Toimintamalli ohjaa työskentelyä asiakkaan koulupoissaolotilanteessa. Asiakkaan kanssa kerätyn tiedon perusteella muodostettu tilannekuva auttaa kohdistamaan tukitoimet koulupoissaolojen taustasyihin ja niitä ylläpitäviin tekijöihin.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu koulupoissaolojen lisääntyminen viimeisen vuosikymmenen aikana. Ilmiö koskettaa myös Suomessa yhä laajempaa ja yhä nuorempaa joukkoa. Koulupoissaoloihin on pyritty vaikuttamaan lainsäädännöllisin keinoin (mm. Perusopetuslain 26 § muutos 1.8.2023 lukien) sekä kansallisella kehittämistyöllä (esim. Sitouttava kouluyhteisötyö-hanke/OKM).
Koulupoissaolojen taustalla vaikuttaa monenlaisia terveyden, mielenterveyden, sosiaalisten suhteiden ja perhesuhteiden häiriöitä. Koulupoissaoloihin vaikuttaisi liittyvän myös runsasta sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä.
Asiakkaan näkökulmasta koulupoissaoloihin liittyy monenlaisia toimintaympäristöjä, joita säätelevät useat eri säädökset: koulu, terveyspalvelut, sosiaalihuolto. Myös perheympäristö sekä nuoren vapaa-aika vaikuttavat ilmiön yhteydessä.
Koulupoissaoloihin vaikuttavaa työtä on kehitetty paikallisesti ja pirstaleisesti. Kansallisesta koordinaatiosta huolimatta kehitetyt toimintamallit ja käytänteet ovat paikallisia tai alueellisia.
Perusopetuksen oppimisen tuen uudistus 1.8.2025 lukien tulee muuttamaan lasten ja nuorten kouluissa saaman tuen organisointia, jolla voi olla vaikutuksia myös koulupoissaolotilanteessa järjestettävään tukeen. Tällä muutoksella on todennäköisesti vaikutuksia myös sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Projektityöryhmä:
Kalle Kivi, projektipäällikkö & kuraattori
Katja Brückner, koordinoiva sairaanhoitaja
Natashia Wornell, sosiaaliohjaaja
Kohderyhmänä on peruskoulua käyvät alaikäiset oppilaat, joilla on runsaasti koulupoissaoloja, sekä heidän vanhempansa. Toimintamallilla täsmennetään ja yhtenäistetään työskentelyn periaatteita sekä käytännön toimia neljässä vaiheessa: ennaltaehkäisy, varhainen vaihe, ongelmalliset koulupoissaolot sekä koulupoissaolotilanteen pitkittyminen. Koska toimintaa määritellään laajasti, on asiakasymmärrystä kerrytetty myös laajasta asiakasjoukosta. Kehittämistyön laaja-alaisuuden hyötynä voidaan nähdä, että toimintamalli on sovellettavissa myös esiopetuksen sekä 2. asteen oppilaisiin.
Koulupoissaolotyöskentelyä on pilotoitu 30 asiakaslapsen- tai nuoren sekä heidän vanhempiensa kanssa. Pilotteihin asiakkaat valikoituivat konsultaatioiden perusteella siten, että saatiin mahdollisimman heterogeeninen asiakasjoukko. Asiakkaiden valikoitumisen perusteina olivat ikä, koulupoissaolon määrä, asiakkaan koulupoissaolotilanteeseen saamat tukitoimet ja palvelut sekä asuinkunta Länsi-Uudellamaalla. Etukäteen kartoitettiin asiakkaiden sitoutuminen pilottiin. Työskentelyn aikana annettiin mahdollisuus jatkuvaan palautteeseen. Työskentelyn päätyttyä kartoitettiin asiakaskokemusta kyselyllä. Pilottien asiakaskokemuksesta tehtiin myös tutkimus, jonka toteuttivat opinnäytteenään kaksi sosionomiopiskelijaa, haastatellen asiakasvanhempia.
Toimintamallin kehittämisen tukena on ollut myös yhteisöllistä työskentelyä. Projektin aikana koulupoissaoloihin liittyvää työskentelyä on tehty opettajayhteisössä, luokkayhteisössä sekä sairaalakoulussa. Näistä yhteisöllisistä työskentelyistä on saatu näkökulmia asiakkaiden monimuotoisuudesta sekä koulupoissaoloilmiön monitahoisuudesta. Myös tuoreinta tutkimustietoa koulupoissaoloilmiöstä on hyödynnetty asiakasymmärryksen kerryttämisessä.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintamallia koulupoissaolotilanteissa hyödynnetään KouluKunnossa-hankkeessa v. 2023 julkaistua Opasta koulupoissaolotilanteiden kartoitukseen ja taustasyiden selvittämiseen.
