Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Eri selvitysten (mm. Ammattibarometri, Naturpoliksen työvoimatarve-selvitys) ja yrityskontakteissa saatujen palautteiden perusteella (esim. JobBoost –hanke) Koillismaan yrityksillä on jatkuvia rekrytointihaasteita. Useat toimialat (mm. logistiikka-, hoiva-, puhtaanapito- sekä majoitus- ja ravitsemisalat) kärsivät osaavan työvoiman puutteesta. Samaan aikaan, laskusta huolimatta, työttömyysluvut ovat pysyneet kohtuullisen korkeina ja kääntyneet osittain nousuun vuoden 2023 alussa. Tammikuussa 2023 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Puolangalla 20%, Posiolla 15,4%, Pudasjärvellä 15%, Taivalkoskella 12,1% ja Kuusamossa 9,9%. Alueen työttömyystilastoissa korostuu myös tietyt erityisryhmät kuten yli 50-vuotiaat, joita työttömistä on esimerkiksi Kuusamossa lähes 45%. Ulkomaalaisesta työvoimasta työttömänä on kunnittain n. 20-80% ylittäen valtakunnallisen luvun. Työttömillä nuorilla on puolestaan erilaisia työllistymistä hidastavia tai estäviä haasteita. Toimijoiden kokemuksien ja asiakkaiden palautteiden mukaan haastavassa työmarkkina-asemassa olevien kohderyhmien kestävän työllistämisen tukeminen vaati pitkäkestoisia toimenpiteitä ja resursseja, jotka mahdollistavat työpaikoille asti ulottuvan tuen.
Koillismaan alueen kunnat eivät ole olleet mukana kuntakokeiluissa. Tämä on aiheuttanut kurottavaa toimintamallien ja tiedolla johtamisen kehittämiseen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Työkyvyn tuen palvelut ovat murroksessa hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde kehittää työkyvyn tuen palveluita ja kuntien työllisyyden hoidon rajapinnan nivominen tiiviiseen yhteistyöhön työkyvyn tuen palveluiden kanssa on pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemisessa avainasemassa. Työkyvyn tuen palveluiden merkitys on noussut esiin erityisesti Pudasjärven kaupungin Vahvaksi - hankkeen ja työllistävien yhdistysten Osallisuudella työkykyä -ESR-hankkeen myötä vuosina 2020-2023.
Work & Stay - kokonainen elämä Koillismaalla hankkeessa suunnataan toimenpiteitä kaikkiin edellä mainittuihin ongelmakohtiin. Toimenpiteillä edistetään ja uudistetaan heikoimmin työmarkkinoille kiinnittyvien työnhakijoiden kestävää työllistymistä tarjoamalla henkilökohtaista ja pitkäkestoista tukea asiakkaan polulle ja lisäämällä ammattitaitoista resurssia verkostoon. Palveluita kehittämällä ja viestintää sekä markkinointia tehostamalla ja uudistamalla tavoitetaan myös uusia potentiaalisia osaajia työskentelemään ja jäämään alueelle. Hankkeella vastataan niin Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun kuin Lapin maakuntaohjelmien strategisiin painopisteisiin erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden, kansainvälisyyden ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
- Alueen korkea työttömyysaste
- Kaupungin väestön ikärakenne - nuorten muuttoliike isompiin kaupunkeihin koulutuksen ja työn perässä
- Pudasjärven kaupunki on pinta-alaltaan suuri ja välimatkat sivukyliltä kuntakeskukseen on pitkiä - haaste työllistyä, kun työmatkat voivat olla ajallisesti pitkiä eikä julkista liikennettä oli juuri käytettävissä, joten oman auton käyttö on välttämätöntä
- TE24-uudistus
- lakimuutokset työttömyysturvaan, työllistämisen tukiin (palkkatuki)
JobBoost-hankkeen (päätoteuttaja Naturpolis Oy, 1.9.2020-31.8.2023 ) aikana saadut kokemukset ovat osoittaneet, että toimenpiteitä tarvitaan erityisesti heikoimmin työmarkkinoille kiinnittyvien työnhakijoiden ohjaukseen. Kohderyhmällä korostuu tarpeet (esim. osatyökykyisyys, mielenterveyden haasteet, osaamisen ja motivaation tunnistamattomuus), joihin vastaaminen edellyttää riittävää osaamista ja toimintamallien kehittämistä. Nuoret urapolulle -hankkeen aikana (1.8.2018-28.2.2023) todettiin myös, että kohderyhmällä on työllistymisen esteitä, joiden purkamiseen tarvitaan resurssia ja erilaisia työmenetelmiä.
Ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja muutoksessa toimimisen vahvistaminen.
Organisaatioiden ja työnantajien välisen toiminnan tehostaminen ja yhteistyön parantaminen.
Työelämätulkki mallissa kiinnitetään erityistä huomiota heikoimmin työmarkkinoille kiinnittyviin työttömiin työnhakijoihin seuraavissa ryhmissä: nuoret, osatyökykyiset, yli 50-vuotiaat ja maahanmuuttajat.
On todettu, että työttömäksi ilmoittautuneiden työllistyminen on todennäköisintä ensimmäisen 100 työttömyyspäivän aikana. Ensimmäisessä vaiheessa työelämätulkki-mallia sovelletaan vasta työttömäksi jääneisiin, vastavalmistuneisiin, nuoriin (alle 29v.) ja maahanmuuttajataustaisiin.
Työttömyyden pitkittyessä, usko omaan työllistymiseen voi madaltua, joten tässäkin kohderyhmässä rinnallakulkijan motivointi ja tuki voi tulla tarpeeseen.
Työllistymisen haasteina voi olla esim. osaaminen (ei ammatillista koulutusta, osaaminen tarvitsee päivitystä, tarvitsee lyhytkorttikoulutuksia esim. työturvallisuuskortin), digi- ja työnhakutaidot, työkyky tai kielitaito. Näihin asioihin voidaan työelämätulkkimallilla tarjota tukea työnhakijalle.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Työelämätulkki-mallia rakennetaan osaksi Pudasjärven työllisyyspalveluiden omavalmentajien työnkuvaa ja kehitetään uudenlaisia, ei-lakisääteisiä, työllisyyttä tukevia palveluita. Asiakkaalle tarjotaan pitkäkestoista tukea, jolla voidaan vaikuttaa myös asiakkaan motivaatioon ja työkykyyn.
Mallia rakennetaan yhteistyössä osatoteuttajien kanssa. Hanke monipuolistaa alueen työllisyyspalveluiden, työllisyyspalvelupisteiden ja välityömarkkinoiden toimintaedellytyksiä ja asiantuntemusta, antaa valmiuksia toiminnan vaikuttavuuden seurantaan sekä toimintaympäristön muutokseen varautumiseen. Hankkeen avulla kehitetään verkostoyhteistyötä ja sitä kautta asiakkaan polkuja sujuvammiksi ja oikea-aikaisemmiksi. Hankkeen kautta työllisyyden toimijoiden roolit ja palveluprosessit selkiytyvät niin paikallisella kuin alueellisella tasolla.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Asiakasohjaukseen osallistuvista henkilöistä seurataan, kuinka moni ohjautuu työhön tai koulutukseen, kuntoutukseen tai eläkkeelle
- Työnhakija-asiakkaat kokevat saavansa tarpeisiinsa vastaavaa palvelua (palautekysely)
- Yritysten tieto monikulttuurisesta ja monimuotoisesta työyhteisöstä lisääntyy ja rekrytointikynnys madaltuu (palautekysely).
- erillisellä ostettavalla ulkopuolisen tahon vaikuttavuusarvioinnilla
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työelämätulkkimallin mukaista lisätukea tarjotaan vain asiakkaille, jotka voivat hyötyä kevyestä lisätuesta työllistymiseen. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään pääasiassa nuoriin, vasta valmistuneisiin ja työnhakijaksi tuleviin. Työttömyyden pitkittyessä on syytä arvioida tuen tarvetta uudelleen myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Tuen tarve ei välttämättä ole pitkä ja tarvittavia lisätoimenpiteitä voidaan yhdistää asiakkaan muiden viranomaistapaamisten yhteyteen.