Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kuten muuallakin Suomessa, myös Lapissa on ikääntyvä väestö. Kun ikääntyneen toimintakyky heikkenee tulee vastuun päivittäisestä suuhygieniasta siirtyä omaiselle tai hoitohenkilökunnalle. Lapin hyvinvointialueella on havaittavissa, että laitoshoidon ulkopuolella olevat ikääntyvät putoavat herkemmin hammashoidon piiristä.
Lappi on pitkien välimatkojen maakunta, eikä suun terveydenhuolto aina tavoita kotona asuvia tai omaishoidon palvelusopimuksen piirissä olevia ikääntyviä. Lapin hyvinvointialueella on havaittavissa, että monilla iäkkäillä voi olla vaikeuksia päästän suun terveydenhuollon palveluiden piiriin joko liikuntarajoitteiden, tiedon puutteen tai taloudellisten esteiden vuoksi. Suun terveydenhuollon palveluiden piiriin hakeudutaan vasta sitten, kun suun kunto on jo heikko. Ennakoivien toimien tarpeellisuus on Lapissa ja Lapin pitkillä välimatkoissa todella suuri, sillä täysi suun kunnon romahdus voi tapahtua lyhyessäkin ajassa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueuudistus on siirtänyt suun terveydenhuollon järjestämisvastuun hyvinvointialueille, jotka päättävät palveluiden sijainnista, tuotantotavasta ja resursoinnista. Tämä määrittää palveluiden saavutettavuutta ja edellyttää uusia yhteistyö- ja resurssiratkaisuja. Lainsäädäntö korostaa yhdenvertaisia palveluita, mikä edellyttää ratkaisuja myös vaikeasti tavoitettaville omaishoidon asiakasryhmille.
Koko maassa suun terveydenhuollon resurssivaje vaikuttaa palveluiden saatavuuteen ja edellyttää kustannustehokkaita, ennaltaehkäiseviä toimintatapoja. Lapissa pitkät etäisyydet korostavat palvelujen saavutettavuuden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyttä. Yhteistyö suun terveydenhuollon, sosiaalihuollon asiakas- ja palveluohjauksen sekä omaishoitajayhdistysten kanssa on keskeistä kohderyhmän tavoittamiseksi. Omaishoitajat tarvitsevat tukea, tietoa ja käytännön työkaluja arkeen autettavan omaisen suun hoitoon liittyen. Suun terveys jää helposti muun hoivan jalkoihin.
Hanketta ohjaa Terveydeksi‑kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma, jonka puitteissa toimintamallia kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoituksella. STM:n rahoitus luo perustan hankkeen toteutukselle ja mahdollistaa monialaisen kehittämistyön. Väestön ikääntyminen ja erityisesti omaishoidossa asuvien yli 65‑vuotiaiden määrän kasvu lisäävät varhaisen suun terveyden tuen tarvetta. Hanke vastaa tähän kehittämällä monialaisen toimintamallin.
Muutosta tarvitaan niin asiakkaiden, ammattilaisten, organisaation kuin koko yhteiskunnan näkökulmista, jotta omaishoidossa asuvien ikääntyvien suun terveys voidaan turvata yhdenvertaisesti ja oikea‑aikaisesti.
-
Omaishoidettavat ja omaishoitajat: Suun terveyden ongelmat havaitaan usein liian myöhään. Omaishoidettavien hoitoon hakeutuminen viivästyy, koska omassa arjessa ei ole riittävästi tietoa, tukea tai ohjausta. Omaishoitajilla on paljon vastuuta, mutta heidän tietonsa suun terveyden ylläpidosta ja varhaisista merkeistä vaihtelee.
Muutos on tärkeää, koska hyvä suun terveys vaikuttaa suoraan toimintakykyyn, ravitsemukseen ja yleisterveyteen.
Ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen vähentävät kipua, infektioita ja raskaampien hoitojen tarvetta.
Omaishoidettavien oikea‑aikainen ohjautuminen suun terveydenhuoltoon lisää hyvinvointia ja vähentää myöhempiä kustannuksia.
-
Suun terveydenhuollon ja asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaiset: Tiedonkulku ja yhteistyö suun terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja omaishoitajien välillä on hajanaista. Ammattilaiset tarvitsevat selkeitä, yhtenäisiä ohjeita ja materiaalia, jota voi hyödyntää sekä ohjauksessa että moniammatillisessa työssä.
Yhteinen toimintamalli parantaa yhteistyötä ja vähentää päällekkäistä työtä. Selkeät työkalut ja osaamisen vahvistaminen lisäävät ammattilaisten valmiuksia tunnistaa suun terveyden riskejä ajoissa.
Ammattilaiset voivat ohjata asiakkaita oikeaan palveluun aiempaa sujuvammin.
-
Lapin hyvinvointialue: Suun terveydenhuollon palveluihin kohdistuu suuria paineita: resurssivaje, pitkät etäisyydet ja kasvava ikääntyneiden määrä. Nykyiset toimintatavat eivät riitä varmistamaan ennaltaehkäisevää ja yhdenvertaisesti saatavaa palvelua kaikille omaishoidon asiakkaille.