Toimintamallin käytön tueksi on koottu hyvinvointialueen sisäiseen käyttöön intranet-sivu, joka sisältää ajantasaista tietoa koulupoissaoloilmiöstä, linkkejä ajankohtaisiin julkaisuihin sekä työvälineitä käytännön työhön.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Toimintamalli kiinnittää koulupoissaolotyöskentelyn lapsen oikeuksien toteutumiseen, kansallisen lainsäädännön tavoitteisiin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen arvoihin ja käytänteisiin.
Toimintamalli määrittelee koulupoissaolotyön käytänteet yleisellä tasolla sekä neljässä työskentelyvaiheessa:
Toimintamalli on visuaalinen ja luotu Länsi-Uudenmaan peruskoulujen käyttämän koulupoissaoloihin puuttumisen mallin kanssa yhdenmukaiseksi.
Toimintamalli tarjoaa työntekijälle tavan edetä työskentelyssä, kun asiakkaalla on koulupoissaoloja. Se lisää työntekijän ymmärrystä koulupoissaolosta ilmiönä, sekä jäsentää koulupoissaolojen vaihetta ja tarvittavia tukitoimia. Toimintamalli kuvaa myös koulupoissaolotyön arvoja sekä yhtenäistää hyvinvointialueen käytäntöjä, jotta asiakkaat saavat palveluita tasavertaisesti. Toimintamalli myös kuvaa työskentelytapoja asiakkaille ja yhteistyökumppaneille avoimella tavalla.
Toimintamallista tiedotetaan henkilöstöä henkilöstökokouksissa, joissa esihenkilöt esittelevät mallia. Toimintamalli liitetään osaksi henkilöstön perehdytysmateriaaleja. Työntekijöiden käytössä on myös intrasivusto, johon on koottu tietoa koulupoissaoloilmiöstä sekä käytännön työvälineitä.
Toimintamallin osana hyödynnetään Länsi-Uudellamaalla aiemmin KouluKunnossa -hankkeessa kehitettyä interventiota koulupoissaolotilanteiden jäsentämiseksi. Interventio-opas on työntekijöiden saatavilla ja sen käyttöön järjestetään koulutusta monialaisesti ja alueellisesti, jotta työntekijöille muodostuu omassa toimintaympäristössään koulupoissaoloilmiötä tuntevaa ammatillista verkostoa.
Käyttöönoton ensimmäisen vuoden aikana hyödynnetään säännöllistä viestintää toimintatavan juurruttamiseksi. Toimintamallin käytöstä muistutetaan tiimeissä, henkilöstöinfoissa ja/tai uutiskirjeissä vähintään neljännesvuosittain. Toimintamallista viestitään myös opetuksen järjestäjille, jotta toimintamallin sisällöistä voidaan käydä monialaista keskustelua.
Toimintamallin ensimmäisen käyttövuoden jälkeen järjestetään henkilöstölle kysely, jolla selvitetään toimintamallin jalkautumista ja hyötyjä käytännön työssä. Kyselyn perusteella voidaan suunnitella juurruttamistoimien jatkoa.
Toimintamallin käyttöönotto yhtenäistää käytänteitä ja lisää avoimuutta asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kohtaan. Käytännön työ perustuu jatkossa asiakkaan kanssa kerätylle tiedolle koulupoissaolojen syistä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää palveluiden suunnittelussa. Kun työskentely perustuu yhdessä muodostettuun tilannekuvaan, on työskentely tehokkaampaa ja kohdistuu ongelmaa ylläpitäviin tekijöihin.
Toimintamalli lisää asiakkaan osallisuutta omassa asiassaan ja sitouttaa vanhempia työskentelyyn. Toimintamallin käyttö lisää ja jäsentää yhteistyötä koulun, asiakasperheen ja hyvinvointialueen palveluiden välillä. Koulupoissaolotyöskentelyssä tukeudutaan yhä enemmän hyvinvointialueen muihin toimintamalleihin, kuten systeemiseen työotteeseen ja verkostotyön yhtenäistettyihin työtapoihin.
Toimintamallin luominen ja käyttöönotto on lisännyt eri palveluiden välistä yhteistyötä ja lisännyt ymmärrystä koulupoissaolosta ilmiönä. Palveluiden tuottamisessa on tapahtunut asennemuutosta, jossa asiakkaan kompleksista tilannetta ymmärretään paremmin ja nähdään monialaisen yhteistyön ja systeemisen työotteen hyödyt laajemmin.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.
