osa-työkykyisiin asiakkaisiin, joilla on moninaisia työkyvyn haasteita ja joiden kokonaistilanne on pitkittynyt tai jumiutunut ja joiden tilanteessa ns. peruspalveluissa on jo käynnistetty eri viranomaisten välistä yhteistyötä, mutta tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua, sekä asiakkaisiin, joiden kuntoutustarpeita pitäisi arvioida yhteisesti ja moniammatillisesti eri viranomaisten ja kuntoutuspalvelujen järjestäjien kanssa. Asiakkailla on usein sosiaalipalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuen tarvetta yhtä aikaisesti ja/ tai sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on ollut pitkäaikaista ja pirstaleista.
Toissijaisena kohderyhmänä ovat ensisijaisen kohderyhmän parissa työskentelevät eri palvelusektoreiden ammattilaiset. Työkykyverkostoon on valittu osatyökykyisten parissa asiakastyötä tehneitä ammattilaisia. Asiakasymmärrys kohderyhmästä on kertynyt monipuolisen työkokemuksen ja koulutuksien myötä. Työkykyverkoston konsultaatiossa asiakkaiden tilanteita tarkastellaan yhdessä laajasti ja moniammatillisesti. Tämä kerryttää ammattilaisten asiakasymmärrystä asiakaskohtaisesti ja lisää myös ammattilaisten ymmärrystä koko tämän kohderyhmän erityispiirteistä ja tarpeista. Moniammatillinen konsultaatio kerryttää myös ammattilaisten laaja-alaista osaamista työ- ja toimintakykyä selvittävistä, tukevista ja kuntouttavista palveluista ja niihin ohjautumisisen reiteistä. Asiakasymmärrystä on lisännyt myös Työkykyverkoston vakituisten toimijoiden yhdessä tekemä kartoitus vuonna 2023 Työkykyverkoston konsultaatiossa olleiden asiakkaiden konsultaation suositusten toteutumisesta. (Liitteenä kuvio 2023 Konsultaation suositusten toteutuminen)
Asiakkaita on osallistettu oman nykytilan ja tutkimus- ja kuntoutushistorian kuvaamisessa, tämänhetkisen jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa, omien vahvuuksien ja voimavarojen, sekä tulevaisuuden suunnitelmien hahmottelemisessa. Asiakkaan henkilölähtöiset tavoitteet, toiveet ja motivaatio ovat Työkykyverkoston konsultaation suositusten perustana. Asiakkaita osallistetaan ja tuetaan myös konsultaation suositusten toteuttamisessa Työkykyverkoston jälkeen.
Syksyllä 2024 toteutettiin vuonna 2023–2024 Työkykyverkoston konsultaatiossa olleille asiakkaille palautekysely, jonka tuloksia on hyödynnetty asiakasymmärryksen lisäämisessä ja toimintamallin juurruttamisessa.
Työkykyverkoston kohderyhmän parissa asiakastyötä tekeville ammattilaisille ja esihenkilöille toteutettiin palautekysely keväällä 2024.