Ennaltaehkäisy on kustannustehokasta ja voi vähentää erikoissairaanhoidon ja kiireellisten palvelujen tarvetta.
Yhdenmukainen toimintamalli tukee strategisia tavoitteita (vaikuttavuus, saavutettavuus, sujuvat palvelupolut). Parantunut yhteistyö ja selkeä palveluohjaus tehostavat resurssien käyttöä.
-
Koko yhteiskunta: Suun terveyden ongelmat ovat yleisiä ja niillä on yhteys moniin pitkäaikaissairauksiin. Väestö ikääntyy, ja omaishoidon rooli kasvaa, mikä lisää ennaltaehkäisevän työn tarvetta. Palvelujärjestelmässä korostuu tarve yhdenvertaisiin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.
Hyvä suun terveys tukee ikääntyvien toimintakykyä, kotona asumista ja vähentää terveydenhuollon kokonaiskuormaa.
Yhteiskunta hyötyy terveyserojen kaventumisesta sekä siitä, että omaishoidon arjessa pystytään ehkäisemään ongelmia kotona varhain. Vaikuttava ennaltaehkäisy on kansanterveydellisesti merkittävä investointi.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hankkeen päätavoitteena on parantaa omaishoidossa asuvien yli 65-vuotiaiden suun terveyttä kehittämällä monialainen toimintamalli, joka tukee ja tarjoaa tietoa omaishoitajille ja omaishoidettaville suun terveyttä edistävistä tekijöistä sekä edistää ikääntyvien hoitoon ohjautumista suun terveydenhuoltoon varhaisemmassa vaiheessa. Toimintamalli huomioi eri ammattiryhmien yhteistyön ja kohderyhmän tavoitettavuuden.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan koko toimintamallin kehitämisen ja pilotoinnin ajan. Seurannan keskeisiä mittareita ovat:
- tapahtumiin osallistuneiden omaishoitajien ja ammattilaisten määrä
- kohderyhmän tavoittaminen esimerkiksi tilaisuuksien ja ohjausten kautta
- toimintamallin käyttöönoton toteutuminen
- tuotettujen materiaalien ja työkalujen hyödyntäminen
- keräämällä palautetta omaishoitajilta ja ammattilaisilta pilotin aikana
- arvioimalla osaamisen lisääntymistä ja koettua hyötyä
tarkastelemalla yhteistyön toimivuutta eri asiakas- ja palveluohjauksen ja suun terveydenhuollon välillä
Lisäksi tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisissä hanketiimin tapaamisissa, joissa arvioidaan edistymistä, tunnistetaan kehittämistarpeita ja tehdään tarvittavia muutoksia toimintaan. Arviointi on jatkuvaa ja ohjaa toimintamallin kehittämistä sekä sen juurtumista osaksi käytännön työtä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin onnistunut toteuttaminen edellyttää vahvaa johtamisen tukea sekä selkeitä rakenteita moniammatilliselle yhteistyölle. Johdon sitoutuminen mahdollistaa resurssien kohdentamisen, toimintamallin juurruttamisen sekä sen kytkemisen osaksi arjen palveluprosesseja.
Keskeinen edellytys on toimiva sidosryhmäyhteistyö erityisesti suun terveydenhuollon, omaishoidon palveluiden sekä järjestötoimijoiden välillä. Yhteistyö mahdollistaa kohderyhmän tavoittamisen, tiedon jakamisen ja toimintamallin käytännön toteutuksen.
Toimintamalli edellyttää riittävää asiantuntemusta ja osaamista suun terveydestä, omaishoidon arjesta sekä ennaltaehkäisevästä työstä. Henkilöstön valmentaminen on keskeistä mallin käyttöönotossa ja ylläpidossa. Henkilöstöresurssien osalta tarvitaan nimettyjä vastuuhenkilöitä sekä riittävästi aikaa ohjaukseen, yhteistyöhön ja kehittämistyöhön. Toimintamalli voidaan toteuttaa pääosin osana olemassa olevia rakenteita, mutta sen toteuttaminen edellyttää työajan suuntaamista ennaltaehkäisevään työhön.
Toimitilojen osalta toimintamalli ei vaadi merkittäviä uusia investointeja, mutta edellyttää mahdollisuuksia kohdata omaishoidettavia ja -hoitajia esimerkiksi vastaanotoilla, ryhmätilaisuuksissa tai jalkautuvassa työssä.
Rahoituksen näkökulmasta keskeistä on kehittämisvaiheen resursointi sekä toimintamallin vakiinnuttaminen osaksi perustoimintaa. Lisäksi onnistunut toteutus edellyttää aktiivista ja kohdennettua viestintää, jotta omaishoidettavat, omaishoitajat ja ammattilaiset ovat tietoisia suun terveyden merkityksestä, tarjolla olevasta tuesta sekä toimintamallin mukaisista käytännöistä.